Ahdistaa niin että tukehdun. Suhde tuhoon tuomittu? Ja raskaana.

[annamannamainio]

Olen yh-äiti ja tapasin talvella ihanan mieheh. Aluksi tuntui että sovitaan toisillemme täydellisesti ja rakastuin häneen korviani myöten. Hänelle maistui alkoholi jo silloin aika reippaasti mutta jostain syystä en noteerannut sitä, aluksi join itsekin hänen kanssaan. Sitten tulin raskaaksi, ihan liian aikaisessa vaiheessa suhteen pituuteen nähden. Tänään olimme juhlissa joissa hän tapasi ensimmäistä kertaa joitain ystäviäni. Mies veti aivan hirveät känniöverit, käyttäytyi moukkamaisesti ja kiukutteli minullekin.
Lähdettiin kotiin ja nyt se makaa tuolla eteisessä sammuneena.
Minua ahdistaa aivan kamalasti. Jos en olisi raskaana, niin varmasti lähtisin. Mutta koska olen, tuntuu että olen jumissa. Lisäksi minulla ei ole omaa asuntoa koska asumme hänen talossaan jonne lapseni on ilmoitettu kouluunkin ensi syksyksi. Tuntuu että olen sotkenut elämäni täysin ja tästä ei ole enää selviämistä.
Oma vika kai, että voikin olla ihminen tyhmä.

 

[wotwot]

Jospa yrittäisit puhua hänen kanssaan ja kertoa huolesi? Ei tuo kuitenkaan ole mikään niin vakava asia jos kännissä kerran mokailee.

 

["koko"]

Jospa yrittäisit puhua hänen kanssaan ja kertoa huolesi? Ei tuo kuitenkaan ole mikään niin vakava asia jos kännissä kerran mokailee.

sama

 

[annamannamainio]

Ei kyse olekaan yhdestä kerrasta, tälläkin viikolla mies on juonut kolme kertaa, ja ainakin ahdella tolkuttomat kännit.

 

["Mymmy"]

Joo, sikäli kai oma vika, että olet mielestäni tehnyt ratkaisusi aika nopeassa tahdissa. Oliko raskaus kuitenkin suunniteltu? Itsestäni tuntuu aika kauhistuttavalta, että heittäydyit "miehen varaan" noin lyhyellä tuntemisella. Itse ainakin olin niin varovainen, että 4 vuotta hujahti ihan pelkästään seurustellessa. Mutta mitäs minä tässä omilla jutuillani jälkiviisastelemaan. Se on myöhästä rypistää, kun on housussa jo. Toisaalta ehdit vielä hyvin lähteä lapsesi kanssa omillesi tai ainakin ehdit keskustella äijän kanssa, jotta tajuaa, että muutosta on tultava.

 

[annamannamainio]

Nyt tuntuu että olen ollut päästäni vialla koko suhteemme ajan ja tehnyt älyttömiä päätöksiä, ajatellut itsekkäästi ja ollut ajattelematta mitään.
Epäkypsää nyt itkeä kun hommat ei sujukaan kuten toivoisi ja mihin luotti.

 

["vieras"]

Oletko puhunut juomisesta miehelle? Mä kyllä häpeäisin silmät päästäni jos mun mies vetäis päiväkännit juhlissa vaikka ei ees käyttäytyis huonosti mutta moukkamaisuutta en kattelis yhtään. Kuulostaa vähän mun eksältä.. Jos olisin sinä, niin puhuisin vakavasti miehelle mut jos juominen ei lopu (saunakalja ihan ok mut kännit joka viikko on ehdoton ei) hakisin omaa asuntoa. Et sä jaksa vauvan kanssa katella sohvalla örveltävää miestä eikä se oo sun esikoisellekaan hyväksi.

 

[annamannamainio]

Niinhän se on. Kai sen kanssa on pakko puhua vakavasti. On kyllä itsekin sanonut että voisi lopettaa juomisen kokonaan mutta ei sitä ole kuitenkaan tehnyt. Ensi viikonloppuna hänen oli tarkoitus lähteä kavereiden kanssa kunnon ryyppyjuhliin.. pitäisikö sanoa että ei mene? Ja jos menee, tehdä siitä omat johtopäätökset?

 

[astrolabe]

Voit lähteä, muuttaa omaan kämppään ja ilmoittaa lapsen kouluun toisaalla.

 

["vieras"]

Mun eksä kanssa aina aiko lopettaa juomisen tai olla viikonlopun selvinpäin mut sit kuitenki aina tapahtui jotain.. Ei saanu hakemaansa työpaikkaa tai kaveri pyysi terassille ja lupas tarjota tai mulla oli menoa niin hänen piti mennä baariin tai.. Aina joku tekosyy ja koskaan ei omaa vikaa. Olin nuori kun tavattiin ja kävin itekin paljon juhlimassa niin ei haitannut mut mulla meni se vaihe ohi, hänellä ei. Yhteen ei onneks muutettu (ja tuo oli se syy miks en halunnut luopua omasta asunnosta). Eli puhu ja jos sama jatkuu, juokse..

 

[annamannamainio]

Samanlaista syiden keksintää täälläkin. Eikä tunnu ottavan vastuuta tekemisistään, aina on jonkun muun tai olosuhteiden syytä että juo.

 

["vieras"]

Minun mielestä se on niin, että _koska_ olet raskaana, niin lähdet. Ei ikinä noin päin alkoholistin kanssa; ettei lähdetä koska ollaan raskaana. Mutta omahan se päätös on, lapset siinä kyllä kärsii, sen voin luvata.

Terkuin alkoholistin aikuinen lapsi

 

["Asiaa"]

Voisitko vielä tehdä abortin vai onko raskaus liian pitkällä?

 

[annamannamainio]

Oikeastaan haluaisin kuulla, onko mitään mahdollisuuksia että mies oikeasti lopettaisi? Pystyykö yksikään alkoholisti siihen vai retkahtaako aina vaan jossain vaiheessa? Siihen kelkkaan en aio lähteä vaikka lähteminen nyt sattuisikin ja lujaa.

 

[annamannamainio]

En kykene aborttiin vaikka sen kai vielä voisikin tehdä.

 

["Asiaa"]

Oikeastaan haluaisin kuulla, onko mitään mahdollisuuksia että mies oikeasti lopettaisi? Pystyykö yksikään alkoholisti siihen vai retkahtaako aina vaan jossain vaiheessa? Siihen kelkkaan en aio lähteä vaikka lähteminen nyt sattuisikin ja lujaa.

Kauhea elämä tiedossa sitten lapselle. Toivottavasti voit elää sen asian kanssa ja tuleva lapsi. Mietipä vielä uudestaan ja lue TIETOA raskaudenkeskytyksestä. Lue myös alkoholistien lasten elämänkertomuksia.

 

[Gdthf]

Oikeastaan haluaisin kuulla, onko mitään mahdollisuuksia että mies oikeasti lopettaisi? Pystyykö yksikään alkoholisti siihen vai retkahtaako aina vaan jossain vaiheessa? Siihen kelkkaan en aio lähteä vaikka lähteminen nyt sattuisikin ja lujaa.

Pystyy, mutta harvinaistahan se on. Ei siis kannata henkeä pidätellä odottaessa.

 

["vieras"]

Pahasti alko-ongelmaiselta haiskahtaa. Voithan vielä koittaa miehen kanssa jutella, mutta älä enää kauan sovittele. Itse olen sovitellut viimeiset 13 vuotta. Sanoisin näiden tietojen pohjalta, että lähde nyt, kun se on vielä "helppoa". Kun vauva syntyy ja vanhempi on koulun aloittanut, on lähteminen lähes mahdotonta. Joudut vaihtamaan koulua, muuttamaan pienen vauvan kanssa yms.

Vielä sen haluan sanoa, että vaikka hän olisi alkoholisti, voi hän niin halutessaan olla selvinpäin vaikka vuoden. Joten vaikka hän ei nyt reissulleen lähtisi, ei se silti tarkoita sitä , ettei ongelmaa olei. Ongelma vain siirtyy.

 

["vieras"]

Kyllä mä ryhtyisin jo etsimään omaa asuntoa.
Voihan se olla että mies tulee järkiinsä kun teidät menettää, lopettaa juomisen (pystyykö edes enää itse lopettamaan?) ja valitsee perheensä.

Sitten voit palata, mutta varaudu siihen ettei asia tule muuttumaan.

MUTTA kuten huomaat nykyinen meno ei toimi ja ethän sä voi uutta lasta tuoda tuollaisen känniläisen maailmaan?

 

["sipsi"]

Oikeastaan haluaisin kuulla, onko mitään mahdollisuuksia että mies oikeasti lopettaisi? Pystyykö yksikään alkoholisti siihen vai retkahtaako aina vaan jossain vaiheessa? Siihen kelkkaan en aio lähteä vaikka lähteminen nyt sattuisikin ja lujaa.

Entisen työn antaman pitkän kokemuksen perusteella sanoisin, että pystyy - jos ITSE haluaa. Ei kenenkään toisen painostuksesta tai toiveetsa. Ja entisessä työssäni tapasin alkoholistien aikuisia lapsia, jotka usein olivat aika katkeria; alkoholistille juomisesta ja puolisolle sen mahdollistamisesta.

Mielestäni teidän kyllä pitäisi hakea asiaan apua, jos se sinua vaivaa. Jutella keskenänne. Ja etkö voi miehelle kertoa, että juominen ahdistaa sinua?

Kaikkea hyvää sinulle

 

["sipsi"]

[QUOTE="sipsi";28667803]Entisen työn antaman pitkän kokemuksen perusteella sanoisin, että pystyy - jos ITSE haluaa. Ei kenenkään toisen painostuksesta tai toiveetsa. Ja entisessä työssäni tapasin alkoholistien aikuisia lapsia, jotka usein olivat aika katkeria; alkoholistille juomisesta ja puolisolle sen mahdollistamisesta.

Mielestäni teidän kyllä pitäisi hakea asiaan apua, jos se sinua vaivaa. Jutella keskenänne. Ja etkö voi miehelle kertoa, että juominen ahdistaa sinua?

Kaikkea hyvää sinulle [/QUOTE]

Totaalisen väärä hymiö, suurimmat pahoitteluni Tarkoitus oli laittaa :hug:

 

["vieras"]

Oleellisin juttu tossa taitaa olla, haluaako mies lopettaa vai ei. Jos ei halua ja vain sua miellyttääkseen yrittää olla juomatta, repsahtaa ennemmin tai myöhemmin. Jos mies päättää yrittää lopettamista ja hakeutuu hoitoon tai laittaa korkin lopullisesti kiinni niin antaisin yhden mahdollisuuden. Mutta vain yhden. Lapsiperheessä ei voi olla alkoholistia tai mä koen että mun velvollisuus on sitten hoitaa asiat niin, että lasteni ei tarvitse alkoholistia katsella. Eli jos mies ei lopeta, hae omaa asuntoa.
Juoko hän myös sun esikoisen ollessa kotona?

Mulla ei tuon alkoholiongelmaisen eksän kanssa ole edes lapsia (hän olisi halunnut kyllä, minä en hänen kanssaan) mutta silti oli tarpeeksi stressaavaa miettiä mistä baarista hänet viikonloppuna löytää koska hän niin kovasti halusi juoda, että löysi syyn aina jostain. Itse en halunnut häntä kännisenä katella enkä edes kavereilleni esitellä, siispä silloin vietimme aikaa eri paikoissa. Kunnes totesin että nyt riittää. Enkä ole päivääkään katunut. Nyt mulla on ihana mies ja kaksi lasta eikä tarvitse pelätä jos mies saunakaljan ottaa että meneekö seuraavan päivän suunnitelmat uusiks kuten eksän kanssa.

 

["mie"]

Itse tunnen parikin alkoholistia, jotka ovat raitistuneet ja olleet kuivilla jo vuosikausia. Mutta se vaatii nimenomaan sitä alkoholistin OMAA tahtoa lopettaa. Toisen mieliksi voi olla hetken ilman, mutta retkahdusriski on suuri.

Sinuna ottaisin aikalisän oman asunnon muodossa juurikin nyt, kun lapsesi koulu ei ole vielä alkanut. Hankalampaa muuttaa sitten kun on jo tuttu koulu ja kaverit ja vauva hoidettavana. Voihan olla että asiat kääntyvät teillä vielä hyvin, mutta se vaatii varmasti aika isoja muutoksia. Voimia päätöksentekoon!

 

[ok]

Muuta omaan kämppään. Tai tee abortti. Älä tee lasta känniääliön asuntoon.

 

[ajankohtaista]

Voit lähteä, muuttaa omaan kämppään ja ilmoittaa lapsen kouluun toisaalla.

Kouluun häh?