ahdistaa... Teinköhän oikein

[Ansku]

Ahdistaa... En tiedä mitä oikeesti pitäs tehdä...

Vuoden olen odotellut tai en pelkästään odotellut vaan myös toiminut, jotta erinäiset asiat tulisi muuttumaan, että elämämme muuttuisi. Mikään ei ole auttanut. Olen ahdistunut ja kiukkuinen lähes koko ajan, pinnaa kiristää. Lapsethan on valitettavasti ne jotka siitä eniten osansa saa.

Siihen haluankin nyt ja heti muutosta. Laitoin asuntopaperit vetämään. Muutan lasten kanssa vuokralle. Ukko saa jäädä tänne ja hoitaa asiansa kuntoon ja tehdä loppuun remontin. Erota en halua ainakaan vielä siis oikeata avioeroa. Kun asiat on kunnossa voidaan vaikka palata takaisin.

 

[vieras]

Uskon, että teit ihan oikean ratkaisun. Joskus pitää siirtää palikoita oikein kunnolla, että ne loksahtaa paikoilleen. Väliaikainen ero näyttää missä mennään ja selventää tunteita. Ei avoieropaperieta tarvii ihan ekana olla täyttelemässä kuitenkaan.

 

[Ansku]

Uskon, että teit ihan oikean ratkaisun. Joskus pitää siirtää palikoita oikein kunnolla, että ne loksahtaa paikoilleen. Väliaikainen ero näyttää missä mennään ja selventää tunteita. Ei avoieropaperieta tarvii ihan ekana olla täyttelemässä kuitenkaan.

Niin minäkin ajattelen. Ja kun tämä erilleen muutto on ihan viimeinen keino, kaikkea olen yrittänyt. Kaikkein kauheinta oli rustata asuntohakemukseen asunnon tarpeen syyksi ero. Enhän minä erota halua!!! Rakastan miestäni, mutta ei tämä yhteiselo näissä olosuhteissakaan toimi. Ja suurin osa ongelmista johtuu siitä, että ukko on yhä kiinni vanhemmissaan ja jotenkin pelkää heitä. Toimii heidän tahtonsa mukaan. Kuitenkin meillä on takana 17 yhteistä vuotta ja 5 lasta.

 

[nibbler]

aivan oikein teet! tunnen erään pariskunnan joka eli asumuserossa. vaikka nyt palasivatkin yhteen on naisella vielä oma kämppä tallessa, ihan vaan oman rauhansa vuoksi.

uskon että hetken kuluttua tiedätte molemmat mitä haluatte tehdä!

oikeen paljon tsemppiä sulle :hug: tämä ei ole ollenkaan huono asia, tästä voi asiat vaan parantua jos on niin tarkoitettu.