Ksantippa S.
Yes sir. Aloittajan toiveen mukaisesti olen miehelleni kiitollinen siitä, että hän on minut elämäänsä valinnut, ja kunnioitan hänen kaikkia ratkaisujaan. Juurikin siksi aion edelleen olla oma karvajalkainen ja meikitön itseni omatekoisessa marimekkokoltussani. Muuttumalla muuksi kyseenalaistaisin mieheni maun ja harkintakyvyn.
Mikael Karvajalka
Onko se thaimaalaisista naisista innostunut lyhyt mies taas eksynyt palstalle? Ap turly has issues
"joo"
Tämä kuvaus kyllä menee valitettavan hyvin useimpiin Suomalaisiin 30-40v nais henkilöihin... Jopa nuorempiinkin. Yleensä hän on perus suomalainen, jos ei joka kunnon kristittykkin. Inhoaa kaikkia ulkomaalaisia, seksuaalivähemmistöjä ja itseään kauniimpia/laihempia naisia. Yleensä tällainen suomalaisnainen on kaiken hyvän lisäksi vielä sinkku. No miksiköhän. Marimerkon kolttu, ED HARDYN joku pipo ja crocksit jalassa ja joku perhonen tatuoitu tissiin. On luultavasti joko lähihoitaja tai opiskellut jotain liiketaloutta/merkonomi (=lue kaupan kassa) Ja alkoholia kuluu ainakin parikymmentä pulloa viikossa, väkevämmätkin maistuvat. Valittaa aina kun ei ole rahaa, mutta silti voi ostaa sen kiva aaltomaljan joka maksoi vain 200e koska se oli tarjouksessa, kun osti samalla ne Tupperwaren kipot siihen rinnalle........
Olet niin oikeassa. Vaikka väkeäkin tuntuu olevan vielä hereillä, ei tapahdu mitään. Missään.
pvtp
Katsoin, että olet:"Nikkiä vaihtanut vanha palstalainen... " Miksi näin?
Kuvittelin aloittavani uuden uljaamman elämän parempana (ja vähemmän tunnistettavana) ihmisenä. Vaan v*tuiksi meni sekin yritys :snotty:
pvtp
Kui? Kuka täällä nyt ketään niinkään tunnistaisi, ja miksi täällä pitäisi kovinkaan päteä, vai mitä elämää tarkoitat, ellet "palstaelämää"?Ei ole elämä ollut niin hauskaa ja hilpeää, vaikka piti kääntää uusi sivu. Siis siinä reaalielämässä. Palstaelämä taas on sellainen vekkuli sivujuonne reaalielämästä. Silti en halua tulla tunnistetuksi. Syitä sen enempää selittelemättä.
pvtp
No kelläpä se rl niin hauskaa ja filmaattista aina olisikaan.
Ei kait niitä sivuja etenkään reaalielämssä noin vain käännellä. Itse olen enempi prosessiajattelun kannalla. Elämä - kuten niin moni muukin asia - on prosessi. Siinäkin mielessä voi edelleen kääntää, eli en puhuisi sinuna menneessä aikamuodossa. Käännöstyö voi olla vähän tietysti vaiheessa. Ei se suomentaminenkaan aina niin helppoa ole, vaikka natiivi olisikin. Sama se on tässä elämässä. Natiiveja ollaan omissamme kumpikin, mutta sen sinuntaminen ja minuntaminen on kuitenkin se juttu, joka ei kait koskaan tule valmiiksi.
"vieras"
Eipä tullut muuta mieleen kuin et mitä jos sitä nauttiikin ällöttävänä olosta. Ja jos nauttii olostaan, niin wtf.
Sinua ihan oikeasti kiinnosti tämä juttu vai :O Kirjoitin ehkä väärin. Sain kyllä käännettyä sivua ja olin hetken ylpeä itsestäni. Mutta sitten sivuja alkoi kääntyä lisää ja lisää, tahtomattani. Yllätystä toisensa perään niin, ettei pää ole meinannut pysynyt mukana menossa. Että juu, todellakin ollaan prosessivaiheessa ja pitkään. Minä-minä sanakirjastakin piti teettää uusi painos.
pvtp
No kait sitä saa vähän ainakin näin puolitosissaan ottaa :xmas:
No hyvä kait vain, jos ainakin ajoittain voi olla itsestään ylpeäkin. Mutta tuliko sitten jonkinlainen dominoefekti?
Minä-minä -sanakirja
Tässähän menee ihan sanattomaksi.Öitä ehkä enää kohta vain toivotan, vaikka olisihan sitä mukava kaikenlaista jutellakin.
Kyse ei ollut dominoefektistä, vaan ihan huonosta tuurista. Asioista, joihin en pystynyt itse vaikuttamaan kuin korkeintaan hyvin vähän.No kait sitä saa vähän ainakin näin puolitosissaan ottaa :xmas:
No hyvä kait vain, jos ainakin ajoittain voi olla itsestään ylpeäkin. Mutta tuliko sitten jonkinlainen dominoefekti?
Minä-minä -sanakirja
Öitä ehkä enää kohta vain toivotan, vaikka olisihan sitä mukava kaikenlaista jutellakin.
Mutta tämä oli mukavaa, kiitos sinulle lyhyestä, mutta ytimekkäästä keskustelusta
Jatketaan joku toinen ilta ja hyvää yötä sinnekin.
Viimeksi muokattu:
pvtp
Mutta tämä oli mukavaa, kiitos sinulle lyhyestä, mutta ytimekkäästä keskustelusta
Jatketaan vaan, jos kohdakkain osutaan.Rauhallista loppuyötä, ja miksei samantien edellistä parempaa aamuakin
ja sitten
Soot sitten propagandanomaisesti levittänyt tätä juttua pitkin nettiä meistä pohjoisen kylmän maan naisista. Ja muuten elellään ilman-alassa, jossa vaaditaan pukeutumista lämpimästi. Missään gaala-asuissa ei täällä silmäniloksi voida kulkea pitkin vuotta. Ja minulle on aivan sama mitä mieltä tuommoinen pintaliituri naisista ajattelee. Katsos kun ei vaate naista pahenna.
En jaksanut lukea koko pitkää valitusta (tylsä), mutta alun perusteella sopii paremmin brittinaisiin
"Jutta"
Kun kutsukortissa lukee iltapuku, niin iltapukuun pukeudutaan. Semmoista etsitään sovitellaan ja valitaan sopiva. Ei ongelmaa. Ei tulisi mieleenkään pukeutua Marimekon kotimekkoihin tai ruveta itse ompelemaan.
En käytä ohuita enkä paljastavia vaatteita, vaikka minulta löytyykin vaalean ruskeat liivit, eivät ne ole mummomallia.
Käytän sopivan kokoisia korkoja, en osta monikymmen senttisillä varustettuja pelkästään ulkonäön takia. En omaa ylisuuria sorkkia ja otan aina mahdollisimman sopivan kokoiset kengät, mitä järkeä on ostaa kengät joita ei voisi käyttää?
Poistan säärikarvani ja muutkin ylimääräiset karvat tasaisin väliajoin vaikka olisi keskitalvi eikä juhlia tiedossakaan.
En ikinä strippaisi julkisesti, tuskin kotonakaan joten.. Vaikka joisin alkoholia, en kyllä yleensä juo yhtä tai kahta enempää, koska en halua esiintyä julkisesti humalassa.
Pukeudun itseäni varten, piste. Miehelleni kelpaisin lähteä juhliin vaikka alusvaatteisillani tai kotivaatteissa. Minä taas olen tarkka että pukeudutaan tilaisuuden mukaan ja mies pistää myös sopivat juhlavetimet ylle.
Painoon en edes kommentoi 163cm51kg..)
Käytän mielummin pakon edestä vähän isoa vaatetta kuin pientä. Mieluiten muokkaan tai muokkautan vaatteet sopivan kokoisiksi jos ei löydy.
Meikkaan vähän ja hillityin värein ja niillä tuotteilla jotka minulle sopivat.
Mielummin suihkunraikas kuin hajuvedessä kylpenyt. Saan liian kovista hajuista päänsäryn, joten en itsekään lotraa hajuvesillä. Enkä näe syytä hajustautua deodorantilla JA hajuvedellä. Antiperspiranttia ja sipaisu hajuvettä.
Hampaani on valkoiset ja osaan hoitaa niitä. Uusin käsilaukkuni aika ajoin ja varmistan aina, että kaapissani on vaihtoehtoja niin väreissä, tyyleissä kuin kokojenkin kanssa.
Karvat käsiteltiinkin jo tuolla sukkahousukohdassa. Koskee myös kasvojen karvoja.
En ikinä unohda pestä käsiäni, todennäköisesti pesen ne kaksi kertaa kuin jättäisin pesemättä.
En ymmärrä miten olisin juhlissa siinä kunnossa ettei käteni olisi vakaat?
En harrasta sotamaalauksia, en ole lähdössä sotimaan.
Osaan pöytätavat erittäin hyvin joten se osa oli täysin turhaa löpinää ja tilan tuhlausta.
Taas täysin turhaa löpinää.
Alkoholiasiakin tuli jo käytyä läpi..
Mieheni ei varmasti ole tinkinyt tyylistään kun on alkanut kanssani seurustelemaan, ostin hänelle ensimmäisen pukunsa ja jätin ottamatta mukaan juhliin kun selvisi että hän oli jättänyt pukunsa kotiinsa eikä ehtinyt sitä enää hakemaan. En todellakaan voi ottaa toisten juhliin ketään mukaan farkuissa ja haalistuneessa t-paidassa.
En käytä ohuita enkä paljastavia vaatteita, vaikka minulta löytyykin vaalean ruskeat liivit, eivät ne ole mummomallia.
Käytän sopivan kokoisia korkoja, en osta monikymmen senttisillä varustettuja pelkästään ulkonäön takia. En omaa ylisuuria sorkkia ja otan aina mahdollisimman sopivan kokoiset kengät, mitä järkeä on ostaa kengät joita ei voisi käyttää?
Poistan säärikarvani ja muutkin ylimääräiset karvat tasaisin väliajoin vaikka olisi keskitalvi eikä juhlia tiedossakaan.
En ikinä strippaisi julkisesti, tuskin kotonakaan joten.. Vaikka joisin alkoholia, en kyllä yleensä juo yhtä tai kahta enempää, koska en halua esiintyä julkisesti humalassa.
Pukeudun itseäni varten, piste. Miehelleni kelpaisin lähteä juhliin vaikka alusvaatteisillani tai kotivaatteissa. Minä taas olen tarkka että pukeudutaan tilaisuuden mukaan ja mies pistää myös sopivat juhlavetimet ylle.
Painoon en edes kommentoi 163cm51kg..)
Käytän mielummin pakon edestä vähän isoa vaatetta kuin pientä. Mieluiten muokkaan tai muokkautan vaatteet sopivan kokoisiksi jos ei löydy.
Meikkaan vähän ja hillityin värein ja niillä tuotteilla jotka minulle sopivat.
Mielummin suihkunraikas kuin hajuvedessä kylpenyt. Saan liian kovista hajuista päänsäryn, joten en itsekään lotraa hajuvesillä. Enkä näe syytä hajustautua deodorantilla JA hajuvedellä. Antiperspiranttia ja sipaisu hajuvettä.
Hampaani on valkoiset ja osaan hoitaa niitä. Uusin käsilaukkuni aika ajoin ja varmistan aina, että kaapissani on vaihtoehtoja niin väreissä, tyyleissä kuin kokojenkin kanssa.
Karvat käsiteltiinkin jo tuolla sukkahousukohdassa. Koskee myös kasvojen karvoja.
En ikinä unohda pestä käsiäni, todennäköisesti pesen ne kaksi kertaa kuin jättäisin pesemättä.
En ymmärrä miten olisin juhlissa siinä kunnossa ettei käteni olisi vakaat?
En harrasta sotamaalauksia, en ole lähdössä sotimaan.
Osaan pöytätavat erittäin hyvin joten se osa oli täysin turhaa löpinää ja tilan tuhlausta.
Taas täysin turhaa löpinää.
Alkoholiasiakin tuli jo käytyä läpi..
Mieheni ei varmasti ole tinkinyt tyylistään kun on alkanut kanssani seurustelemaan, ostin hänelle ensimmäisen pukunsa ja jätin ottamatta mukaan juhliin kun selvisi että hän oli jättänyt pukunsa kotiinsa eikä ehtinyt sitä enää hakemaan. En todellakaan voi ottaa toisten juhliin ketään mukaan farkuissa ja haalistuneessa t-paidassa.
"Jutta"
Olen suomalainen ja nainen, mutta tuo ap:n teksti oli aika tyhjää löpinää minulle alusta loppuun. Ehkä ei pitäisi yleistää eikä laittaa julki tuollaista. Mies on aina tosi tyylikäs? Nainen on tyhjäpää? Dödöä+hajuvettä? Yh.. Kutsukortissa iltapuku? Vaatteet ja korkkarit on muita varten?