Äitipuolinostatus!

Mulla on ollut liiankin monta äitipuolta ja kaikki ollut suoraan sanottuna helvetistä! :kieh:
Mutta eihän ulkomaalaisiakaan saa vihata vaikka suurimmasta osasta ei ole ollut itselle kuin haittaa!

 

Ja sitäkin olen miettinyt, kuinka kauan olen se isän _uusi_. Tosiaan kymmenen vuotta takana kohta, joko lakkaan olemasta uusi? Mieheni ja exänsä parisuhde kesti neljä vuotta, siitä huolimatta hän pitää itseään aina miehen varsinaisena, Oikeana Vaimona.

Mulle isän vaimo on aina _uusi_ vaimo. He ovat olleet nyt naimisissakin jo lähemmäs 15 vuotta, mutta silti hän on minun puheissani isän uusi vaimo. Äiti on isän entinen vaimo, joten nykyinen on uusi..

 

ÄITIPUOLI!! ettekö nyt jumalauta voi haudata tuota sanaa jostain 1800-luvulta.
Ei sovi koko sana tähän päivään. Jos lapsen äiti kuollut ja lapsi asuu isän ja isän uuden puolison luona ja tämä haluaa olla äitimäinen lapselle, sitä voi korkeintaan käyttää !!
AAARGH
Isän uusi puoliso tai tyttöystävä mikä lie, on muuten sellainen jota kutsutaan nimeltä !

Joo, tän alotuksen otsikkokin ois pitäny olla: "Marjut, Elina ,Helinä, Helka, Olga, Maarit, Hanna, Nina, Riitta jne..nostatus!"

 

Ja sitäkin olen miettinyt, kuinka kauan olen se isän _uusi_. Tosiaan kymmenen vuotta takana kohta, joko lakkaan olemasta uusi? Mieheni ja exänsä parisuhde kesti neljä vuotta, siitä huolimatta hän pitää itseään aina miehen varsinaisena, Oikeana Vaimona.

Mulle isän vaimo on aina _uusi_ vaimo. He ovat olleet nyt naimisissakin jo lähemmäs 15 vuotta, mutta silti hän on minun puheissani isän uusi vaimo. Äiti on isän entinen vaimo, joten nykyinen on uusi..

muuten...tuli vain mieleen miksi sitä pitää korostaa uusi ja entinen vaiko koskeeko se pelkästään palstaa?
itse esitän oman mieheni aviomiehenäni, ainoastaan tilanne jossa on minun ex ja nykyinen mies niin esitän että tässä on entinen mieheni ja tässä nykyinen mieheni, mutta muuten en kerro mitään tässä on uusi puolisoni...tulikohan tästä ny mitään selvää..kahvi hammasta kolottaa

 

Ja sitäkin olen miettinyt, kuinka kauan olen se isän _uusi_. Tosiaan kymmenen vuotta takana kohta, joko lakkaan olemasta uusi? Mieheni ja exänsä parisuhde kesti neljä vuotta, siitä huolimatta hän pitää itseään aina miehen varsinaisena, Oikeana Vaimona.

Mulle isän vaimo on aina _uusi_ vaimo. He ovat olleet nyt naimisissakin jo lähemmäs 15 vuotta, mutta silti hän on minun puheissani isän uusi vaimo. Äiti on isän entinen vaimo, joten nykyinen on uusi..

muuten...tuli vain mieleen miksi sitä pitää korostaa uusi ja entinen vaiko koskeeko se pelkästään palstaa?
itse esitän oman mieheni aviomiehenäni, ainoastaan tilanne jossa on minun ex ja nykyinen mies niin esitän että tässä on entinen mieheni ja tässä nykyinen mieheni, mutta muuten en kerro mitään tässä on uusi puolisoni...tulikohan tästä ny mitään selvää..kahvi hammasta kolottaa

Ei sitä pidä korostaa.. Mut kaipa täällä palstalla on sellanen tapa.. Se vaan tulee mun suusta jos jonku kanssa juttelen niin, että isän uusi.. Mutta ei siis mun mielestä mein isän kuulu esitellä hänen vaimoaan, että _uusi_ vaimoni. Vaan ihan vaimonaan.. Ymmärsitköhän..

 

Ja sitäkin olen miettinyt, kuinka kauan olen se isän _uusi_. Tosiaan kymmenen vuotta takana kohta, joko lakkaan olemasta uusi? Mieheni ja exänsä parisuhde kesti neljä vuotta, siitä huolimatta hän pitää itseään aina miehen varsinaisena, Oikeana Vaimona.

Mulle isän vaimo on aina _uusi_ vaimo. He ovat olleet nyt naimisissakin jo lähemmäs 15 vuotta, mutta silti hän on minun puheissani isän uusi vaimo. Äiti on isän entinen vaimo, joten nykyinen on uusi..

muuten...tuli vain mieleen miksi sitä pitää korostaa uusi ja entinen vaiko koskeeko se pelkästään palstaa?
itse esitän oman mieheni aviomiehenäni, ainoastaan tilanne jossa on minun ex ja nykyinen mies niin esitän että tässä on entinen mieheni ja tässä nykyinen mieheni, mutta muuten en kerro mitään tässä on uusi puolisoni...tulikohan tästä ny mitään selvää..kahvi hammasta kolottaa

Ei sitä pidä korostaa.. Mut kaipa täällä palstalla on sellanen tapa.. Se vaan tulee mun suusta jos jonku kanssa juttelen niin, että isän uusi.. Mutta ei siis mun mielestä mein isän kuulu esitellä hänen vaimoaan, että _uusi_ vaimoni. Vaan ihan vaimonaan.. Ymmärsitköhän..

Ymmärsin, enkä mä millään pahalla, mietinpähän vain =)

 

Ymmärsin, enkä mä millään pahalla, mietinpähän vain =)

Juu en sitä sillai ottanutkaan.. Mä aloin ihan tosissani miettimään tota.. Nii en mä puhu äidin miehestä _uutena_. Juontaakohan juurensa siitä, että hän on hyväksynyt meidät heti, mutta isän vaimo ei ole oikeen vieläkään sinut meidän kanssa. Hän siis tosiaan on ollut se ilkeä äitipuoli...

 

Usein näissä lähiäitien kommenteissa paistaa läpi se, että isän uudella ei olisi mitään sananvaltaa lapsen kasvattamiseen. Perusteluna on se, että se ei ole sinun lapsesi. Kuitenkin, auta armias, kun tulee puhe lahjojen, vaatteiden ym. kulutustavaroiden hankinnasta lapselle, alkaa äitien paasaus siitä, että sinähän sentään olet äitipuoli, avaa kukkarosi nyt auliisti lapsen tarpeiden edessä. Isän "uuden" rahat kelpaavat, mutta henkinen panostus ei.

Tämän olisin voinut kirjoittaa itsekin!
Meillä miehen lasten äiti odottaa että kustannamme lasten harrastukset, vaatetukset sekä joulu- ja synttärilahjat.
Mutta muuten me olemme sitten ihan paskoja ihmisiä, kun yritämme auttaa lapsia parhaamme mukaan saamaan jonkunnäköisiä eväitä elämään kun äiti ei ole niitä itse kyennyt antamaan.

Ja kyllä, minä olen äitipuoli. Se on ihan oikea sana.

 

On ihana lukea täältä, että oikeasti on muitakin kuin niitä "ilkeitä äitipuolia", koska mulla on sellaisesta ihan hirveä kokemus.. Nyttemmin ei jaksa enää niin hirmuisesti kiinnostaa, annan mennä aina toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos kun käyn isän luona.
Äitini miesystävä taasen on aivan ihana ihminen. Hänellä ei omia lapsia ole siunaantunut, mutta munkin 1 vuotiaan kanssa leikkii ja touhuu niinkuin oma lapsenlapsi olis. Olen myös keskustellut hänen kanssaan hirveästi kaikista asioista ja voin pitää häntä "varaisänä". Häntä kiinnostaa aidosti meidän kuulumiset ja asiat. (toisin kuin omaa isääni välistä, tämän "uuden" vaimon takia).

Pitäkää kiinni asenteistanne, tuollaisia äitipuolia pitäisi olla enemmänkin..

Mulla on myös kokemusta ihan kamalasta äitipuolesta, ja siksi varmaan aina nousee karvat pystyyn kun joku marmattaa puolison lapsista. Tulee aina silloin mieleen, että hei sehän on lapsi vasta eikä osaa käyttäytyä aina niin kuin pitäisi.

Samalla yritän kovasti ymmärtää äitipuolia mutta aina en vaan osaa. Kun tosiaan se ketä ollaan vastaan on lapsi. Toisaalta tietysti parempi valittaa täällä palstalla kuin irl sille lapselle.

 

joo mulle isän vaimo on isän vaimo. ei äitipuoli.

 

Lapsillani ON oikeasti paha äitipuoli, joka simputtaa, solvaa ja kiusaa heitä siinä määrin, että asiaan on puututtu. Ennen kuin tiesin asiasta, kannustin lapsiani pitämään x:sta, tottelemaan ym. Lapseni ovat kilttejä, rauhallisia ns. helppoja. X ilmoitti vain, ettei voi sietää lapsiani, heidän vaatteitaan, "hajuaan", ajatuksiaan ym. Lasten isä joutui vähentämään lasten käyntejä X:n toiveesta. Ikävä esimerkki siitä, että - käsi sydämellä - tosissaan yritimme sopuisasti ja myönteisellä asenteella, vaan ei toiminut. Oli minun lapset ja sinun lapset. Onneksi X:n lapset ovat muodostuneet lapsilleni tärkeiksi ja heillä synkkaa hyvin. Yritän vain pysyä hienotunteisesti hiljaa ja etäällä kaikesta. Traumoja tilanne on jättänyt. Mutta tässä tapauksessa se ei johtunut asenteestani tai yrittämisen puutteesta. Voi, kunpa minunkin lapsillani olisi ollut välittävä ja mukava äitipuoli, kuinka paljon olisin arvostanut. Ja nostan todella hattua teille, jotka otatte mukavasti vastaan myös toisen lapset kotiinne. Ymmärrän itsekin äitipuolena, ettei se aina ole helppoa, mutta itse olen oppinut aidosti pitämään mieheni lapsista ja meillä sujuu hyvin . Hatunnosto ja iloisen joulun toivotus kaikille mukaville ja toisenkin lapsista pitäville äitipuolille. Arvostan teitä paljon .

 

Lapsillani ON oikeasti paha äitipuoli, joka simputtaa, solvaa ja kiusaa heitä siinä määrin, että asiaan on puututtu. Ennen kuin tiesin asiasta, kannustin lapsiani pitämään x:sta, tottelemaan ym. Lapseni ovat kilttejä, rauhallisia ns. helppoja. X ilmoitti vain, ettei voi sietää lapsiani, heidän vaatteitaan, "hajuaan", ajatuksiaan ym. Lasten isä joutui vähentämään lasten käyntejä X:n toiveesta. Ikävä esimerkki siitä, että - käsi sydämellä - tosissaan yritimme sopuisasti ja myönteisellä asenteella, vaan ei toiminut. Oli minun lapset ja sinun lapset. Onneksi X:n lapset ovat muodostuneet lapsilleni tärkeiksi ja heillä synkkaa hyvin. Yritän vain pysyä hienotunteisesti hiljaa ja etäällä kaikesta. Traumoja tilanne on jättänyt. Mutta tässä tapauksessa se ei johtunut asenteestani tai yrittämisen puutteesta. Voi, kunpa minunkin lapsillani olisi ollut välittävä ja mukava äitipuoli, kuinka paljon olisin arvostanut. Ja nostan todella hattua teille, jotka otatte mukavasti vastaan myös toisen lapset kotiinne. Ymmärrän itsekin äitipuolena, ettei se aina ole helppoa, mutta itse olen oppinut aidosti pitämään mieheni lapsista ja meillä sujuu hyvin . Hatunnosto ja iloisen joulun toivotus kaikille mukaville ja toisenkin lapsista pitäville äitipuolille. Arvostan teitä paljon .

Ai niin. Mieheni on erittäin kiintynyt lapsiini ja kohtelee heitä ominaan (pyrkimättä tietenkään ohittamaan lasten omaa isää ). Meillä on perhe, johon kuuluvat me kaikki, ei kahta eri porukkaa

 

Mä kait (ainakin toivottavasti) olen se kiltti äitipuoli.
Noilla sanoilla myös miehen tytär minua kutsuu taikka sitten nimellä. Joka vuosi saan äitienpäivänä häneltä kortin ja hän asuu meidän kanssa.
Pidän häntä omanani samoin kuin noita kahta biologistakin lasta ja minulla on aina ollut sama "valta" kasvatuksessa kuin miehellänikin.

Itse olen miehen valinnut jolla ennestään on lapsi se on se koko paketti! Ei vaan yhtä vaan molemmat. Helposti tyttö tietysti minuun sopeutui, koska ei ehtinyt nähdä vanhempiaan yhdessä. Ovat eronneet jo ennen lapsen syntymää ja siinä 4 vanhana likka muutti meille asumaan.

 

Mä kait (ainakin toivottavasti) olen se kiltti äitipuoli.
Noilla sanoilla myös miehen tytär minua kutsuu taikka sitten nimellä. Joka vuosi saan äitienpäivänä häneltä kortin ja hän asuu meidän kanssa.
Pidän häntä omanani samoin kuin noita kahta biologistakin lasta ja minulla on aina ollut sama "valta" kasvatuksessa kuin miehellänikin.

Itse olen miehen valinnut jolla ennestään on lapsi se on se koko paketti! Ei vaan yhtä vaan molemmat. Helposti tyttö tietysti minuun sopeutui, koska ei ehtinyt nähdä vanhempiaan yhdessä. Ovat eronneet jo ennen lapsen syntymää ja siinä 4 vanhana likka muutti meille asumaan.

Kukkanen ja lämmin ajatus sinulle t. Edellinen lähiäiti, ex-vaimo ja äitipuoli

 

Ai niin. Mieheni on erittäin kiintynyt lapsiini ja kohtelee heitä ominaan (pyrkimättä tietenkään ohittamaan lasten omaa isää ). Meillä on perhe, johon kuuluvat me kaikki, ei kahta eri porukkaa

Meillä myös näin, kiva että muillakin Ei erotella ja "puolitella" lapsia, vaan ollaan samaa porukkaa. On se uusperheessäkin mahdollista, vaatii vaan aikuisilta pitkää pinnaa, joustamista ja sopeutumista. Ja meidän tapauksessa auttoi se, että etälapsi oli tosi pieni kun mentiin miehen kanssa yhteen, eli hän ei muunlaista aikaa muistakaan.

 

Mulle on ihan sama miks mua kutsutaan. Ukon lapset asuu samassa kodissa mun kanssa (ja on se ukkokin siellä, ainakin joskus). Jos sattuu haaveri, niin mun luo ne tulee puhalluttamaan. Jos ne yöllä herää painajaiseen niin mun viereen ne kömpii tai huutavat minua. Jos ne on kipeitä, niin minä ne kuumeet mittaan ja oksennukset siivoan. Minä oon se, joka parhaiten niitten mieltymykset ja toiveet tietää. Minun ka ne viettää enempi aikaa ku vanhempiensa ka. Mulle ne kiukuttelee, jos kiukututtaa ja tyhmäks huutavat. Mut mikä minä näille pennuille olen? Se on ihan sama miks nimitetään, mutta kyllä mie taidan olla se läheisin vanhempi. Tuskin minä mikään isän uusi oon tai tyttöystävä. Nimeltä kutsuvat, varmaan haluaisivat äidiksi kutsua. Minä haluan sen nimityksen pysyvän oikealla äidillä.