Agressiivinen koira ja vauva

[tuore äiti joensuusta]

Meillä on siis koira joka on erityisen agressiivinen ruuan kanssa ja sen läheisyydessä. Me ei enää syötetä sitä sisällä koska haukkuu ja käy kiinni jos joku menee koiran lähelle sen syödessä. Samoin jos itse syömme, lukitsemme koiran keittiön ulkopuolelle ettei se menisi hulluksi.
Nyt meillä on noin vuoden ikäinen lapsi eikä hän voi täysin ymmärtää mitä tapahtuu. Kerran koira on jo purrut lasta kun syötimme häntä lapsituolissa. Koira on muuten rauhallinen ja rakas perheenjäsen mutta toivon että pääsisimme tälstä ruoka-agressiosta yli tai eroon.

 

["miiru"]

Kyllä se loppuu kun koira on syönyt lapsen.

 

[vierass]

En ottaisi hullun koiran kanssa riskiä...

 

[En riskeeraisi]

En riskeeraisi lapsen henkeä enää yhtään kauempaa. Olisin hankkiutunut elukasta eroon saman tien, ja viimeistään siinä vaiheessa, kun koira puri lasta. Entä jos olisi purrut kaulaan? Se olisi lapselta henki pois.

Ei nyt millään pahalla, mutta aika uskomatonta, että teillä koiran, siis ELÄIMEN etu menee lapsen edun edelle...

 

[vieras*]

Koira pois, koirien puremat voivat aiheuttaa kuolemaan johtavia infektioita, tai sitten välittömän kuoleman pahan pureman kautta.

 

[leijona76]

Jollette luovu niin heti joku pätevä ja osaava kouluttaja avuksi. Itse en kyllä riskeeraisi jos tilanne on jo tuo.

 

[v.ieras]

Leikkiä lapsen hengellä!!

 

[en käsitä]

Mitä miettimistä tässä on? Koira meneen samantien

 

["Lotte"]

Meillä oli noin vuosi sitten samankaltainen tilanne meillä siis oli 4 vuotias, meille todella rakas koira. Koiran kanssa meni hyvin siihen saakka, kun koira oli noin 3 vuotias. Siitä sitten alkoi alamäki, koiran muuttuessa ajoittain aggressiiviseksi ja arvaamattomaksi. Samoihin aikoihin aloin odottaa esikoista. Valitettavasti tilanne koiran kanssa paheni, vaikka kävimme ongelmakoirakouluttajalla ja eläinlääkärillä. Epäiltiin perinnöllistä sairautta, joka sitten ilmeni koiran aggressiivisuutena.

Emme nähneet mitään muuta vaihtoehtoa kun lopettaa koira. Siihen päädyimme noin kolme kuukautta ennen vauvan syntymää. Me aikuiset olisimme todennäköisesti pärjänneet koiran kanssa, mutta en olisi ikinä antanut itselleni anteeksi mikäli koira olisi lastamme purrut. Todennäköisesti näin olisi saattanut ennenpitkää käydä. Vaikka ajoittain koiralla oli parempia kausia, luottamus häneen oli mennyt.

Päätös oli todella raskas, ja näin melkein vuodenkin jälkeen edelleen ikävöin karvakasaamme. Olen kuitenkin sitä mieltä, että teimme oikean päätöksen. Kaikkemme yritimme tilanteen korjaamiseksi, ongelmakoira kouluttaja, eläinlääkäri, kasvattaja.. En halunnut koiraa antaa eteenpäin, koska kasvattajan ja eläinlääkärin mukaan tilanne olisi tuskin koskaa korjaantunut. Lisäksi aina on se vaara, että vaikealuontoista koiraa kohdellaan uudessa perheessä kaltoin. Kenellekkään tuttavalle en halunnut ongelmakoiraa laittaa eteenpäin. Päätös on raskas, mutta kyllä ihmisten ja etenkin lasten hyvinvointi menee aina edelle! Koira ei lopetustilanteessa kärsi.

 

[koiranomistaja]

Minusta olette vastuuttomia, kun tilanne on päästetty tuollaiseen jamaan. Eikä piikki ole mikään ensisijainen ratkaisu, se on vain helppo ratkaisu mutta aika väärin elävää olentoa kohtaan ilman painavaa syytä. Eli esim sairaus joka aiheuttaa agressiivisuutta. Koira ensin eläinlääkärille, jos saa terveen paperit niin sitten pika pikaa yhteys ongelmakoirankouluttajaan. Kuulostaa aika perinteiseltä johtajuusongelmalta, joka on kasvanut vaarallisiin mittasuhteisiin jo..

 

[Meetwursti]

Kyllä minäkin koiranomistajana ymmärrän ap:n tilanteen. On meitäkin, joille eläimet eivät ole kertakäyttökamaa. Ei se piikille vieminen ole aina se helpoin ratkaisu, mutta valitettavan usein aggressio tilanteissa se oikea ratkaisu..

Mutta, tilanne on kyllä todella paha jos on jo purrut lasta! Ja on aina riski, että puree myös uudestaan! Kannattaa aluksi käydä eläinlääkärissä, ja poissulkea elimelliset yms. vaivat. Oletteko ottaneet yhteyttä kasvattajaan, jos koira on kasvattajalta hankittu? Kyllä lopetusta kannattaa myös vakavasti harkita. Vaikka ongelma olisi koulutettavissa pois, on aina riski että koira joka on purrut, puree myös uudestaan. Varsinkin jos perheessä on lapsia.

Lisäksi aika usein ajatellaan, että koirien ongelmat ovat vaan siellä johtajuusongelmissa. Monesti onkin. Se ei kuitenkaan aina pelkästään ole näistä asioista kiinni, vaan ongelmat ovat syvemmällä. Koira ei luontaisesti ala käydä aggressiiviseksi johtajuusongelma tilanteissa. Terve koira välttelee näitä tilanteita viimeiseen asti. Suosittelisin ihmisille lukemaan Tuire Kaimion Koirien käyttäytyminen.

 

[.....]

Jokaikisen koiran kanssa on riski, että se puree. Aina. Ongelmiin puuttumatta jättäminen ja kouluttamattomuus vain lisää tätä riskiä.

 

[molempi parempi]

Jokaikisen koiran kanssa on riski, että se puree. Aina. Ongelmiin puuttumatta jättäminen ja kouluttamattomuus vain lisää tätä riskiä.

Ja jokainen lapsi on myös riski koiralle. Parhaiten pärjää kun ymmärtää asian myös noin päin. Kaikkihan ovat kuulleet sen tarinan lasta purreesta koirasta, jonka korvasta löytyi sitten kolmisenkymmentä nitojan niittiä lapsen jäljeltä.

 

[vieras*]

Ja jokainen lapsi on myös riski koiralle. Parhaiten pärjää kun ymmärtää asian myös noin päin. Kaikkihan ovat kuulleet sen tarinan lasta purreesta koirasta, jonka korvasta löytyi sitten kolmisenkymmentä nitojan niittiä lapsen jäljeltä.

Useampi tuntenee tarinan koirasta, jota ei ole koulutettu ja se onkin nostanut itsensä perheen ja ympäristön pomoksi. Tumpelo koiranomistaja on riski koiralle.

Yksi tällaisen omistajan koira oli jätetty kaupan eteen yksinään keskelle kulkureittiä, koiran ohitse käveltäessä koira puri miestäni jalkaan. Koiran omistan ensimmäinen kysymys oli mitä te teitte koiralle? No ei tehty yhtään mitään, koira oli kuulemma äärettömän arka. Koiran omistajan päässä ei tainnut olla edes sitä yhtä aivosolua... jättää nyt tuollainen otus yksin kaupan eteen.

 

[voihanny]

Meillä ruokakades koira. Syötetään yksin ja lapset eivät saa antaa koiralle mitään ruokaa. Joillakin roduilla se on "veressä" ja sitä ei pysty kouluttamaan tavasta pois. Meillä aggressiivisuus ei kohdistu lapsiin tai aikuisiin ihmisiin vaan toiseen koiraan.

Kannattaa miettiä pystyttekö pitämään koiran ja lapsen erillään tilanteista joissa vaarana koiran hyökkäys. Myös myöhemmin, kun lapsi lähtee omin nokkineen ruokaa jakamaan koiran kanssa. Esim. lapsi saattaa tietämättänne piilottaa leivän murusen ja koiran kanssa saattaa siitäkin tulla raivoisa tappelu. Tai lapsenne rintamuksissa jäätelöä ja koira saa siitä hepulin... Kirjoituksesta päätellen kyse ei ole pienestä murinasta vaan koira saa totaalisen kohtauksen ruuan vuoksi. Tarkistuta eläinlääkärillä ja kutsu ongelmakoirakouluttaja katsomaan tilannetta kotiinne. Hän pystyy kertomaan ehkä parhaiten onko asia korjattavissa.

Jos meillä koira kerrankin osoittaisi aggressiivisuutta lapsia kohtaan, olisi päätös helppo. Koira saisi lähteä.

 

[,]

Resurssiaggressio on pois koulutettavissa. www.elaintenkouluttajat.com