Ahdistaa

Oltiin viikonloppuna miehen ja hänen ystäviensä kanssa juhlimassa, ja alkoholi virtasi miesten keskuudessa vähän turhankin runsaasti. Loppuillasta miehet meinasivat joutua keskenään käsirysyyn ja yrittäessäni parhaani mukaan pitää mieheni erossa tilanteesta ja hän päätyi heittämään minut vahingossa maahan. Jotenkin kai säikähdin siinä pääni ja selkäni lyödessäni niin pahasti, että en enää kyennyt kuin itkemään ja tärisemään hysteerisenä, henki ei tuntunut kulkevan, päässä pyöri ja sydän hakkasi tuhatta ja sataa. Pari miestä luuli mieheni pahoinpidelleen minua ja tilanne meinasi kärjistyä pahemman kerran, mutta isommilta ongelmilta vältyttiin kuitenkin.

Minulle loppuilta on pelkkiä hataria muistikuvia, olin jotenkin niin ahdistunut, että poistuin tajuamattani juhlista avojaloin ilman takkia. Hypättiin taksiin parin mieheni ystävän kanssa. Ainoa muistikuva kotimatkalta on se, kuinka eräs mieheni parhaista ystävistä toistuvasti huuteli minulle, että minun pitäisi tappaa itseni ja sekaantumiseni vain pahensi tilannetta. Ja niinhän se varmaan tekikin, jos mieheni ei olisi paiskannut minua lattiaan eivät nämä ulkopuoliset henkilöt olisi puuttuneet tilanteeseen ollenkaan.

Mies ei suostu keskustelemaan viikonlopun tapahtumista ollenkaan, perjantai on kuulemma ollutta ja mennyttä ja siitä on enää turha puhua. Kun yritän ottaa asiat puheeksi, hän suuttuu ja keskustelu menisi varmaan riitelyksi, jos minä jaksaisin riidellä. Tuntuu vaan, ettei tuo viikonloppu ole minun osaltani ohi. Ihan kuin olisin painajaisessa, josta en voi herätä. Mies muuttui kesken illan minulle täysin vieraaksi; minun tuntemani mies on aina ollut maailman rauhallisin, pitänyt minua todella hyvänä ja välttänyt konfliktia kaikin voimin. Nyt hän kuitenkin on ollut niin vihainen, että on ollut valmis runnomaan minut pois tieltään tappelemaan päästäkseen. Selkä on yhä kipeä ilmalennosta laskeutumisesta, herään pitkin yötä painajaisiin ja miehen ystävän kommentit pyörivät jatkuvasti mielessä.

Miehen mielestä sanat ovat vain sanoja, ja on typerää minulta loukkaantua "tapa ittes"-kommenteista. En minä ole loukkaantunut tai vihainen, minuun sattuu. Itkettää ja ahdistaa se, että elämäni tärkeimmälle ihmiselle ei ole mitään väliä sillä, miten hänen ystävänsä puhuvat minulle. Vielä torstaina tunsin, että tässä on elämäni rakkaus, oli onnellinen ja turvallinen olo tässä suhteessa. Nyt on vain epävarma olo kaikesta. En tiedä, mitä pitäisi ajatella. Itkettää, ahdistaa, hävettää..

En tiedä, mitä ajan tällä takaa. En kai mitään. On vaan pakko saada ajatukset purettua johonkin. Koko ajan on sellainen olo, että minun pitäisi pyytää anteeksi joltain.

 

Yksinkertaisia tuollaiset ihmiset, jotka tuommoisia toisille sanovat. Kannattaa jättää omaan arvoonsa, ja pysytellä kaukana tuollaisista tulevaisuudessa.

 

Nyt sanon tämän tosi suoraan ja jyrkästi, mutta jätä mies.. Naista ei lyödä tai heitellä!!! Ja vielä sanoo, että ollutta ja mennettä Hänen mielestään ei siis mtn. Ihan varmasti tuo toistuisi joskus, jos ei sinun kohdallesi niin vaikka joku toinen nainen tai tytär, ei kannata jäädä tuohon suhteeseen.

 

Olen miehesi kannalla. Unohda tuo ilta. Miesten keskuudessa on oikeasti naiselta väärin puuttua tuollaiseen tilanteeseen. Tottakai halusit vain parasta, mutta on olemassa joitain miesten maailman sääntöjä, joita nykynaiset ei vaan ymmärrä. Vaikka kuinka yritetään niputtaa miehet ja naiset samaan kastiin, niin ei se oikeasti vain mene niin. Nyt vain yrität jatkaa elämääsi eteenpäin. Kukaan muu ei oikeasti jää vatvomaan tuota. Kuuntele nyt sitä miestäsi, unohda tuo yö, ja jatka vahingosta viisastuneena kuten ennenkin.

 

Olen miehesi kannalla. Unohda tuo ilta. Miesten keskuudessa on oikeasti naiselta väärin puuttua tuollaiseen tilanteeseen. Tottakai halusit vain parasta, mutta on olemassa joitain miesten maailman sääntöjä, joita nykynaiset ei vaan ymmärrä. Vaikka kuinka yritetään niputtaa miehet ja naiset samaan kastiin, niin ei se oikeasti vain mene niin. Nyt vain yrität jatkaa elämääsi eteenpäin. Kukaan muu ei oikeasti jää vatvomaan tuota. Kuuntele nyt sitä miestäsi, unohda tuo yö, ja jatka vahingosta viisastuneena kuten ennenkin.

Olet joku idiootti? Minun maailmassa ei ole sääntöjä että heitellään naisia selälleen laattialle.

 

Kiersikö kemuissa huumeet vai miksi tuollainen yhtäkkinen luonteen muutos? Tuollaisen tilanteen jälkeen hälytyskellojen pitäisi soida ja kovaa. Varsinkin, kun mies ei ole edes pahoillaan ja tunne katumusta. Olisin hyvin varuillani. Pahoin pelkään, että tuo tulee vielä toistumaan ja jopa pahenemaan.

 

Joitko itse myös paljon vai saitko jonkun aivotärähdyksen kun et muista kunnolla loppuillan tapahtumia?

Salaako mies sinulta jotain vai miksi ei halua puhua? Kuulostaa tosi erikoiselta kyllä. Ei tommosta oikein voi jättää selvittämättä. Jos mä oisin sä, oisin todella vihainen että mies tönii pois tieltä niin että sattuu.

 

Miehenä sanon:

1. miehesi pitää tarkoittamalla pyytää anteeksi käytöstään. Hermot voivat hankalassa tilanteessa mennä, mutta jälkikäteen pitää päästä löytyä tajua.

2. Miehesi pitää tehdä "ystävälleen" selväksi, miten sinulle (hänen naiselleen) ei puhuta.

Minusta tuo kakkonen on jopa tärkeämpi. Jos minun ystäväni huutelisi vaimolleni tai lapsilleni "tapa ittes", olisi se ystävyys taputeltu. Kännissä oleminen ei olisi lieventävä tekijä.

 

Olen miehesi kannalla. Unohda tuo ilta. Miesten keskuudessa on oikeasti naiselta väärin puuttua tuollaiseen tilanteeseen. Tottakai halusit vain parasta, mutta on olemassa joitain miesten maailman sääntöjä, joita nykynaiset ei vaan ymmärrä. Vaikka kuinka yritetään niputtaa miehet ja naiset samaan kastiin, niin ei se oikeasti vain mene niin. Nyt vain yrität jatkaa elämääsi eteenpäin. Kukaan muu ei oikeasti jää vatvomaan tuota. Kuuntele nyt sitä miestäsi, unohda tuo yö, ja jatka vahingosta viisastuneena kuten ennenkin.

Vai että oikein "miesten maailman sääntöjä" No, noudattakoon miehet niitä sääntöjä keskenään soveltamatta niitä ihmisiin, jotka eivät tuohon "miesten maailmaan" kuulu. Muiden kanssa noudatetaan normaaleja käytöstapoja.