Äidit joilla miehet tekee keikkahommaa...

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Äiti yhdelle
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Ä

Äiti yhdelle

Vieras
Miten jaksatte pyörittää arkea yksistään?
Onko mies aina reissussa? Entä mitenkä tukiverkosto, missä sukulaiset yms.?

Meillä mies lähtee keväisin ja syksyisin keikalle toiselle puolelle suomea...
Olen nyt ensimmäistä kertaa yksin kotona vauvan kanssa.
Meillä siis puolivuotias lapsi joka on meille esikoinen.
Meillä on myös koira joka "työllistää" osaltaan, alussa pelkästään se miten saa koiran kusetuksen hoidettua oli haasteellista...

 
meillä on sellainen tilanne, että mies on aina noin 6vk kotona ja 6vk töissä. Meillä on yksi 8kk ikäinen tyttö. Kieltämättä aluksi hirvitti vauvan synnyttyä, mutta hyvin on mennyt päivä kerrallaan eteenpäin ja koko ajan helpottunut tytön kasvaessa. Isovanhemmat asuu kaikki alle 50km päässä.
 
meillä on sellainen tilanne, että mies on aina noin 6vk kotona ja 6vk töissä. Meillä on yksi 8kk ikäinen tyttö. Kieltämättä aluksi hirvitti vauvan synnyttyä, mutta hyvin on mennyt päivä kerrallaan eteenpäin ja koko ajan helpottunut tytön kasvaessa. Isovanhemmat asuu kaikki alle 50km päässä.
 
Löyty sentään yks :D

Kieltämättä välissä on aika yksinäistä olla kotona yksin...
Varsinki ku suku asuu 100km päässä ja ystäviä ei löydy kovin montaa...
Niitä harvokaan ei usein näe, ovat niin kiireisiä aina :/
 
Meillä mies on viikot pois. Lauantaina tulee ja sunnuntaina lähtee. Kolmen viikon jälkeen yleensä viikon vapaa.
Meillä on 6v ja 4v lapsija kolmas syntyy pian. Ja mä ihan tykkään tästä omin neuvoin olosta. Mä tapaan kyllä aika paljon ystäviä ja meillä on väkeä välillä yökylässäkin. Mummut siis.

Vaikeampi mun on tottua nykyisin siihen että mies on kotona, nyt jäi isyyslomalle odottelemaan vauvan syntymää ja voi taivas kun tähän on taas vaikea totutella :D
Meille on lasten kanssa tullut niin oma rytmi että tämä on meille ihan normiarkea.
Toki kova ikävä on aina kun mies lähtee mutta sitten on onneksi kivaa kun tulee takaisin.
 
Onhan tässä omat hyvät puolensa mutta ne negatiiviset päällimmäisenä...
Tilanne varmaan olisi eri jos sukulaiset olis lähempänä...
Ystäviäkään ei liikaa ole

Ehkä olenki yksinäinen
 
Meillä on iskä reissussa joka viikko. Vaihtelee, toisinaan kaks yötä, joskus koko viikon. Lapsia kolme, nuorin 2v ja käyn töissä. Isommat on kovia harrastamaan. Kyllä siinä joskus on luovimista ja sovittelua, mutta tämä on elämää.
 
itsellä ainakin aamuisin on vaikeinta, kun aamiaispöydässä ei ketään istu kaverina :( Siitä ne päivät kuitenkin aina yksi kerrallaan menee ja nyt kun tyttö on jo isompi, niin paljon kuljetaan autolla kylässä päivisin.
 

Yhteistyössä