ahdistaa

["apua"]

ahdistaa, on niin vitun paha olla. en tiedä jaksanko enää elää

 

["vieras"]

Mikä ahdistaa?

 

[harmaudun]

mua ahdistaa kans. kauhee tunne, eikö?

 

[Tiini]

Noh, mikä on?

 

[harmaudun]

No mä voisin esimerkiks kertoo vaikka mitä. Parisuhde tekee hidasta kuolemaa, mies ei ikinä pese esim hampaitaan ellen mä ole sille naputtamassa asiasta ja se on niin turn off ku vaan voi. Työttömyys ahdistaa. Mulla on lapsien saannin jälkeen edelleen kaikki kilot tässä kropassa ja voi hyvä tajuton miten häpeen ulkomuotoani. Mulla ei ole ystäviä eikä edes kavereita.

Että näin. Pientähän tämä on, mutta mulle alkais jo riittää.

 

[Tiini]

Tee asioille jotain, kun niihin vain sinä voit vaikuttaa (paitsi miehesi hampaan harjaus).
Lopetat laiskottelun ja hankit elämän

 

[onhan se ikävää]

Ei ole kivaa ahdistuneena ei. Vaan onko sulle tullu mieleen, ettei ihmisen kuulu ihmeemmin hävetä ulkomuotoaan ? Jos et tykkää siitä miltä peilissä näyttää, niin kaikin mokomin voit ruveta liikkumaan enemmän ja syömään asiallisemmin, mutta älä häpeä. Ei se ole mikään erityisen rakentava olotila, ellet sitten satu olemaan semmoinen ihminen, jonka semmoinen tunne potkii liikkeelle. Mutta sä kuulut luultavammin niihin, joita häpeä vain lannistaa entisestään. Unohda se miehen potkiminen, löydä jotain myönteistä ajateltavaa kaikesta ja kaikista, etsi tietoa parisuhteista ja mieti ollaanko teillä miten masentuneita, eli pitäiskös siihen etsiä apua.

Ahdistus usein tulee siitä jo, jos sun mielikuvat siitä mitä pitäis olla on kovin vaativat. Höllää vähän! Ei teistä kummastakaan tule parempia ihmisiä sillä, että puret hampaasi katki kiukusta. Mutta sillä tulee, jos löydätte lempeyttä toisianne ja elämää kohtaan. Vähän enemmän joka päivä. Vai puhunko mä puppua täällä?