Ai että minua sitten suututtaa

Snapsikäsi Edward

Aktiivinen jäsen
07.06.2005
2 101
0
36
Tai suuttumus on päällimäinen tunne tällä hetkellä |O

Alkoholisti isäni on kadoksissa.
Ei ole vastaannut puhelimeen/viesteihin viikkoon, ja tänä aamuna veljeni yritti käydä siellä kylässä, mutta ketään ei ollut kotona.
Nyt ei saa enään edes yhteyttä puhelimeen. Liekö akku loppunut.
Viimeisin havainto hänestä on toissapäivältä, jolloin hänet on nähty kavereidensa kanssa humalassa.

Soiteltu on läpi tutut ja sukulaiset ja ne isän kaverit, jotka tiedetään, mutta kukaan ei tiedä enempää, kuin että ovat siellä ja siellä ryyppäämässä.

'**ttu että minua sapettaa tämmönen käyttäytyminen varsinkin aikuiselta ihmiseltä! Voisi edes soittaa, tai vastata siihen puhelimeen, että tietäisi ollaanko siellä hengissä.
Tämmöset pakkasetkin, niin mitäs jos siellä sammutaan hankeen tms. niin se on sitten siinä.
Ens keskiviikkona olis isällä leikkaukseen menokin, vaan epäilen suuresti, että jää menemättä.

Huolettaa mulla tietenkin, mutta minkäs minä pystyn enempää tekemään täältä käsin, kun välimatkaa on 400km.
Kuulostaa varmasti aiivan hirveältä, mutta pakko orientoitua siihen, että ei se kauaa enään tällä elämäntyylillä hengissä pysy. Minä oon tätä hommaa kattonut penskasta asti, käyny masennuksenkin läpi tämän takia. En enään oikeasti jaksa huolehtia ja kannatella isää.
Kaipa sieltä ilmottavat, jos jotain tapahtuu.

*purkaus* |O
 
Se on kamalaa kun se joka juo ei tajua millään minkä huolen ympärilleen aiheuttaa ei ees tosiaan tiä ollaanko hengis vai ei....joillakin vanhempi tai niinkun mulla veli.Joskus on vaan päästettävä irti ja elettävä omaa elämää ja toivoa parasta.
 
Alkuperäinen kirjoittaja mä vaan:
Se on kamalaa kun se joka juo ei tajua millään minkä huolen ympärilleen aiheuttaa ei ees tosiaan tiä ollaanko hengis vai ei....joillakin vanhempi tai niinkun mulla veli.Joskus on vaan päästettävä irti ja elettävä omaa elämää ja toivoa parasta.

Näinpä juuri.
Mutta minä en enään oikeasti jaksa.
Onneksi isä on kuitenkin lopettanut ne puhelut, joissa uhkaili itsarilla.
Lakkasin raakasti vain vastaamasta.
Kamalin, mitä on jäänyt mieleen, on se kun olin 10v, ja isä soitti humalassa mulle, eikä sanonut muuta kun että " maija, ole sinä reipas tyttö, ja pidä huoli muista. Tuo isin haudalle yks ruusu." ja tuut tuut tuut...
Itkin monta päivää, kun lapsen hätä oli tosi suuri.
 

Yhteistyössä