Äidiksi varttuneena?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Heleää Helluntaita!
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
H

Heleää Helluntaita!

Vieras
Hei!

En ole tutkinut näitä sivuja, en juuri nyt jaksakaan, MUTTA toiminnan naisena esitän heti kysymyksen.

Minulla on jo aivan ihanat 4 lasta edellisestä avioliitosta, olen 42-vuotias terve, nuorekas nainen. Nykyisen mieheni kanssa olemme sopineet, että lapsia emme hanki. Hänellä ei ole lapsia ed. suhteista, mutta on erittäin lapsirakasihminen. NYT minulle on tullut halu hankkia iltatähti! Uskallanko enää tehdä sitä? Vastauksia kiitos Äideiltä, jotka saitte lapsenne yli 40-v.! Olivat pienokaisenne ensimmäisiänne tai sitten uudesta suhteesta syntyneitä.
 
Ketään ei ole aihe kiinnostanut, koska vaustauksia 0. Eli olenko ainoa yli 40 nainen, joka miettii aihetta?
Ymmärrän ja tiedän ystävieni kauttta lapsettomuuden tuskan, aihe on arka ja vaikea. Mutta eikö kukaan muu ole samassa elämäntilanteessa, tarvitse tukea kysymykseen: uskallanko enää 40+ hankkia lasta, vaikka olenkin sinänsä etuoikeutettu, että minulla on jo lapsia?

Toki olen oikeutettu, että minulla on jo lapsia. Voin tyytyä tilanteeseen ja sen tekisinkin, jos olisin vielä yhdessä lasteni isän kanssa. Hän ei kuitenkaan halunnut jakaa perhe-elämää minun ja lastensa kanssa. Hänelle lapset olivat taakka ja hän syytti minua lasten hankinnasta. Itse halusin lapsia ja olen edelleen lapsistani ikionnellinen, vaikka onkin ollut raskasta kasvattaa heidät sekä avioliitossa että eron jälkeen, yksin.

Nyt olen seurustellut 4 vuotta miehen kanssa, joka pitää lapsista ja on ollut lapsilleni erittäin hyvä. Haluaisin vielä kokea äitiyden sekä lapsen tuoman ainutkertaisen yhteenkuuluvuuden tunteen nykyisen kumppanini kanssa. Mutta pelkään iän tuomia raskauteen liittyviä riskejä sekä jaksamistani äitinä.

Olisi kiva kuulla kokemuksia äideiltä, jotka olette saaneet lapsenne yli 40 vuotiaina. Miten jaksoitta? Mitä mahdollisia geeni-muutoksia, testien kannalta ja henkisesti varautuen, pitäisi ottaa huomioon jo raskausaikana? Tehtiinkö teille lapsivesitutkimukset? Miten se sujui? Miten teihin ylipäätään suhtauduttiin varttuneempina odottajina?

Kiitos, jos joku vaivautuu vastaamaan!
 
Olen 40-v, tänä vuonna 41. Kolmatta lasta yritetty tässä tämän vuoden puolella, heti tulin raskaaksi kun ehkäisy lopetettiin, valitettavasti sain keskenmenon keväällä, mutta uutta yrityskierrosta aloitellaan. Olen uudessa liitossa, nykyisellä miehelläni ei lapsia, itsellä tyttö -96 ja poika -98.

Iästä: kysyin gyneltäni kommenttia siihen, onko 40+ ikäisenä enää järkevää yrittää. Hän sanoi, että naisen on tarkoitettu synnyttävän siihen asti, kun kuukautiskierto on normaali, että jos kaikki toimii ok, miksi tuijottaa ikään? Tämä antoi itselleni ainakin rohkaisua asiaan, ja yrittää aiotaan 43-44 vuotiaaksi, tai jos vaikka tärppäisi jo tästä kierrosta.... ;-))

t. Suski
 
Hei! Oli mukava lukea gynekologisi mielipide iästä. Itse täytän tänä vuonna 44 ja olen raskaana, rv 6. Olen hämmentynyt tilanteesta ja miettinyt olenko liian iäkäs vielä kolmannen kerran äidiksi. En oikein usko vieläkään että olen raskaana vaikka testi näytti plussaa. Neuvolaan en ole vielä uskaltanut ottaa yhteyttä, kai se pitää piakkoin tehdä. Olen miettinyt lähi-ihmisten suhtautumista asiaan, saahan heille kertoa ainakin oikean uutispommin sitten aikanaan. Lapsi otetaan kyllä ilomielin vastaan, jos synnytykseen saakka päästään. Toivon sullekin onnistumista yrityksessänne.
 
Kyllähän ikä saattaa tuoda riskejä tullessaan, se on selvä ja omaa jaksamistaan voi miettiä. Kuitenkaan en ihan suoraan noita riskejä iän syyksi laittaisi ja esim. tilastoja katselisi. Sattuu ja tapahtuu nuorillekin. Toinen saattaa olla kolmikymppisenä jo ""ihan vanha” ja joku nelikymppinen vielä ”aivan nuori” näihin lapsentekohommiin. Samoin se on jaksamisen kanssa, uskoisin kuitenkin, että sen mitä ikä verottaa jaksamisesta, tuo elämänkokemus taas voimia siihen jaksamiseen. Vaan yksilöllistä on!
Äidiksi40+: mikäpäs siinä jos sinua ”vauvattaa”, ala vaan keskustelemaan miehesi kanssa asiasta, tehän olitte sopineet ettette hanki yhteisiä lapsia, niinpä varmasti hänen mielipiteensä asiaan on myös kysyttävä :) Tsemppiä haaveiluusi!
Suskin gynekologi oli sanonut todella hyvin asian! Toivon, että toiveenne käyvät toteen!
Vinkelle kaikkea hyvää myös ja onnittelut raskauden vuoksi, toivotaan että kaikki hyvin menee!
t. äitykkä (aurinkovauvat-ketjusta,) jolla teini-ikäinen kolmikymppisenä tehty prinsessa ja nyt vielä iltatähti haaveissa
 

Yhteistyössä