Meillä poika on itseasiassa luokkansa vanhin ja kuuluisi ikänsä puolesta vuotta vanhempien ryhmään. Hän on "älyllisissä" aineissa paikallisessa (hollantilainen) koulussa jotain viidesluokkalaisten tasolla, kun käy ensimmäistä luokkaa. Hän käy steinerkoulua, joten hänellä on onneksi paljon muuta opittavaa (musiikki, maalaaminen, laululeikit, runot, näytteleminen, käsityöt, jne.). Opettaja on huomioinut lapsen lahjat kuitenkin melkoisen hyvin (ja heikkoudet myös, mm. sen että vasta opettelee hollantia, mikä yksi syys nuorempien kanssa samalla luokalla oloon, toinen syy on se, ettei koulussa olisi muuten ollut paikkaa hänelle). Vaikka luokalla vasta aletaan opetella lukemista, poika on saanut lukea suomeksi ja englanniksi omia kirjojaan koko luokalle ja saanut opettaa niin luokalleen kuin opettajalleen suomea. Viimeksi opetti suomenkielisiä joululauluja. Hän myös saa aina välillä ottaa opettajan tehtäviä, jos vaikka opettajalla on ääni maassa flunssan takia niin poika saa johtaa luokassa laulua (myös toki muut lapset kukin omien taitojensa mukaan). Opettaja ei myöskään ole nostanut mitenkään elämää siitä, että kun pojan mielestä oli liian helppo piirustustehtävä (ns. muotopiirustusta), hän piirsi vasemmalla kädellä, jotta olisi jotain opittavaa.
Opettaja vain totesi minulle vanhempien vartissa, että taitaa sinulla olla aika älykäs poika ja hänellä (siis opettajalla) tulee olemaan haasteita löytää pojalle tarpeeksi kiinnostavaa opittavaa ja tekemistä luokassa.
Meillä ongelmia enemmän kahden kulttuurin eron kanssa. Hollantilaisessa kulttuurissa elämän tempo on kiivaampi kuin suomalaisessa ja ihmiset tulevat lähemmäs, varsinkin kasvojen edessä oleva "oma alue" on pienempi kuin suomalaisilla. Lisäksi pienet eleet ja ilmeet jäävät hollantilaisilta huomaamatta. Jos haluaa sanoa ei täytyy se karjua kovalla äänellä (siis tuntuu meistä siltä) ja vielä toistaa perään, että ihan oikeasti EN TYKKÄÄ TÄSTÄ!!!! Tämä siis luokassa toisten lasten kanssa toimiessa. Ihan oikeasti opettaja oli ihmeissään, kun poikani jaksaa puoli tuntia odottaa kanssani soittotuntiaan luokan ulkopuolella ihan paikallaan. Me juttelemme päivän tapahtumista ja aika menee rattoisasti, mutta täkäläisten mielestä se on epänormaalia. Lapsen ei kuulu käyttäytyä niin.