Merkittävästi ylipainoinen, nivelvaivainen astmaatikko. Toimistotöissä, kotiin tultua syö (liian suuria annoksia!!), menee sänkyyn lukemaan lehteä. Sieltä siirtyy sohvalle makaamaan ja katsomaan telkkua ja siitä sit sänkyyn yöunille. Joskus harvoin saattaa käydä parin, kolmen kilsan lönkyttelykävelyllä. Mutta vaan TODELLA harvoin, ei edes joka viikko. Edes kotitöitä ei tartte tehdä, koska mun eläkkeellä oleva isäni tekee ne ajankuluksi päivisin. Pihahommia ei tee samasta syystä, korkeintaan jotain rikkaruohoja nyppii kukkapenkistä.
Käsivoimat on jo niin huonot, ettei saa edes vichypullon korkkia väännettyä auki, on kömpelö huonontuneen tasapainon vuoksi. Syö jatkuvasti (mukamas salaa) särkylääkkeitä niska- ja hartiasärkyihin. Ja ikää on vasta 59 vuotta...
Järkipuhe ei tehoa, alkaa vaan vastarintaan jos edes sivulauseessa mainitsee, että pitäis oman hyvinvoinnin vuoksi alkaa liikkua, pudottaa painoa ja hoitaa itseään. Ottaa sellaisen "en uhallakaan tee mitään"-asenteen. Mä en haluais ajatella, että se on kymmenen vuoden päästä sänkypotilaskunnossa, kun pitäis periaatteessa olla vielä toimeliaita elinvuosia jäljellä...
Ajattelin, että menisin vaan kylmästi hakemaan sitä joku viikko kotoa ja PAKOTTAISIN lähtemään mun kanssa vesijumppaan. Että en ottais EItä vastaukseksi. Mutta mitenkähän tuo käytännön toteutus mahtanee onnistua... On vaan niin pirunmoinen huoli meillä kaikilla. Tuskinpa kukaan haluaa "niskoilleen" sellaisen ihmisen hoitamista, joka ehdoin tahdoin itsensä rupuiseen kuntoon laskee.
Käsivoimat on jo niin huonot, ettei saa edes vichypullon korkkia väännettyä auki, on kömpelö huonontuneen tasapainon vuoksi. Syö jatkuvasti (mukamas salaa) särkylääkkeitä niska- ja hartiasärkyihin. Ja ikää on vasta 59 vuotta...
Järkipuhe ei tehoa, alkaa vaan vastarintaan jos edes sivulauseessa mainitsee, että pitäis oman hyvinvoinnin vuoksi alkaa liikkua, pudottaa painoa ja hoitaa itseään. Ottaa sellaisen "en uhallakaan tee mitään"-asenteen. Mä en haluais ajatella, että se on kymmenen vuoden päästä sänkypotilaskunnossa, kun pitäis periaatteessa olla vielä toimeliaita elinvuosia jäljellä...
Ajattelin, että menisin vaan kylmästi hakemaan sitä joku viikko kotoa ja PAKOTTAISIN lähtemään mun kanssa vesijumppaan. Että en ottais EItä vastaukseksi. Mutta mitenkähän tuo käytännön toteutus mahtanee onnistua... On vaan niin pirunmoinen huoli meillä kaikilla. Tuskinpa kukaan haluaa "niskoilleen" sellaisen ihmisen hoitamista, joka ehdoin tahdoin itsensä rupuiseen kuntoon laskee.