Ahdistus ja asiointi mm. kaupassa

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Gloria
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti

Gloria

Aktiivinen jäsen
03.06.2004
9 087
1
36
Mulla on mieletön pelko kaikenlaista asioimista kohtaan nykyään.

En ymmärrä miten voi olla niin vaikeaa käydä apteekissa, kaupassa, joissain virastoissa. Tuntuu vaan siltä, etten pysty siihen, ahdistaa ja menen ihan lukkoon :( Kaupassa käyn kyllä lasten ja miehen kanssa yhdessä, mutta mies hoitaa aina lihatiskiltä tilaamiset, maksamisen ja niin edelleen.

Yksi päivä, kun pakosta kävin kaupungilla (toisen kerran kevään jälkeen) niin näin pari tuttua, joille olisi pitänyt sanoa hei, niin menin ihan paniikkiin, syöksyin ensimmäisestä ovesta minkä satuin näkemään sisään, ettei vaan tarvitsisi kommunikoida. Tämä on oikeasti ihan hirveää.
Miten saan tämän menemään ohi? Tuntuu, että itsensä pakottaminenkaan ei ole hyvä keino.
 
Mä käyn psykoterapiassa kerran viikossa, sairastuin siis keväällä vakavasti masennukseen. Olin pari viikkoa sairaalassa ja ihan psykoottinen.

Tämä panikointi ja eristäytyminen alkoi ehkä muutamaa kuukautta ennen sairaalajaksoa.

Mulla on joku ahdistuneisuushäiriö, ei paniikkihäiriötä (koska en pelkää kuolevani siihen paniikkiin).
 
Paniikkihäiriö. Ei siihen välttämättä sitä kuolemanpelkoa tarvita. Toi nyt ainakin kuulostaa aivan paniikkihäiriöltä. Kerro noista oireista siellä terapiassa. Ei siitä muuten pääse pois..

:hug:
 
Mä olenkin puhunut siitä, mutta tuntuu, että tämä pahenee vaan koko ajan. Esimerkiksi siskoni häissä tänä kesänä olin niin paniikissa koko ajan, etten muista syöneeni, en muista pitämästäni puheesta mitään ja niin edelleen. Vihkimisestä en muista sanaakaan ja kaikissa valokuvissa näytän siltä, että oksennan kohta :(
 
Ei kuulosta yhtään hyvältä tollanen :( Mulla on myös paniikkihäiriö, mutta ei noin paha kuitenkaan. Onko sulla joku lääkitys? Kannattaa keskustella siitä lääkityksestä terapiassa, tai ainakin lääkkeen vaihtamisesta jos sulla joku on jo käytössä. Ja nyt sulle täytys saada asianmukaista hoitoa mahd. nopeasti.
 
Mulla paniikkihäiriö ennen lääkitystä oli tälläinen..Useimmiten piti lähteä takaisin kun parkkipaikalla alko jo nousta ahdistus ja jos käytiinkin kaupassa niin juoksujalkaa vaan jotakin kärryihin.Lopulta aloin oksentelemaan ahdistuksesta,en voinut mennä edes omalle pihalle..Laihduin puolessa vuodessa 51kg:sta 40:en,nukahtamaan en pystynyt vaan säpsähdin hereille ja mietin vaan miten saisi hengen pois.:( Ja siis en ole kun kerran pelännyt että kuolen ahdistukseen mut siltikin paniikki/ahdistushäiriö.
Nyt ollut jo suht pitkän aikaa lääkitys ja olen lähestulkoon oma itseni:)
 
Mulla on nyt masennuslääkettä nostettu ja ensi viikolla nostetaan taas lisää. Toivon todellakin, että pian auttaa.
Mun pitäisi hakea uusia töitä ja jatkaa opiskeluita tammikuussa, mutta en tiedä tuleeko siitä yhtään mitään :( Oon vaan niin paniikissa koko ajan.
 
Cipralex 20mg tällä hetkellä, ensi viikolla nostan 30mg.
Iltaisin Ketipinor 100mg.

Cipralexia olen syönyt nyt melkein vuoden (välissä oli kuukauden tauko, kun koitettiin toista lääkettä). Ketipinoria reilun kuukauden.
 
Mulla paniikkihäiriö ennen lääkitystä oli tälläinen..Useimmiten piti lähteä takaisin kun parkkipaikalla alko jo nousta ahdistus ja jos käytiinkin kaupassa niin juoksujalkaa vaan jotakin kärryihin.Lopulta aloin oksentelemaan ahdistuksesta,en voinut mennä edes omalle pihalle..Laihduin puolessa vuodessa 51kg:sta 40:en,nukahtamaan en pystynyt vaan säpsähdin hereille ja mietin vaan miten saisi hengen pois.:( Ja siis en ole kun kerran pelännyt että kuolen ahdistukseen mut siltikin paniikki/ahdistushäiriö.
Nyt ollut jo suht pitkän aikaa lääkitys ja olen lähestulkoon oma itseni:)

Tosi kamalaa :( Oon pahoillani sun puolesta. Minäkin heräilen öisin kamalaan ahdistukseen ja paniikkiin, nukahtaminen on sitten ihan mahdotonta.
 
Ihan hyvältä nuo lääkkeet kuulostaa mutta kuvittelisi että ahdistus alkaisi jo helpottamaan:O toivottavasti annoksen nosto auttaa:)
Mulla on Sepram 20mg tai pitkän aikaa pärjäsin vain 10mg mutta nostin sitten kuitenkin.Ja tätä käyttänyt reilun vuoden tai oikeestaa pari vuotta mutta alkuun oli myös mirtazapin joka vei tehon sepramilta niin en sitä aikaa laske.
 
Mulla oli myös ennen Ketipinoria Tolvon 60mg, lihoin kahdessa kuukaudessa 10kg, eikä se auttanut nukkumiseen ja ahdistukseen yhtään.
Onneksi sain luvan lopettaa sen.

Ketipinorilla olen saanut aika hyvin unenpäästä kiinni.
 
Halauksia ja tsemppiä sulle Gloria! Voin kuvitella mitä olet käynyt/käyt läpi..itsekin sairastan masennusta, ahdistuneisuutta + paniikkihäiriötä. Lisäksi pelkään psykoosin joutumista. Lääkkeillä elämä joten kuten pelittää. Koitko sairaalassaolon auttavan kovasti? Mitä siellä "tapahtui" ja "tehtiin"?
 
Aloititko siis syömään Cipralexia ennen vai jälkeen paniikki/ahdistuskohtausten alkua silloin viime keväällä..? Minulla aiheutti uuden masennuslääkkeen aloittaminen paniikkihäiriön. Onneksi se loppui kun lopetin lääkkeet.
 
:hug: Jos se itsensä pakottaminen tuntuu niin pahalta, että haitat on suuremmat kuin hyödyt niin ei varmaan kannata sitä kautta itseään pakottaa mihinkään. Ja en tiedä pystyykö sitä tottumaan itseään jos on huonossa kunnossa vielä asioihin, jotka on siinä ajassa ja hetkessä tuntuvat ylitsepääsemättömiltä? En siis tosiaan tiedä onko näin. Mutta tsemppiä toivotan sen sijaan kyllä.
 
Sairaalassa olo auttoi kyllä.
En ollut nukkunut kuukauteen-pariin oikeastaan ollenkaan. Nukahdin aina 1-2 aikaan ja heräsin viimeistään klo 4. En muista koko toukokuusta juuri mitään, olen ollut ihan psyykoottinen :( Olin ihan huomaamatta laihtunut hirveästi, kun en ahdistukselta saanut nukuttua.
Yhtenä yönä otin ison yliannostuksen Tenoxia ja Opamoxia (enää en suostu niihin lääkkeisiin koskemaan), koska ahdisti niin mielettömästi. Sekoilin muutenkin ja tapahtui kaikkea ikävää, enkä muista tapahtuneesta juuri mitään.

Sairaalassa sain jotenkin unirytmistä kiinni ja levättyä.

Ketipinor nostettiin maanantaina 400mg, pitäisi auttaa ahdistukseen.
 

Similar threads

Y
Viestiä
4
Luettu
3K
Aihe vapaa
vierailija
V

Yhteistyössä