Äitini sanoi, että rakastaa isää yhtä paljon kuin meitä lapsia

[QUOTE="vieras";27229993]Lunatic tai muutkaan samaa mieltä olevat eivät ole missään välissä väittäneet, että se olisi lapselta pois jos rakastaa miestä. Tai että olisi väärin rakastaa miestä. Tai että jos rakastaa miestä ei voi rakastaa lasta. Mistä ihmeestä te veditte nämä?

Minäkin olen vain aina kuvitellut, että kaikki normaalit vanhemmat rakastavat lapsiaan enemmän kuin ketään muuta maailmassa. Olen pitänyt asiaa itsestään selvyytenä ja olen aika yllättynyt minkälaisia vastauksia täällä on.[/QUOTE]

Mutta on kovin lapsellista nostella itseänsä jalustalle asiassa jota ei itse voi täysin edes ymmärtää. mm pitäen itsensäkaltaisia vain normaaleina äiteinä. Eli muut ovat epänormaaleja? Huonompia? Miksi ei myöntäisi suoraan, että asiaa ei voi täysin ymmärtää kun ei sellaista miestä satu olemaan. Ei siinä ole mitään pahaa. Olisi itsekin vaikea ymmärtää jos ei sellaista miestä olisi, mutta voisin kyllä hyvin myöntää ymmärtämättömyyteni johtuvan siitä, enkä siitä että äidinrakkauteni olisi jotenkin surempa/normaalimpaa. Äidinrakkaus on 100% ja niin on rakkaus mieheenin, eli missä kohtaa tätä äidinrakkautta on sitten vähemmän juuri minulla tai muilla kommentoijilla? Turha kuitenkaan koittaa nostaa itseään muiden yläpuolelle aivan naurettavassa asiassa.

 

[QUOTE="vieras";27229993]Lunatic tai muutkaan samaa mieltä olevat eivät ole missään välissä väittäneet, että se olisi lapselta pois jos rakastaa miestä. Tai että olisi väärin rakastaa miestä. Tai että jos rakastaa miestä ei voi rakastaa lasta. Mistä ihmeestä te veditte nämä?

Minäkin olen vain aina kuvitellut, että kaikki normaalit vanhemmat rakastavat lapsiaan enemmän kuin ketään muuta maailmassa. Olen pitänyt asiaa itsestään selvyytenä ja olen aika yllättynyt minkälaisia vastauksia täällä on.[/QUOTE]

Lunatic sanoi että se on järkyttävää, että miestä voi rakastaa yhtä paljon kuin lastaan.

Lähtökohtaisesti jos mies on sellainen että se on ollut siinä vierellä jo ennen lapsia ja sama mies on niiden jälkeenkin vielä siinä vierellä, miten ihmeessä sitä EI rakastaisi yhtä paljon?

 

Vielä jatkan... rakkaus lapsiini on erilaista kuin ketään muuta kohtaan tuntemani rakkaus.
Ja jos määrillä voisi mitata, olisi se kai sitten suurempaa kuin ketään muuta kohtaan.
Mutta minusta rakkaus ei ole ehkä määrällisesti mitattavissa.

Rakastan minä miestänikin, ainakin toisinaan, tai no useimmiten, mutta en kyllä ehdoitta.
mutta rakastan, tai ainakin tahdon rakastaa, vaikkei aina siltä tunnukaan.

Mutta rakkaus miestä kohtaan, ei vähennä rakkauta lapsia kohtaan. Eikä rakkaus yksittäistä lasta koohtaan, tee rakkautta toisia lapsia kohtaan vähäisemmäksi.. heistä jokaista rakastan vain hivenen eritavoin.

Ja vielä, rakkauden kerrantonta, eikä vähentäjänä, rakastan mm. äitiäni, häntäkin aivan eri tavoin kun ketään muuta. Enkä voisi sanoa, rakastanko miestäni vai äitiäni enemmän. Täysin eritavalla vaan.