Ahdistaa !!!!!!

[paskaa]

Pitäsköhän erota miehestä. Mennyt puolet suhteen aasta päin persettä, lapsi 1-vuotias ja mies ei halua kihloihin/naimisiin tai mitään sitoumuksia. On 23-vuotias eli toisaalta ymmärrän kyllä, et on liian aikaista, muta mä oon 3 vuotta vanhempi ja todellakin haluun mennä naimisiin! Vittu et alkaa pää hajoilla tuon pennun kanssa ku joka toinen viikko se haluu olla mun kanssa ja joka toinen ei... Itse oisin valmis vaikka lähtemäänkin, mut kun on tuo lapsi, niin luovuttaminen tuntuu ihan kauheelta ( Eikä yh saa koskaan täältä Etelä-Suomesta miestä, ku on tarpeeks niitäkin mitä ei oo "koeajettu" (

 

[öö?]

Eli siis mikä oli ongelma tässä suhteessa? Se ettei mies halua vielä kihlata sua?

 

[paskaa]

Joo se just!

 

[vieras]

Eikö se lapsi olekaan sitoumus? Ja mitä odotat kihlaukselta? Naimisiinmenoa? Miten teidän elämä siitä muuttuisi?

 

[vieras]

Kui kauan olette olleet yhdessä?Aika tyhmältä kuulostaa että murehdit vain sitä ettet uutta miestä saa kun olet äiti, etkö osaa olla ilman?

 

[ap]

Äh, en osaa selittää tätä ku oon niin väsynyt tähän jatkuvaan tappeluun miehen kanssa, mut siis kyse on siitä, että mies on joka toinen viikko muuttamassa pois ja joka toinen haluaa olla mun kanssa. Eli mun tulevaisuus on niin epävarma, että en tiiä mitä tehdä

 

[Hhaha]

Jätä se porsas!!!!

 

[ap]

Kai mä osaisin ilman miestäkin olla, mut tokihan haaveena on saada se elämänkumppani vierelle :/ Ollaan oltu yhdessä 2 vuotta.

 

[ap]

Selvä, jätän sen porsaan. Kiitti vinkistä.

 

[öö?]

Äh, en osaa selittää tätä ku oon niin väsynyt tähän jatkuvaan tappeluun miehen kanssa, mut siis kyse on siitä, että mies on joka toinen viikko muuttamassa pois ja joka toinen haluaa olla mun kanssa. Eli mun tulevaisuus on niin epävarma, että en tiiä mitä tehdä

Ja sit ajattelet että tilanne paranis jos menisit naiminsiin/kihloihin sen saman jahkaajan kanssa? Miten se sormus estää sitä jatkamasta samaa jahkaamista? Te olette olleet yhdessä vasta 2 vuotta ja on jo lapsikin, ehkä miehen mielestä te vaan etenette liian nopeasti ja sitä ahdistaa. Ootteko koittaneet jutella aiheesta niin kuin aikuiset, ilman huutoa?

 

[ap]

Ollaan juteltu asiasta ja välillä menee ihan hyvinkin, mutta nyt taas pari päivää ollaan oltu ihan eroomis pisteessä. Ja tänään mies sanoi ennenku lähti töihin, ettei tiiä rakastaako mua ku oon niin vaikee ihminen. Ja on usein sanonut, ettei me vaan käydä yhteen... tavallaan oon kyllä itsekin samaa mieltä, mutta kun eihän me edes tunneta toisiamme kunnolla niin miten hemmetissä tässä vois yhteen ees sopia. Ehkä tää ajan kanssa lähtis sujumaan, mut en tiiä jaksanko enää itse miettiä, et mitä jos se yks päivä lähteekin lähtkimään :/

 

[hei]

Ollaan juteltu asiasta ja välillä menee ihan hyvinkin, mutta nyt taas pari päivää ollaan oltu ihan eroomis pisteessä. Ja tänään mies sanoi ennenku lähti töihin, ettei tiiä rakastaako mua ku oon niin vaikee ihminen. Ja on usein sanonut, ettei me vaan käydä yhteen... tavallaan oon kyllä itsekin samaa mieltä, mutta kun eihän me edes tunneta toisiamme kunnolla niin miten hemmetissä tässä vois yhteen ees sopia. Ehkä tää ajan kanssa lähtis sujumaan, mut en tiiä jaksanko enää itse miettiä, et mitä jos se yks päivä lähteekin lähtkimään :/

No ei kyllä kuulosta siltä, et kannattaa naimisiin paukata. Ei se sormus ja vala sitä arkea muuta.

Hetkeksi ainakin hynttyyt eri osoitteisiin ja mietitte, mitä elämältä haluatte. Kärsiihän se lapsikin jo tuosta tilanteesta. Koittakaa edes sen parasta ajatella ja saada vähän vakaamman kodin (jossa joku ei ole koko ajan uhkaamassa lähteä yhtikäs mihinkään).

 

[ap]

Kiitos Kyllähän tuo erilleen muuttaminen varmasti paras vaihtoehto tässä vaiheessa on.

 

[ap]

Ollaan juteltu asiasta ja välillä menee ihan hyvinkin, mutta nyt taas pari päivää ollaan oltu ihan eroomis pisteessä. Ja tänään mies sanoi ennenku lähti töihin, ettei tiiä rakastaako mua ku oon niin vaikee ihminen. Ja on usein sanonut, ettei me vaan käydä yhteen... tavallaan oon kyllä itsekin samaa mieltä, mutta kun eihän me edes tunneta toisiamme kunnolla niin miten hemmetissä tässä vois yhteen ees sopia. Ehkä tää ajan kanssa lähtis sujumaan, mut en tiiä jaksanko enää itse miettiä, et mitä jos se yks päivä lähteekin lähtkimään :/

Miksi haluat naimisiin miehen kanssa, jota et edes koe tuntevasi??? Ottaisit kuule vaan sian säkissä

 

[äskeinen]

Ollaan juteltu asiasta ja välillä menee ihan hyvinkin, mutta nyt taas pari päivää ollaan oltu ihan eroomis pisteessä. Ja tänään mies sanoi ennenku lähti töihin, ettei tiiä rakastaako mua ku oon niin vaikee ihminen. Ja on usein sanonut, ettei me vaan käydä yhteen... tavallaan oon kyllä itsekin samaa mieltä, mutta kun eihän me edes tunneta toisiamme kunnolla niin miten hemmetissä tässä vois yhteen ees sopia. Ehkä tää ajan kanssa lähtis sujumaan, mut en tiiä jaksanko enää itse miettiä, et mitä jos se yks päivä lähteekin lähtkimään :/

Miksi haluat naimisiin miehen kanssa, jota et edes koe tuntevasi??? Ottaisit kuule vaan sian säkissä

Sori, en ooo ap! Tuli ko nimimerkki vahingossa!

 

[ap]

En mä haluukkaan sen kaa naimisiin vaan naimisiin ylipäätään jos vaikka pongais jonkun keijon ostarilta, et sais ne prinsessahäät, muahahaha. Mulla taitaa oikeesti olla vaan joku ikäkriisi, ku ikää tulee mittariin ja elämä junnaa vaan paikallaan... (tai sit oon kattonu liikaa noita hääohjelmii)

 

[lisko harmailee]

Ollaan juteltu asiasta ja välillä menee ihan hyvinkin, mutta nyt taas pari päivää ollaan oltu ihan eroomis pisteessä. Ja tänään mies sanoi ennenku lähti töihin, ettei tiiä rakastaako mua ku oon niin vaikee ihminen. Ja on usein sanonut, ettei me vaan käydä yhteen... tavallaan oon kyllä itsekin samaa mieltä, mutta kun eihän me edes tunneta toisiamme kunnolla niin miten hemmetissä tässä vois yhteen ees sopia. Ehkä tää ajan kanssa lähtis sujumaan, mut en tiiä jaksanko enää itse miettiä, et mitä jos se yks päivä lähteekin lähtkimään :/

No ei kyllä kuulosta siltä, et kannattaa naimisiin paukata. Ei se sormus ja vala sitä arkea muuta.

Hetkeksi ainakin hynttyyt eri osoitteisiin ja mietitte, mitä elämältä haluatte. Kärsiihän se lapsikin jo tuosta tilanteesta. Koittakaa edes sen parasta ajatella ja saada vähän vakaamman kodin (jossa joku ei ole koko ajan uhkaamassa lähteä yhtikäs mihinkään).

No, mä oon kyllä eri mieltä tuosta valasta ja sormuksesta. Mun mielestä avoliiton vaihtuminen antoi ilman muuta ihan erilaisen tunteen siitä että nyt on kuitenkin molemmat ihan virallisesti miettineet asian niin, että yhdessä oltais tästä eteenpäin. Seliseli, mut kyllä se avoliitto on oven raollaan pitämistä, mulle ainakin oli. Ja ei nyt tartte kenenkään tankoaivon tulla selittämään, että kyllä se sun miehes voi avioliitostakin lähteä. Niin voikin. Mutta avoliitossa se ei alunperinkään ole lupatunut pysymään loppuelämäänsä siinä. Kunhan katselee miten menee hetki kerrallaan. Joo, mut ap:n kysymykseen. Raskasta on, jos pitää koko ajan pelätä toisen lähtemist. Yksinjäämistä tuskin kannattaa pelätä. Mut voit päättää vain omasta puolestas. Mieti mitä haluat. Jos haluat jatkaa, päätä että kävi miten kävi, sinä et ainakaan lähde. Jos toinen sitten lähtee, olet tehnyt kaikkesi yhdessä pysymiseksi. Ja kun olet päättänyt, lopeta jankuttaminen, ettei toinen turhaan lähde koska olet hankala.

 

[öö?]

En mä haluukkaan sen kaa naimisiin vaan naimisiin ylipäätään jos vaikka pongais jonkun keijon ostarilta, et sais ne prinsessahäät, muahahaha. Mulla taitaa oikeesti olla vaan joku ikäkriisi, ku ikää tulee mittariin ja elämä junnaa vaan paikallaan... (tai sit oon kattonu liikaa noita hääohjelmii)

No et sä siten voi kitistä sille miehelle aiheesta jos et edes välttämättä just sen kanssa halua naimisiin.. Mä taidankin nyt aavistaa et sä oot niitä kiukkuisia kitiseviä tyttöystäviä jotka jyrää miehensä alleen ja karjuu ne tossun alle.. Mm. mun pikkuveljellä on sellainen tyttöystävä, vuos seurustelua niin piti saada lapsi, ja kun veli empi niin pamahdettiin "pillereistä huolimatta" raskaaks 2kk sisällä, sen jälkeen kitistiin ja kiristettiin niin kauan että ostettiin rivaripätkä ja sen jälkeen se hullu vielä pakotti mun veljen naimisiin kanssaan "koska onhan meille se vauvakin tulossa".. Ja mun pikkuveli on vielä nuorempi kun ap:n mies.

 

[ap]

^niin mä oon just sellainen. Ihan kusipää lehmä. Ja tiedän sen itsekkin.

 

[ap]

Mutta raskaaksi en tullut pillereistä huolimatta...

 

[öö?]

^niin mä oon just sellainen. Ihan kusipää lehmä. Ja tiedän sen itsekkin.

Ja silti ihmettelet mitä mies jahkaa? Eikö kannattaisi tarkistaa omaakin käytöstä jos haluaa kunnollisen parisuhteen? Ei se vaihtamalla parane jos oma asenne ja käytös on tollasta..

 

[kielletty]

Kyllä miekin tuossa kohtaa jättäisin naimisiinmenot ja hankkisin oman kivan asunnon itselleni ja lapselle, mies voisi sitten jahkata ihan keskenään että mitä oikein haluaa.

Eihän se ole sama, mutta onhan se juhlaa sekin kun saa järjestää omaa kotia juuri sellaiseksi kuin haluaa, ilman ahdistusta ja jatkuvaa riitelyä.

 

[Tietkö]

En halua olla ilkee mut mä vaan olen todennu että noin monesti käy kun lyhyen suhteen jälkeen tulee jo lapsi...

Mut voi niin toki käyä vaikka olis ollu useammanki vuoden yhessä