äiskis
Otsikosta huolimatta,kyse on kuitenkin laihdutuksesta. Olen koko aikuisikäni kantanut enemmän tai vähemmän ylipainoa,pahimmillaan jopa 50kg,alimmillaan vajaat 10kg. Olen sellainen jojo-laihduttaja,varmaan yli 150kg laihduttanut,koska olen useita kertoja karistanut kiloja. Laihdutus ei ole vaikeaa,saavutetussa painossa pysyminen kylläkin...
Juuri nytkin olen taas laihduttamassa ja nyt kun on talvi,olen hankkinut avukseni kuntopyörän,jota poljen parikymmentä kilometriä päivittäin,hyötyliikunnan lisäksi(asumme hissittömässä talossa kolmannessa kerroksessa ja asuntokin on kahdessa tasossa+perheessä on 5 lasta,joten liikkeellä saa totisesti olla.).
Ongelmana on mies,jonka kanssa toistaiseksi asun. Alunperin hän aina narisi painostani,ei maittanut seksi,kun olin lihonut jne. Mitenkään hän ei minua kannustanut,eikä suostunut laittamaan ropoakaan kuntopyörään,mutta nyt kun se pyörä on,hän vahtaa jatkuvasti,poljenko nyt ihan varmasti ja miten paljon. Ja jos muiden kiireiden takia polkeminen jää,hän irvistelee ja puistelee päätään. Koko ajatus oli alunperin omani,ei lääkärin määräys tms.,mutta nyt koko homma on alkanut tuntua vastenmieliseltä kyttäämisen takia.
Tarkoitukseni oli myös alkaa tehdä vatsalihasliikkeitä,mutta siitä ei tule mitään koska hän tulee viereen katsomaan ja arvostelemaan ja LASKEMAAN miten paljon sitä teen,hyvä ettei lyö tahtia...
Itse hän on laiha,mutta ei mitenkään kuntoile,eikä ole hyvässä kunnossa.Polttaa paljon ja hengästyy pienestäkin.
Onko muidenkin miehet yhtä ärsyttäviä?
Aiemmin olen huomannut,että lähes jokainen mies suhtautuu vähättelevästi vaimon laihdutukseen,"et sinä siihen pysty"-tyyliin ja tietenkin vaimon kilojen karttuminen on vain itsehillinnän surkuteltavaa puutetta,mitä esim. miehen tupakan poltto ja oluen lipitys ei tietenkään ole.
Ja jos vaimo onnistuu,niin mies ylpeilee,kuin se olisi MIEHEN ansiota,että vaimo laihtui.AAAARRRGGHH!!!!
Juuri nytkin olen taas laihduttamassa ja nyt kun on talvi,olen hankkinut avukseni kuntopyörän,jota poljen parikymmentä kilometriä päivittäin,hyötyliikunnan lisäksi(asumme hissittömässä talossa kolmannessa kerroksessa ja asuntokin on kahdessa tasossa+perheessä on 5 lasta,joten liikkeellä saa totisesti olla.).
Ongelmana on mies,jonka kanssa toistaiseksi asun. Alunperin hän aina narisi painostani,ei maittanut seksi,kun olin lihonut jne. Mitenkään hän ei minua kannustanut,eikä suostunut laittamaan ropoakaan kuntopyörään,mutta nyt kun se pyörä on,hän vahtaa jatkuvasti,poljenko nyt ihan varmasti ja miten paljon. Ja jos muiden kiireiden takia polkeminen jää,hän irvistelee ja puistelee päätään. Koko ajatus oli alunperin omani,ei lääkärin määräys tms.,mutta nyt koko homma on alkanut tuntua vastenmieliseltä kyttäämisen takia.
Tarkoitukseni oli myös alkaa tehdä vatsalihasliikkeitä,mutta siitä ei tule mitään koska hän tulee viereen katsomaan ja arvostelemaan ja LASKEMAAN miten paljon sitä teen,hyvä ettei lyö tahtia...
Itse hän on laiha,mutta ei mitenkään kuntoile,eikä ole hyvässä kunnossa.Polttaa paljon ja hengästyy pienestäkin.
Onko muidenkin miehet yhtä ärsyttäviä?
Aiemmin olen huomannut,että lähes jokainen mies suhtautuu vähättelevästi vaimon laihdutukseen,"et sinä siihen pysty"-tyyliin ja tietenkin vaimon kilojen karttuminen on vain itsehillinnän surkuteltavaa puutetta,mitä esim. miehen tupakan poltto ja oluen lipitys ei tietenkään ole.
Ja jos vaimo onnistuu,niin mies ylpeilee,kuin se olisi MIEHEN ansiota,että vaimo laihtui.AAAARRRGGHH!!!!