Aika palata normaaliin elämään

  • Viestiketjun aloittaja vierailija
  • Ensimmäinen viesti
vierailija
Minusta korona-aika on ollut non-stop-teatteria.
Nauroimme sisareni kanssa kahvilassa korona-ajan hulluuksille. Kerroin, että saunanlauteilla oli wc-paperisäkkejä. Leivoin leipää ja hamstrasin elintarvikkeita. Elin kuin pommisuojassa.
Mihin olisin enää teatteria tarvinnut?
On ollut hupaisaa seurata ihmisten muuttuneita elintapoja.
Meillä ei muuttunut mikään. Onneksi viihdytään kahdestaan⛄⛄
 
vierailija
Ainakaan ulkomaille tuskin tulee enää jatkossakaan pääsemään ilman maskia ja koronapassia. Sama koskee mm. monia työpaikkoja Suomessa.

Käsitys siitä mikä on normaali on muuttunut pysyvästi.
Mites kävikään... Itse rokottamaton ja edelleen normaalisti töissä sote alalla, vanhusten parissa. Silloin tammi-helmikuun vaihteessa oli kova haloo ja osa joutui käymään keskusteluja korvaavasta työstä tai lomautuksista. Otin itse sillon saikkua ja aioin katsoa rauhassa, miten tilanne etenee. Alussa rokottamattomat piti "eristää" muista ja maskeinakin piti käyttää ffp3. Yritettiin testauspakkoa omalla kustannuksella ym. Kaikki kuitenkin unohtui melko nopeasti, kun rokottamattomat ei oikein suostuneet kaikkiin ehtoihin (mm pakkotestaukseen omakustanteisesti). Helmikuussa kuitenkin päätettiin porukalla, että mehän hankitaan se tauti jostain, että saadaan jatkaa edes sen turvin. Ja näin tehtiin,. Pidettiin pikku koronabileet, eikä kukaan saanut edes vakavaa tautimuotoa. Tai itse asiassa kaksi on edelleen sairastamatta tautia. Ei ole tarttunut, vaikka on asiakseen hakenut monesta suunnasta. He ovat edelleen ihan normaalisti töissä ilman mitään eristystoimenpiteitä tai maskipakkoja, testauksista puhumattakaan. Elokuussa sitten katsotaan muiden osalta, mitä työnantaja meinaa, mutta pula hoitajista on kova ja kovenee vaan, kun porukkaa häipyy, kuka eläkkeelle, kuka opiskelee, kuka vaihtaa muuten vaan paikkaa. Eli en ole huolissani yhtään työpaikastani, koska nämä pari rokottamatonta ja sairastamatontakin on saanut olla normaalisti töissä. Työnantajat vissiin luuli, että sijaisia tulee ovista ja ikkunoista ja voidaan korvata rokottamattomat, mutta kuinkas kävikään. Ei ainakaan meillä näkynyt ketään, joten pakko oli vähän niin kuin luopua ja "unohtaa" koko pakkopiikkipykälä, että hommat toimisi edes jotenkuten. Jos meistä se 40% olis potkittu pois, olis hommat pysähtyneet siihen. Puulaaki ei olis mitenkään pyörinyt niin vajaalla miehityksellä ja loputkin olis saaneet hermoromahduksen alta viikon.
 
vierailija
Minusta korona-aika on ollut non-stop-teatteria.
Nauroimme sisareni kanssa kahvilassa korona-ajan hulluuksille. Kerroin, että saunanlauteilla oli wc-paperisäkkejä. Leivoin leipää ja hamstrasin elintarvikkeita. Elin kuin pommisuojassa.
Mihin olisin enää teatteria tarvinnut?
On ollut hupaisaa seurata ihmisten muuttuneita elintapoja.
4.9.2021 en vielä silloin tiennyt mikä hulluus on tulossa seuraavan vuoden helmikuussa.
Olen noudattanut ohjeita miten varautua tarvikkeilla ja vedellä Ukrainan sodan aikana.
Maskeista korona-aikaan sain hankalan ihottuman kasvoihin. Ihottuma rauhoittui hammaslääkärin kirjoittamalla reseptilääkkeellä.
Pandemiasta on jäänyt tunne, että mitä vähemmän liikun isoissa ihmismassoissa sen parempi.
Kävin Normal-kaupan avajaisissa. Myymäläketju hassuttelee normaalisanalla.
Sitä toivon myös palstan lukijoilta.
Ikäviä kommentoijia kartan vielä tehokkaammin kuin koronavirusta.
 

Yhteistyössä