Äidinrakkaus?!?

[pieni ihminen]

Tyttäreni on nyt reilu 3 viikkoa vanha, mutta en vielä ole kokenut tätä paljon puhuttua äidin rakkautta tai mitään vastaavaa. Kyllä mä lapseni hoidan, mutta en vaan tunne yhtään mitään häntä kohtaan.
Ajatukset on ihan sekasin vaan sen takia, kun pelkään, ettei sitä tunnetta tule koskaan. Kaikki muut hehkuttaa, kuinka ihana ja helppohoitoinen vauva on ja kuinka rakastuneita ne on häneen. Koska mä siihen rakastun?

Onko kenelläkään samankaltaisia kokemuksia?

 

[pat]

Itsellä meni toisen lapsen kanssa kauan ennen kuin ns. äidinrakkaus heräs. Johtui siitä, että lapsukaisella oli todella paha koliikki eli huusi n. 20-22h päivässä kolmen kuukauden ajan Hyvä kun "hengissä" ja "järjissä" siitä silloin selvittiin. Mutta kun koliikki loppui ja kaveri alkoi näyttää suloiset piirteensä, heräsi myös ne rakkaus tunteet ihan eri tavalla.

 

[iu-]

Voi, minun lasteni vauva-ajasta on jo niin pitkä aika, etten tarkoin muista niistä... Mutta en usko, että minäkään kovin voimakasta äidinrakkautta tunsin heti synnytyksen jälkeen. Taisi tulla sitten ensimmäisten viikkojen aikana kun lapseen tutustui ja se alkoi tuntua omalta. Toisen kanssa taisi sitten käydä jo nopeammin.

En usko että sulla mitään on vialla...Seuraile tilannetta rauhassa ja anna itsellesi ja vauvallesi aikaa tutustua toisiinne. Mutta jos tunteet ei ala nostella päätään lähiviikkojen aikana ja jos vauva yhä vaan tuntuu vieraalta, voi taustalla olla synnytyksen jälkeistä masennusta tms.? (En tosin tunne aihetta kovin hyvin, eli joku muu voinee tähän antaa enemmän valaistusta.)

 

[elisar]

Kyllä se sieltä tulee, usko pois! :hug:

Itselläkin kesti hetken aikaa, ennenku aloin kokea jotakin siitä mistä muut hehkuttaa... En mielestäni kokenu itsekään aluksi valtavaa rakkautta lastani kohtaan, ennemminkin suojelunhalua. Hetkittäin tuli sellaisia "tunnekohtauksia" vauvaa kohtaan, mutta ne meni aina "ohi". Ne kuitenkin huojensivat mieltäni, että ehkä sittenkin rakastun vauvaani.
Oliskohan vauva ollu n. 5-6 vk ikäinen kun aloin tuntea sitä paljon puhuttua äidinrakkautta... ja nyt olen päivä päivältä rakastuneempi vauvaani! :heart: (vauva nyt reilu 2 kk)

Älä syyllistä itseäsi, tutustutte rauhassa toisiinne, jutustele vauvalle ja pidä paljon lähelläsi ja sylissä, kyllä ne tunteet sieltä tulee!
Tietenkin on huomioitava aina synnytyksen jälkeisen masennuksen mahdollisuus... mutta se ettei äidinrakkaus ole vielä herännyt, ei tietenkään ole masennuksen oire Toisilla se vain ottaa enemmän aikaa. Etkä ole yhtään sen huonompi äiti, kuin se joka on heti NIIN rakastunut jälkeläiseensä!

:hug:

 

[pieni ihminen]

Mulla on kyllä normaalia suurempi riski synnytyksen jälkeiseen masennukseen, koska olen ihan "normaalin" masennuksen kourissa ollut melkein puolet elämästäni. Mutta se on hyvä kuulla, että se ei ole välttämättä kauheen epänormaalia, ettei tuota kääröä heti rakasta täydestä sydämestä. Niin paljon vaan puhutaan juuri siitä, kuinka hieno hetki se on saada vastasyntynyt syliinsä ja tuntee se rakkaus... Jospa se tunne pikku hiljaa jostain hiipis..