Ahdistaa, miten sanon työnantajalle?

["vieras"]

Ahdistaa mielettömästi, olen aamuvuorossa. Työt loppuu klo 14. Ensin tuli kurkkuun tunne että olisi karvaa tms. kurkussa, tuo tunne on vieläkin. Tunnetta seurasi paniikki. Sydän hakkaa, huimaa, ja kädet tärisee. Henkeä ahdistaa, pian hyperventiloin.

En kestä olla täällä töissä. Haluan äkkiä kotiin! Ensimmäinen kerta tässä työpaikassa kun tuntuu tältä. Miten voin sanoa työnantajalle asiasta, ja ilmaista haluni lähteä aikaisemmin kotiin, ilman että pitää minua kelvottomana työntekijänä joka lähtee pienestä syystä.

En halua valehdella hänelle lähdön syytä, mutta koska hän tuskin sairastaa paniikkihäiriötä tai ahdistuneisuushäiriötä kuten minä, niin hän tuskin ymmärtää kuinka "pienet" asiat ovat minulle ylitsepääsemättömiä.

 

["vieras"]

Lisäykseksi vielä, etten halua haukkuja siitä kuinka minun kaltaiseni mielenterveysongelmaisten ei kuuluisi käydä töissä. Tämä on kuitenkin ensimmäinen kerta aikoihin, kun tällainen tulee töissä...

Tiedän ettei tilannetta saisi paeta, on vain niin kamala olo, ja oikein hävettää ja pelottaa että jos työkaverit huomaavat. Ja entä jos pyörryn, tai alan hyperventiloimaan, heidän nähden!

 

[äide]

Voisitko kertoa, että nyt olisi tarve lähteä lääkäriin, kerro että vaiva on hieman arkaluontoinen ja selität myöhemmin. Sitten myös menet lääkäriin. Varaa aika jollekkin mukavalle työterveyslääkärille ja selität ongelman kokonaisuudessaan. Mietitte sitten yhdessä miten ongelman kanssa edetään ja kuinka kerrot pomolle. Pidättekö ehkä palaverin työterveyshuollossa?
Paniikkihäiriö ei ole maailman loppu. Useampi kärsii siitä kuin uskommekaan. Lääkitys ja terapia kuntoon, siitä lähdetään ja joku päivä käyt töissä ilman että edes muistat koko vaivaa.
Stemppiä!

 

[näitä riittää]

Tosi kivoja nämä työlle allergiset mielikuvitussairaat. Ei käy kateeksi työnantajaparkaa.

 

[Panic]

Voisitko kertoa, että nyt olisi tarve lähteä lääkäriin, kerro että vaiva on hieman arkaluontoinen ja selität myöhemmin. Sitten myös menet lääkäriin. Varaa aika jollekkin mukavalle työterveyslääkärille ja selität ongelman kokonaisuudessaan. Mietitte sitten yhdessä miten ongelman kanssa edetään ja kuinka kerrot pomolle. Pidättekö ehkä palaverin työterveyshuollossa?
Paniikkihäiriö ei ole maailman loppu. Useampi kärsii siitä kuin uskommekaan. Lääkitys ja terapia kuntoon, siitä lähdetään ja joku päivä käyt töissä ilman että edes muistat koko vaivaa.
Stemppiä!

Tämän olisin halunnut minäkin sanoa, mutta ehdit ensin ja kirjoitit tosi hyvin. :flower:

 

[Panic]

Tosi kivoja nämä työlle allergiset mielikuvitussairaat. Ei käy kateeksi työnantajaparkaa.

Ja tälle sanoisin että mieti vähän ennenkuin avaat suusi.

 

["Kaisla"]

Tosi kivoja nämä työlle allergiset mielikuvitussairaat. Ei käy kateeksi työnantajaparkaa.

Ole onnellinen ettet itse kärsi paniikkiongelmasta. Kommenttisi on täysin turha eikä auta ketään mitenkään ainoastaan pahentaa tilannetta. Paniikkiongelmaisen olo pahenee kun miettii että maailmasta löytyy tuollaisia urpoja. Eikä kukaan NAUTI paniikkituntemuksista saatikka kohtauksesta. Jokainen niistä kärsivä TAATUSTI haluaa ongelmasta eroon joten älä pelkää, ei he käytä aikaa kotona nautiskellen ja töistä lintsaillen.

Jaksamista AP:lle. Lääkäriin vaan, niin lähtee solmut aukeamaan

 

["vieras"]

Lääkärille vaan, voit sanoa että tuli paniikkikohtaus tai sitten vaan puhua huonosta olosta. Kyllähän työnantaja näkee jo tuollaisen ahdistuksen päällepäinkin ja osaa ottaa tosissaan.