Ai että mua ärsyttää tällä palstalla ne täydelliset äidit, jotka arvostelevat muiden lapsia

[suht villin lapsen äiti]

Aina haukutaan ettei sitä ja sitä ole osattu kunnolla kasvattaa, kun se tekee sitä ja tätä. Oletetaan että jo 1-vuotias osaa käyttäytyä moitteettomasti ja tekee kuten äiti sanoo. Jos joku valittaa, kun lapsi on niin mahdoton, niin heti käsketään katsomaan peiliin ja miettimään missä on mennyt väärin.

Ettekö te ihmiset tajua, että niitä lapsia on erilaisia, toiset on vallattomampia kuin toiset ja ei kaikki toimi samalla tavalla. Toisissa perheissä ollaan vapaampia sen kasvatuksen kanssa, eikä edes oleteta että taapero olisi aina niin kiltisti ja hiljaa kun ollaan vieraassa paikassa. Se äiti voi pitää kotona vaikka minkälaista kuria, mutta ei ne kaikki lapset tottele tuosta noin vain, toiset kokeilee enemmän ja vaikka tietävät, että jokin on kiellettyä niin tekevät sitä silti, kun taas toiset tottelee ensimmäisestä sanasta.

Meillä on tuollainen suhteellisen vilkas tapaus ja kaverilla taas sellainen yltiörauhallinen ja molemmat mun mielestä on ihan normaaleja. Meillä kun lapsen päästää vapaaksi, niin se ottaa jalat alleen ja juoksee, kun kaverin lapsi taas tutkiskelee ympäristöä rauhallisesti äidin lähellä ja tottelee kun jotain sanoo, meillä taas ei pahemmin edes kuunnella vaikka kuinka yrittää sanoa. Nuo kaksi suht samanikäistä taaperoa on aina olleet luonteeltaan kuin yö ja päivä.

 

[vieras]

Täysi peesi tähän! Loistava kirjoitus!

 

[vieras]

Tällä palstalla ei ole täydellisiä äitejä... ei lähellekään.

 

[Rukoilijasirkka]

Se ei esimerkiksi ole vanhempien syy, jos lapsella on vaikka adhd tai add. Vaikkakin se on vähän periytyvää. Ja ihmiset ei tajua, että nää on todellisia asioita ihan oikeasti.

 

[kielletty]

Näin on. Ja vastaavanlaisesti pitäisi myös ymmärtää niitä lapsia ketkä tarvitsevat vähän enemmän sitä rohkaisua.

Joskus sorruin vertailuun, minullakin vilkas lapsi ja kaverilla samanikäinen, tottelee hyvin ja muutenkin, ei "hölmöile".

Lapset on lapsia.

 

[vieras]

On erilaisia lapsia ja äitejä, mutta jos joko lapsi on luonteeltaan semmoinen, tai omat kasvatusihanteet ovat semmoiset, ettei lapsen voi olettaa osaavan olla edes suht. rauhallisesti paikallaan, niin itse äitinä en veisi lasta tilanteisiin, joissa yleisesti tällaista käytöstä oletetaan.

Ja muiden lasten kiusaamista ei minusta oikeuta mikään lapsen luonteenpiirre tai kasvatusnäkemys. Kyllä vanhemman pitäisi aina puuttua siihen ja semmoisella tavalla, jonka seurauksena muut lapset oikeasti saavat leikkiä rauhassa. Jos muu ei auta ja lapsi ei osaa esim. olla lyömättä muita, niin sit vaan täytyy lähteä pois leikkipuistosta välittömästi joka kerta kun lapsi tekee pahaa muille. Vaikka leikit jäisi sitte joka kerta minuutin mittaisiksi.

 

[smur-ffi]

Aina haukutaan ettei sitä ja sitä ole osattu kunnolla kasvattaa, kun se tekee sitä ja tätä. Oletetaan että jo 1-vuotias osaa käyttäytyä moitteettomasti ja tekee kuten äiti sanoo. Jos joku valittaa, kun lapsi on niin mahdoton, niin heti käsketään katsomaan peiliin ja miettimään missä on mennyt väärin.

Ettekö te ihmiset tajua, että niitä lapsia on erilaisia, toiset on vallattomampia kuin toiset ja ei kaikki toimi samalla tavalla. Toisissa perheissä ollaan vapaampia sen kasvatuksen kanssa, eikä edes oleteta että taapero olisi aina niin kiltisti ja hiljaa kun ollaan vieraassa paikassa. Se äiti voi pitää kotona vaikka minkälaista kuria, mutta ei ne kaikki lapset tottele tuosta noin vain, toiset kokeilee enemmän ja vaikka tietävät, että jokin on kiellettyä niin tekevät sitä silti, kun taas toiset tottelee ensimmäisestä sanasta.

Meillä on tuollainen suhteellisen vilkas tapaus ja kaverilla taas sellainen yltiörauhallinen ja molemmat mun mielestä on ihan normaaleja. Meillä kun lapsen päästää vapaaksi, niin se ottaa jalat alleen ja juoksee, kun kaverin lapsi taas tutkiskelee ympäristöä rauhallisesti äidin lähellä ja tottelee kun jotain sanoo, meillä taas ei pahemmin edes kuunnella vaikka kuinka yrittää sanoa. Nuo kaksi suht samanikäistä taaperoa on aina olleet luonteeltaan kuin yö ja päivä.

En vois ollaenempää samaa mieltä sun kanssa Kuulostaa ihan meidän elämältä paitsi että meillä oin viisivuotias poika ja kolmevuotias tyttö, mut ihan samanlaista on

 

[Peppari]

No eikai sitä tarvitse olla täydellinen äiti arvostellakseen muittem mukuloita?

 

[Meilä]

kanssa samanlainen lapsi kuin teillä ja tuttavaperheellä taas samanlainen kuin kaverillanne.

 

[vieras]

Hyvä kirjoitus aloittajalla. Yleensä ne ei täydelliset äidit on just niitä arvostelijoita ja kuka meistä oikeasti on täydellinen, keskittys jokainen vaan siihen omaan perheeseen, eikä arvostelemaan muita.

 

[vieras]

Hyvä kirjoitus aloittajalla. Yleensä ne ei täydelliset äidit on just niitä arvostelijoita ja kuka meistä oikeasti on täydellinen, keskittys jokainen vaan siihen omaan perheeseen, eikä arvostelemaan muita.

Vaikea keskittyä vaan omaan perheeseen, jos oma perhe joutuu kärsimään muiden lasten huonosta käytöksestä.

 

[Mrs Bean]

Aina haukutaan ettei sitä ja sitä ole osattu kunnolla kasvattaa, kun se tekee sitä ja tätä. Oletetaan että jo 1-vuotias osaa käyttäytyä moitteettomasti ja tekee kuten äiti sanoo. Jos joku valittaa, kun lapsi on niin mahdoton, niin heti käsketään katsomaan peiliin ja miettimään missä on mennyt väärin.

Ettekö te ihmiset tajua, että niitä lapsia on erilaisia, toiset on vallattomampia kuin toiset ja ei kaikki toimi samalla tavalla. Toisissa perheissä ollaan vapaampia sen kasvatuksen kanssa, eikä edes oleteta että taapero olisi aina niin kiltisti ja hiljaa kun ollaan vieraassa paikassa. Se äiti voi pitää kotona vaikka minkälaista kuria, mutta ei ne kaikki lapset tottele tuosta noin vain, toiset kokeilee enemmän ja vaikka tietävät, että jokin on kiellettyä niin tekevät sitä silti, kun taas toiset tottelee ensimmäisestä sanasta.

Meillä on tuollainen suhteellisen vilkas tapaus ja kaverilla taas sellainen yltiörauhallinen ja molemmat mun mielestä on ihan normaaleja. Meillä kun lapsen päästää vapaaksi, niin se ottaa jalat alleen ja juoksee, kun kaverin lapsi taas tutkiskelee ympäristöä rauhallisesti äidin lähellä ja tottelee kun jotain sanoo, meillä taas ei pahemmin edes kuunnella vaikka kuinka yrittää sanoa. Nuo kaksi suht samanikäistä taaperoa on aina olleet luonteeltaan kuin yö ja päivä.

Mulla on sellainen käsitys, että ei niinkään ole arvosteltu villejä lapsia vaan heidän vanhempien tapaa puuttua/olla puuttumatta lapsen käytökseen.. Mua henkilökohtaisesti ei harmita villit lapset, mutta ne vanhemmat ottaa rankasti päähän jotka ei edes yritä lapsiaan ohjata.