Äitini ei hyväksy kirppikseltä ostettuja lastenvaatteita!

Niin ärsyttää toi äitini asenne. Tytölleni olen ostanut lähes kaikki vaatteet kirpparilta. Pojallekin aika paljon. Äitini mielestä se on ihan kauheeta, sen verran pitäs olla varaa ettei osta käytettyä. No olishan meillä, mutta kirpparilta saa tosi hyviä halvalla. Kieltämättä rahaa säästyy sitten muuhun kivaan enemmän näin. Ja eihän noille varmaan kohta enää sieltä niin löydykään.

Mutta siis se, että äitini tartuttaa lapsiini saman asenteen! Että muka kirppisvaatteet on huonompia. Kohta noille ei ne kelpaa, kun mummo niitä aina moittii. Joo, nähdään pari kertaa viikossa äitiäni.

 

Sano sille että jos kirppari vaatteet ei kelpaa niin saa vapaasti ostaa kaikki vaatteet teidän lapsille uutena, jos ei tätä halua tehdä niin saa olla ihan hiljaa.

 

Mistä äitisi saa tiedon vaatteen alkuperästä?

 

Mistä äitisi saa tiedon vaatteen alkuperästä?

Kysyy multa tai tytöltä. En osaa valehdellakaan. Eikä tyttö varsinkaan.

 

[QUOTE="qwe";27120750]Kysyy multa tai tytöltä. En osaa valehdellakaan. Eikä tyttö varsinkaan.[/QUOTE]

Opettele.

 

No mun äidille asia olisi varmasti yhtä suuri kauhistus . Muistan kerran kun perhetutun vaimo otti mut mukaansa kirppikselle (joskus vuonna nakki ja kypärä). Äitini oli ihan kauhuissaan ja sieltä ostettu hame hävisi jonnekin ihan oudosti. Sain myös selkeät ohjeet olla ikinä enää menemättä millekään kirpputoreille. Piste.

Äitini on jo kuollut, joten enää ei vääntöä käydä. Enkä kyllä kirppiksistä mitään tuon yhden episodin jälkeen hänen kanssaan keskustellutkaan. Omilleni ostan käytettyä kyllä, itsellenikin saatan jotain ostaa joskus. Meidän isompien vaatteita on mennyt paljon keskimmäisen kaverille, tarpeeseen ja käyttöön menevät. Joten jo tässä vaiheessa ollaan käyty keskusteluja lasten kanssa siitä, että vaatteiden kierrättäminen on vain fiksua. Typerää niitä olisi roskiin heittää (kun ei enää ole sitä matonkutojaa, joka kuteitakaan tarvitsisi).

Sinuna keskustelisin äitisi kanssa siitä, että sinun perheesi elää kun sinä haluat. Äitisi ei tarvitse olla samaa mieltä kanssasi mutta lapsille hänen ei tarvitse mielipitetään syöttää.

 

Sano äidillesi, että vähänkö hän on vanhanaikainen. Nykyäänhän on hienoa suosia käytettyä

Meillä on niinpäin, että mun äiti sai aikoinaan tartutettua muhun kirppisinnostuksen. Ja kierretään yhdessä kirpputoreja liki joka viikko, kivoja löytöjä tehden.

 

Onneks mun äiti harrastaa kirppiksillä kiertelyä, ja ostelee likallekin sieltä aina kaikkea kivaa vaatetta.
Myy välillä itsekin.

 

Ite alkaisin vasta niitä hienoja vaatteita ostamaan kun lapsi on siinä iässä et vaatteita voi hyvällä tuurilla käyttää vuosiakin eikä jää heti pieneksi.

 

Minun 5 v. tyttö kuvittlee että kirpputorit on jotakin erikoista. Minä en ole koskaan harrastanut kirpputoreja ja tyttö kyselee että milloin mentäisiin sinne.

 

Ite alkaisin vasta niitä hienoja vaatteita ostamaan kun lapsi on siinä iässä et vaatteita voi hyvällä tuurilla käyttää vuosiakin eikä jää heti pieneksi.

Voiko tän tulkita niin, että kirpputorilta ei mielestäsi saa hienoja vaatteita?

 

Minun 5 v. tyttö kuvittlee että kirpputorit on jotakin erikoista. Minä en ole koskaan harrastanut kirpputoreja ja tyttö kyselee että milloin mentäisiin sinne.

No vie ihmeessä tyttösi käymään kirpparilla, ne on oikeasti erikoisia paikkoja. Meillä ainakin tytöt tykkäävät käydä, ja samoin heidän serkkunsa, kun tulevat maakunnasta tänne kaupunkiin, niin ykköstoive on päästä kirppareille.

 

Ärsyttää tuollainen, että halveksitaan jotain ilman mitään perusteluja. Se ei ole perustelu, että kirppisvaatteet on huonompia, koska täsmälleen samoja vaatteita myydään kaupoissa, ja muutaman pesun jälkeen myös näyttävät täsmälleen samalta (joo, ja tiedän, että kirppareilta löytyy ihan uusiakin).

 

Oletan, että ostat kirpparilta kivoja ja siistejä vaatteita. Joten en voi ymmärtää, en.

 

Ennen kirppikset vissiin olikin sellaisia "köyhien ostopaikkoja". Muttei ole enää. Tai siis, en mä ainakaan ole köyhä (joskaan en rikaskaan) ja mä käyn kirppiksillä. Usein

 

Meillä toisin päin, äitini mielestä on haaskausta ostaa uusia vaatteita, kaikki pitäis ostaa kirppikseltä. Niin omat kuin lastenkin...

 

Tekisin tuollaiselle äiteelle selväksi, että olisin tekemisissä hänen kanssaa vasta sitten, kun hän kunnioitta perheemme valintoja. Ja siihen siis sisältyisi myös lasten pitäminen erossa mummusta.
Tykkäämään hänenkään ei tarvitsisi alkaa kirppisvaatteista, mutta pitäisi pitää omat mielipiteensä hiljaa sisällään, eikä lausua niitä myöskään lapsille.

 

Anoppi aikanaan kauhistui, kun ostin esikoiselle kirppikseltä kirjoja. Sen mielestä ne oli likaisia. Minä kysyin, etteikö kirjaston kirjat sitten ole, kulkevat varmaan usemman käsiparin läpi. Ei se siihen osannut mitään sanoa, lieneekö koskaan käynyt kirjastossa.

 

Asian vierestä mut olin lasten kanssa hiihtolomalla maalla ja mentiin käymään kirkonkylälle kultasepänliikkeeseen hakemaan tädin kelloa korjauksesta kun meidän kuopus kysyy kirkkaalla äänellä "onko tää kirpputori" ei, ei ole...

 

Munkin äiti ostelee lapsille vaatteita kirpparilta Itsekin ostin paljon sillon kun olin vielä kotona ja oli aikaa kierrellä. Olis kai sitä ehkä vieläkin mutta jotenkin nyt helposti menee niin et muutaman kerran vuodessa täydentää kaupasta.

 

Elä sano että ne on kirpparilta. Mä itse ostan usein vaatteita sieltä lapsille ja ostan vain todella hyväkuntosia. kukaan ei oikein usko että ne on sieltä. Ei ne usko kun luulevat että siellä on vain lumppuja. kun jaksaa kiertää niin löytää käyttämättömiäkin.

 

Mä käyn paljon mun pojan kanssa kirppiksellä. Musta se on ollut myös helppo paikka opettaa kulutustottumuksia. Ensinnäkin on helppo sanoa että saat valita jonkun kivan jutun, kun hintahaarukka on n. 1-3e, ja yhdessä vielä varmistetaan ostopäätökset. Se on joutunut pohtimaan ja valitsemaan, ja katsomaan esim. että tuote on kunnossa. Nykyään sillä on ne 3e omassa lompakossa, josta sitten saa opetella maksamaan kassalla itse ja säästää loput toiseen kertaan. Ei todellakaan hävetä, sehän on kivaa!

 

No mun äitille nyt ei kannata sen kummemmin mitään sanoa, on niin herkkä loukkaantumaan ja ottaa kaiken itseensä. Tänkin asian ottaa jotenkin niin, ettei ole osannut mua kunnolla kasvattaa kun a) mulla ei (muka) ole rahaa ostaa kaupasta b) mä en ymmärrä miksi kirppisvaatteet ei ole soveliaita. Joskus jos on jotkut juhlat tulossa, juttelee tytölle "kai te sitten menette KAUPPAAN ostamaan jonkun kivan mekon, sano äitille että vie sut KAUPPAAN valitselle sieltä sitten.."

Kai mun on tän kaa elettävä, ihan niin radikaaleihin toimenpiteisiin kun tapaamattomuuteen en sentään ryhdy. Muuten on kuitenkin ihan hyvä mummo ja kaipaa lastenlasten seuraa.

 

Meidän 15 v likka on vieläkin ihan onnessaan, kun teen sille löytöjä kirpparilta. Esim. farkkuja saa tosi halvalla ja ihan merkkikamaa. Juuri ostin itselleni jotkut merkkikengät, pohjissa ei yhtään kulumista ja maksoin niistä 10 euroa ja kävin sitten huvikseni netissä katsomassa löytyykö kyseisestä merkistä mitään. Löyty joo, täysin vastaavat kengät hintaan 169 euroa.

 

Aikuistu, katkaise napanuora. Miten ihmeessä sallit sen, että äitisi arvostelee tekemiäsi? Ja vielä lapsesi kuullen? En tajua, miten annat äitisi valittaa tällaisesta. Toki hän saa olla omaa mieltään, mutta vaikka olisi niin moukka, että hänen olisi pakko tällainen asia suustaan päästää, niin kyllä sen pitäisi jäädä siihen yhteen kertaan. Ja missään tapauksessa hän ei saa lapsillesi arvostella niitä vaatteita, mitä sinä ostat, oli ostopaikka mikä hyvänsä. Ihan jo lähtökohtaisesti mun mielestä hän voisi pitää omana tietonaan sen, jos kirpparilta ostettu ei kelpaa.