ärsyttää, kun mies NYT näyttää vihreää valoa toiselle lapselle

Olen toivonut toista lasta viim 2v ja nyt mies olisi vihdoin mukana, MUTTA olen siirtymässä vihdoin aikuiselämään kotoa ja lapselle saatiin ihana hoitopaikka yksityisestä pksta johon tosi vaikea päästä. Typerää, ei sitä kai voi sanoa muuta kuin että ei mitään järkeä siirtää lasta tarhaan, siirtyä työelämään ollakseen heti raskaana. Kovasti toisen lapsen olin halunnut, mutta kai tässä se vuosi ainakin pitää odottaa. Mitä tekisit??

(Lapsi yli 3v)

 

Eiköhän siinä mene vuosi ennen kuin saatte toisen lapsen.

 

Mulle miehen aikataulu sopisi. Nyt aloitusvaiheessa voisin tosin odottaa muutaman kuukauden ennen yritystä, jotta arki lähtisi hyvin rullaamaan ennen raskautta. Mun milestä on hyvä olla välillä työelämässä. Nauttii sitten taas paremmin kotonaolosta.

 

Jos ensimmäinen raskaus olisi onnistunut "helposti", koittaisin tähdätä toista lasta siihen, kun ensimmäinen lapsi aloittaa koulun. Olisi lapsenkin kiva tulla koulusta niin, ettei tartte olla yksin kotona. Jos taas raskautuminen on ollut vaikeampaa tai biologinen kello tulee vastaan liian nopeasti, yrittäisin aikaisemmin.

 

Eka sai alkunsa puolikkaasta kierrosta! Mitään takeita ei tietty ole, mutta ei se fiksulta tuntuisi taas jäädä kotiin vähimmillään 4kk työn jälkeen. En haluaisi esikoistakaan pompotella kodin ja päikyn välillä...

 

No sitte ette hanki toista. Niin sen oltava.

 

No odotatte vaikka pari vuotta, mikäs pakko se on heti alkaa lapsentekoon kun miehelle sopii. Sopiva aika kakkoselle onkin minusta silloin, kun esikoinen on 6-8-vuotias. Siis silloin olla äitiys- ja hoitovapaalla eli kakkosen yrityksen voisi aloittaa esikoisen ollessa 5-vuotias.

Ja olishan sun nyt hyvä olla välillä vähän työelämässäkin, kun noin pitkään olet jo yhden lapsen kanssa ollut kotona. Jos meinaisit saman verran olla toisenkin kanssa, niin melko pitkä tauko olisi ja voisi olla vaikeuksia työelämään paluussa. Kuulosti jotenkin siltä, kuin et töihin olisi halunnut palata?

 

En kyllä tekis lasta niin pitkällä ikäerolla, että toinen jo koulussa, eihän niistä ole mitään seuraa toisilleen pienenä!

 

on se elämä niin erilaista, nimi. ekaa lasta odottelin tulevaksi yli 10 vuotta.

 

Minulla on vasta valmistuminen ja työnhaku edessä tässä. Tietty toinenkin yli 3v kotona, mutta sekin jaetaan kuten ekankin kanssa. Ap

 

En tiedä sun miehestäsi ap, mutta joillekin miehille tulee se vauva-ja pikkulapsiajan rankkuus yllätyksenä ja voi olla fiilis että "ei koskaan enää". Sit pahimpien vaiheiden helpotettua voi mieli muuttua.

Hyvä että haluaa edes tässä vaiheessa sen toisen (sori, mut on pakko: vai haluaako ihan oikeasti itsekin vai onko se pitkän taivuttelun tulos?).

Jos saan sanoa niin olisi ehkä parempi että tekisitte tokan nyt, niin ei tule isompaa ikäeroa. Mun lapsuudenperheessä oli pitkiä ikäeroja lapsilla ja se ei aina ollut hyvä...
...ja on niitä muitakin jotka raskautuu työelämään palattuaan.

 

Minulla on vasta valmistuminen ja työnhaku edessä tässä. Tietty toinenkin yli 3v kotona, mutta sekin jaetaan kuten ekankin kanssa. Ap

Joo, no eiköhän olisi korkea aika päästä työelämään kiinni. Miten ihmeessä pärjäisitte ja olette pärjänneet, jos toinen on hoitovapaalla ja toinen opiskelija? Kun lapset kasvavat, he alkavat kaipaamaan muutakin kuin aikaa ja rakkautta, mielestäni vanhempien pitää siis pyrkiä takaamaan myös perheen taloudellinen toimeentulo niin, että lapsella on mahdollisuus mm. harrastuksiin. Ja antaa oikeanlainen malli, joka ei mielestäni ole sellainen, että tukirahoilla vaan koko perhe elelee.

 

Mun mielestä sun kannattaa vähän aikaa olla töissä ennen kuin alatte yrittämään. Mutta, kannattaa pitää mielessä myös se että välttämättä sitä lasta ei heti jostain syystä kuulu tai raskaus ei onnistu loppuun asti ym.

 

En kyllä tekis lasta niin pitkällä ikäerolla, että toinen jo koulussa, eihän niistä ole mitään seuraa toisilleen pienenä!

Ei niistä ole välttämättä muutenkaan.

 

Hankkisin lapsen ja laittaisin ukon vaihtoon.

 

Joo, no eiköhän olisi korkea aika päästä työelämään kiinni. Miten ihmeessä pärjäisitte ja olette pärjänneet, jos toinen on hoitovapaalla ja toinen opiskelija? Kun lapset kasvavat, he alkavat kaipaamaan muutakin kuin aikaa ja rakkautta, mielestäni vanhempien pitää siis pyrkiä takaamaan myös perheen taloudellinen toimeentulo niin, että lapsella on mahdollisuus mm. harrastuksiin. Ja antaa oikeanlainen malli, joka ei mielestäni ole sellainen, että tukirahoilla vaan koko perhe elelee.

Itse tein lapset ennen kuin valmistuin ammattiin. Töihin pääsin heti kun valmistuin,eikä ole tarvinnut olla raskauksien takia pois töistä päivääkään,eikä lasten sairasteluje.Pärjättiin hyvin vaikka mies olikin työkyvyttömyyseläkeellä. Opiskeluja jatkoin kun nuorin oli vajaa 2v.Että se siitä mallin antamisesta kuinka elellään tukirahoilla.

 

Meillä on varallisuutta den verran mitä useimmilla 20v lainanmaksun jälkeen ja miehellä reilusti keskipalkkaa korkeamma tulot niin taloudellisesti pärjätään hyvin. Minun tuloille ei ole tarvetta, siksi lasta kotona hoidettu. Lisäksi minulla on keikkatyösuhteita suuntaan ja toiseen.

Myös se mietityttää, että kiva tarha loppuisi heti

 

Jos se mies haluaa sitä lasta, niin eikö hän voi jäädä vauvan kanssa kotiin ja äiti jatkaa töissä.

 

Mutta jos te yritätte lasta vaikka 0-3 kk, sen aikana ehkä tärppää, sit raskausaika päälle, niin sulla on suunnilleen ensi vuoden vaihteeseen aikaa touhuta omia opiskelu-ja työjuttuja ja lapsi saa edes sen verran olla mieluisassa päiväkodissa?

Ne työ-ja opiskelu asiat plus päiväkoti ei häviä minnekään maailmasta sun hoitaessasi vauvaa.

 

Jos lapsi on yksityisellä hoitajalla ja itse sen maksatte niin ei kai sitä mikään kiellä siellä pitämästä vaikka vauva tulisikin.
Mä näen asian niin että mies on tajunnut että sä alat saamaan omaa aikaa ja itsenäisyyttä työn myötä ja sille on herännyt pelko perseeseen että huomaat että maailmassa on muutakin kuin kotonaoleminen.
itse tein sen virheen aikanani että jäin vuosikausiksi kotiin hoitamaan lapsia ja näin menetin mahdollisuuteni työllistyä kunnon töihin.
En tekisi samaa virhettä enää ikinä.
Mitäs sitten kun käy niinkuin mulla,tulee ero ja sairastuu. Sen jälkeen näillä sossun rahoilla onkin kusessa.
Älkää koskaan jättäytykö pois työelämästä, se on naisen ainoa turva.

 

Ei se elämä aina mene niinkuin on ajatellut. Jos nyt kuvitellaan, että tulisit heti raskaaksi, ehdit olla ihan kivan pätkän töissä. Lapsi voi jatkaa hoidossa, vaikka sisaruksen saakin. Siksi toiseksi, ethän voi tietää meneekö raskaaksi tulemiseen 2 vai 25 kiertoa! Jos toisen lapsen haluaa, alkaisin toki työstämään asiaa heti ja olisin työelämässä sen pätkän mitä ehtisin olla!

 

Kiitos vastauksista. Sitä ei todella tiedä,tuleeko raskaaksi, jatkuuko raskaus, tuleeko vaikka pari keskenmenoa tai jotain. Päiväkoti alkaa vasta elokuussa, joten sinne on vielä jumalattomasti aikaa! Mies haluaisi aloittaa yrittämisen ensi kuussa...

Me olemme jakamassa ainakin vanhempainvapaan toisenkin lapsen kanssa, sillä se on tulosidonnainen. Hoitovapaan jakaminen tuskin mahdollista kun palkkani on niin pieni.

Ekakin tuli 'huonoon saumaan', joka kylläkin osoittautui sitten tosi hyväksi. Toista miettii vaan niin liikaa... ap

 

En kyllä tekis lasta niin pitkällä ikäerolla, että toinen jo koulussa, eihän niistä ole mitään seuraa toisilleen pienenä!

Niin. Lasten ensisijainen tehtävä on olla toistensa viihdyttäjiä.

 

[QUOTE="vieras.";29681212]Niin. Lasten ensisijainen tehtävä on olla toistensa viihdyttäjiä.[/QUOTE]

No kyllä se yksi tärkeimmistä tehtävistä on

 

olisin heti valmis, sitähän kun ei voi tietää, että jos alat vitkuttamaan, niin mies ehkä myöhemmin ei sitä toista haluakkaan