Äiti soittelee humalassa monta kertaa päivässä

Äitini soittelee kännipäissään kolmekin kertaa illassa. Jos en vastaa niin mongertaa vastaajan täydeltä turhanpäiväisiä viestejä tai huutaa sinne "Haloo, onko Leena siellä! HALOO! Kuuluuko?"
Tekee pahaa kuunnella noita viestejä mutta työni takia joudun pitämään vastaajaa. (Saisikohan äidin puhelut jotenkin estettyä menemästä vastaajaan?)

Nyt on alkanut soitella lapsenlapselleenkin, samaa kännisössötystä, mhummin khulthaa thule khylään, eikö äiti anna herkkujhaaaa... Ja pyytää toki minut sitten lapsen puhelimeen. Lasta tuntuu pelottavan känninen houriva mummo.

Selvinpäin soittelee pari kertaa kuussa ja on aina kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan. Silloin kyllä tykkään jutella ja kylässäkin on ihan kiva käydä kun on selvinpäin.

Sanoin pari vuotta sitten että en tule käymään enkä halua jutella jos hän on kännissä, loukkaantui verisesti muutamaksi kuukaudeksi, ei pitänyt yhteyttä ollenkaan kunnes leppyi ja jatkoi jurrisoitteluaan. Eli mitätöi kaiken sanomani.

Nyt tuntuu että jaksaminen alkaa olla aika lopussa tämän asian suhteen, soittelu ja kylään pyytely on yltynyt, hän soittelee kännissä töihinikin, ja kun sanon että olen nyt töissä, en voi jutella, niin jatkaa vaan päivän ostosreissustaan kertomista kuudetta kertaa tms. turhanpäiväistä.

Ja on niin humalassa että ei meinaa kieli enää kääntyä suussa. Lisäksi häneltä tuntuu menevän kuulo kännissä ja hän huutaa kesken puheeni että ei kuulu haloo haloo sun puhelin on rikki.... Kuulo palautuu selvinpäin.

Mitä asialle voi oikein muuta tehdä kuin kuunnella vaan sitä vastenmielistä mongerrusta tai olla vastaamatta tai ottaa vihat niskoillieen jos siitä uskaltaa antaa palautetta? Emme muuten riitele mistään ja äiti on hauska ja ihan teräväpäinen selvinpäin. Yksinäinen on kyllä.

En ole uskaltanut jättää lastani sinne kertaakaan yöksi tuon juomisen takia, sitäkään syytä en ole suoraan maininnut.

Lapsi on nyt 7v. Tykkää mummista mutta jos olemme olleet mummilla kylässä ja mummi onkin kännissä olemme lähteneet pikapuoliin kotia kohti, keksin jonkun tekosyyn koska en halua riidellä. Puhelin soi jo kotimatkalla että koska tullaan taas. Eli siis äitini kutsuu vaikka synttäreilleen ja onkin siellä sitten umpitunnelissa vastassa. Juominen alkoi kun olin n. 10 vuotias ja tuntuu vaan pahenevan.

En tiedä mitä ja miten tuosta sanoisin, että haluan kyllä pitää yhteyttä ja käydä kylässä, mutta en voi sietää humalaisia ihmisiä. En tiedä miksi, mutta minulle tulee todella ahdistunut olo noissa tilanteissa ja hieman paniikkikohtauskin. Itse en juo juuri koskaan. Pelkään että äiti suuttuu taas minulle jos sanon tuosta, hän piilottelee ongelmaansa ja se on tabu.

 

Saako sun ja lasten puhelimista pistettyä joitakin numeroita estetyksi? Käsittääkseni tuuttaa silloin estetylle varattua.

 

Useimmissa puhelimissa tietyn numeron voi laittaa estolistalle niin ettei puhelut tule läpi, samoin voi tehdä viesteille.
Suosittelisin laittamaan ainakin lapsen puhelimeen.
Muutenhan sä et juurikaan voi tilanteeseen vaikuttaa, ikävä homma kyllä

 

älä vastaa, ei siihen oikein muuta keinoa ole.

 

Mun äitini on alkoholisti, ollut jo vuosia, soitellut känni puheluita lukuisia kertoja. Vastasin toisinaan puheluihin ja toisinaan kävin kylässä, kunnes sain esikoiseni, on minun vallassani se millainen lapsuus lapsellani on ja sen päätin, että hänen ei tarvitse kärsiä alkoholistista. Katkaisin välit, enkä ole katunut, mutta toki tein sen lähes samantien kun lapsi syntyi, jottei minun tarvinnut alkaa lapselle selittämään vanhempana miksi mummolle ei vastata tai mummoa ei käydä katsomassa. En osaa sinua neuvoa, itse teet minkä parhaimmaksesi katsot.

 

Oi niin tuttua. Kyllä mä sinuna sanoisin äidillesi miten moukkamaista ja vahingollista sun äitisi käytös kännissä on. Ei varmasti siitä tykkää ei, mutta et tykkää säkään hänen kännisoitoista. Olkoon sitten vihainen, tiedät itse että olet oikeassa ja hän on väärässä. Alkkiksilla kun ei ole tapana myöntää virheitään, kaikissa muissa on vikaa kun heissä.

Ja lapsesi puhelimeen suosittelen estoa äitisi numerosta - pikimmiten.

Ei muuta kuin rautaisia hermoja. Toivottavasti äitisi ymmärtää mikä on hyväksyttävää käytöstä ja mikä ei.

 

Voi ei...Mun äiti on absolutisti niin ei ole tuota ongelmaa. Tosi kiusalliselta kuulostaa. Hyviä neuvoja olet jo saanut! Jaksamista.

 

Puhelimessani on juurikin sellainen toiminto että tietyt puhelut voi estää. Mutta siitähän se haloo vasta nousisikin kun minulla olisi aina varattuna. Äiti tulisi varmaan taksilla pihaan pullot kilisten.

Eli parempi vain olla vastaamatta, en vaan haluaisi vastaajaankaan niitä känniviestejä. Pitää tutkia saako vain osan puheluista menemään vastaajaan.

Tunnen hirveää syyllisyyttä kun en vastaa, mutta jos vastaan, olen niin ahdistunut puhelun jatkuessa että tekisi mieli vain hyppiä tasajalkaa ja rikkoa esineitä. Koitan vain purra hammasta yhteen ja välillä otan luurin kauemmaksi korvalta kun en enää kestä ja kävelen ympyrää...

Minua jotenkin hävettää äitini puolesta ja tavallaan häntä suojellakseni en viitsi ottaa asiaa puheeksi kun hän on selvinpäin. Vaikea selittää. En tiedä ymmärtääkö hän yhtään miten ärsyttävä on kännissä vai luuleeko olevansa vain pikku huppelissa ja hauska ja kiinnostava.

 

Oli puhetta että nyt viikonloppuna menemme käymään, äitillä on karkkiai tuliaisina laivalta lapselle ja siitä on nyt tehnyt pari viikkoa asiaa ja soitelllut.
Soitan hänelle kohta ja jos on kännissä niin teen kuten aina, eli siirrän vierailua eteenpäin. Perjantaina kun soitin oli ilo taas siellä ylimmillään ja sanoin että tulemme sunnuntaina, muuten olisimme menneet siis perjantaina.
Nyt on sellainen tunne että tekisi mieli sanoa asiasta jo tänään. Mieheni tulee mukaan niin en viitsi "nolata" äitiä hänen nähden. Mies siis toki tietää tästä soittelusta ja juomisesta mutta äitini varmaan luulee että ei tiedä.

 

Ei välttämättä tuuttaa varattua vaan voi myös vaan soida soittajalle, sun luurissa ei silloin vaan tapahdu mitään.
Testaa estoa vaikka miehesi puhelimesta

 

Pitäisi varmaan kuunteluttaa äidillä itsellään noita hänen viestejään

 

minä tekisin niin jos minun sukulainen tulis pullot kilisten oven taakse et soittaisin poliisit, toki sen jälkeen kun olisin vaihtanut numerot.. tuo menee jo häirinnän piikkiin ja siinä ei auta muu kuin asettaa tiukat rajat.. onneksi kukaan sukulaisistani, joiden kanssa olen tekemisissä, juo juurikaan.. mutta noin minä toimisin

 

[QUOTE="Leena";25599259]Pitäisi varmaan kuunteluttaa äidillä itsellään noita hänen viestejään [/QUOTE]

Mulla tuli tää sama mieleen. Ehkä selvin päin ymmärtäisi paremmin käytöksensä jos kuulisi omin korvin.

 

:hug: been there done that...se on niin helvetin kuluttavaa ja henkisesti raskasta.
En tiedä ryyppääkö nykyää ei välttämättä mutta sen jälkeen ku lopetti juomiseen niin oli meiän mutsilla narsistisia taipumuksia ja kontrollin halua. Koskaan ei oo myöntäny et ois tehny jotain väärää sillon ku veti perskännit ja yritti lyödä tai jätti mut melkein ruoatta heitteille ku itelleen oli viinas tärkempää. Sitten soitti kuppilasta et pitäis tulla hakee siltä rahaa .. £$@€§

Nyt vasta kun tein kokonaisen pesäeron niin voin itekkin paremmin jonka myötä perhekkin voi paremmin.
Onhan se ikävää että poika ei näe mummoa mutta poikakin kärsi siitä mummon käytöksestä ja yritti nollata meidän kasvatus juttuja.
Halusin säästää pojan siltä mitä jouduin lapsuudessa kokemaan isän kuoleman jälkeen.

 

Kiitos ihanaiset
Mulla olisi tossa puhelimessa muutama kunnon örinäviesti vielä tallessa mutta ehkä se olisi vaan liian törkeää alkaa niitä soittamaan kahvipöydässä, en edes tiedä millä verukkeella sen tekisin. Ja äitini, mielestääntodella hieno nainen kun on, niin varmaan menisi aivan sekaisin tuossa tilanteessa. Ja viestien mongerrus varmasti johtuisi flunssasta tms.

Eli taidan kuitenkin sanoa puhelimessa seuraavan kerran kun erehdyn vastaamaan ja äiti on kännissä, tai mielummin kun soittaa selvinpäin ja valittaa kun puhelimeni on rikki/en vastaa aina, että mietippä mistä voisi johtua? Tosin en juuri suunvuoroa saa kun äiti puhua pälättää päälle, ihan sama mitä sanon tai kysyn, pitäisi karjaista että saisin huomiota.

 

Mun äiti on juonut jo vuosia. Ei tietysti itse myönnä mitään ongelmaa olevankaan, vaikka välillä on jo puoliltapäivin aikamoisessa humalassa. On jo aika iäkäs ihminen, reilusti yli seitsemänkymppinen. Äiti on selvinpäin tosi mukava ja hyvää seuraa, humalassa taas agressiivinen jankkaaja joka suoraan sanottuna vittuilee kaikilel. Annoin asian olla kunnes esikoisemme syntyi. Nykyään en suostu olemaan missään tekemisissä jos on humalassa. En myöskään pidä suutani kiinni vaan ilmaisen kyllä äidille suoraan mitä asiasta ajattelen. Olen useita kertoja ripittänyt oikein kunnolla ja se aina auttaa jonkin aikaa kunnes taas retkahdus tapahtuu. Jottei tule väärinkäsityksiä, niin minulle on aivan sama miten paljon aikuinen ihminen ryyppää. Noin iäkkään ihmisen pitää itse ottaa vastuu tekemisistään. Nämä ns. ripitykset liittyvät siihen, että on itse soittanut ja pyytänyt lapsia kyläilemään, mutta onkin sitten paikalle päästyämme ollutkin reilussa humalassa. Ei itse ymmärrä ollenkaan miksen halua häntä lapsieni lähelle pöhnässä. On omasta mielestään aivan samanlainen selvinpäin kuin humalassakin. Lapsenvahtina ei olla voitu käyttää koskaan koska on sitä mieltä, että voi ihan hyvin ottaa kuppia siinä lapsia hoitaessaan. Niin ja nyt en puhu mistään pikku pöllyistä ja muutamasta oluesta vaan äiti vetää aina ns. överit. Kusee housuihinsa jne.

 

Juu siis samaan kuntoon äitinikin juo, on kuset penkillä ym.
Ja on omasta mielestään ilmeisen hyvää seuraa nautiskelleenakin, mm. joulut ja muut juhlapyhät aloittaa heti aamusta, olemme tästäkin syystä viettäneet nyt muutaman joulun matkoilla.
Luulee myös ettei hänen humalatilansa näy päällepäin ja saattaa lähteä vaikka kauppaan sekoilemaan kännissä, nolaa itsensä samalla höpöttämällä kaheleita juttujaan naapureille ja kaupan henkilökunnalle, yleensä on muka viettämässä leivontapäivää tai muuta ja muistaa kertoa sen kaikille.

 

Pullo käsilaukussa kuului myös ristiäisiin, ja oli matka minne tahansa Pasilaa pidemmälle niin pitää pullo korkata jo lähtiessä. Valitettavasti kaljaa ei juo vaan ihan noita väkeviä.

 

Tuttua on. Kun tiedän milloin äiti on mahdollisesti juonut osaan olla vastaamatta puhelimeen.

 

Tuttua on. Kun tiedän milloin äiti on mahdollisesti juonut osaan olla vastaamatta puhelimeen.

Sama homma, taitaa tosin usein jäädä ne selväpäisetkin vastaamatta. Mutta jos puhelin soi klo 20 jälkeen illalla, on varma tapaus kyseessä. Varsinkin jos joka puhelusta jää vastaajaan viesti. Selvinpäin ei niitä jätä.

Taitaa olla aika yleistä tämä mummoikäisten juominen, "harmi" ettei lähipiirissä ole oikein ketään jonka kanssa jakaa asia.

 

[QUOTE="Leena";25599389]Sama homma, taitaa tosin usein jäädä ne selväpäisetkin vastaamatta. Mutta jos puhelin soi klo 20 jälkeen illalla, on varma tapaus kyseessä. Varsinkin jos joka puhelusta jää vastaajaan viesti. Selvinpäin ei niitä jätä.

Taitaa olla aika yleistä tämä mummoikäisten juominen, "harmi" ettei lähipiirissä ole oikein ketään jonka kanssa jakaa asia.[/QUOTE]

Rekkaudu ja laita yv:tä jos haluut purkaa mieltä ja jutella
On tullu enemmän ja vähemmän ja tosi rankkojakin koettu mutsin ryyppäämisen takia mut en haluu niitä kaikkia täällä kertoa.
Mm. että 11v:nä katson ku amppari kuskit pistää mutsia letkuihin vissiin "itsari" yrityksen takia

 

Sama meillä käy kaupoissa kovassa pöhnässä. Ihme kyllä ei ole vielä telonut itseään pyörällä ajaessaan. Nuorempana stressasin sitä juomista ja häpesin sitä kun asutaan kohtalaisen pienellä paikkakunnalla( 15 000 asukasta). Mun mies sanoi aina, että ethän sinä voi olla vastuussa äitis tekemisistä ja puheista. Nuorempana saatoin lähteä sitä kauppakyytiin vaikka oli pöhnässäkin. Nykyään on ihan ehdoton no, no. Olen useamman kerran jättänyt sen kyydistä kun on ollutkin humalassa vaikka on sovittu jostakin menosta. Suosittelen kissan nostamista pöydälle, sulla on itsellä sen jälkeen paljon vapaampi olo. Alkoholismi sairastuttaa myös ympärillä olevat ja itse olin ainakin tosi ahdistunut aina kun olin äidin kanssa tekemisissä sen ryypätessä. Ajattele asiaa siltä kantilta, että sun äitis on itsekkyyden huippu joka "pakottaa" lähipiirinsä osallistumaan siihen juopotteluunsa ns. yleisönä. Sun sijassa sanoisin suoraan, että voidaan olla tekemisissä kun olet selvinpäin, mutta humalassa on turha soitella. Mun äiti on tämän jo oppinut eikä soittele mulle kun juopottelee, tiedän aina kun on muutaman päivän hiljaisuus, että nyt maistuu taas alko. Äläkä pelkää sitä, että loukkaantuu, soittaa kyllä jonkin ajan päästä. Niin ainakin meillä.

 

Niistä kyllä kuulee heti onko ottanut ja miten paljon. Onneksi mutsi asuu eri paikkakunnalla, mutta on se täälläkin käydessään päättänyt hieman ottaa. Yhtenä jouluna meillä veti pullon kossua, siinä sitten lasten kanssa kuunneltiin puoleen yöhön kännistä. Onpa joutunut oikeuteenkin kun jossain ravintolassa oli käynyt toisten päälle.
Ihania nuo äidit..


[QUOTE="Leena";25599389]Sama homma, taitaa tosin usein jäädä ne selväpäisetkin vastaamatta. Mutta jos puhelin soi klo 20 jälkeen illalla, on varma tapaus kyseessä. Varsinkin jos joka puhelusta jää vastaajaan viesti. Selvinpäin ei niitä jätä.

Taitaa olla aika yleistä tämä mummoikäisten juominen, "harmi" ettei lähipiirissä ole oikein ketään jonka kanssa jakaa asia.[/QUOTE]

 

No kuule, jätäppä se mongerrus sinne sun vastaajaan ja seuraavalla kerralla kun on selvinpäin pistä kuuntelemaan, sanot suoraan, että nämä loppuu nyt, tai ei tarvitse soitella ollenkaan.

Aikuinen ihminenhän se on, minkä ihmeen takia sitä paijailet.

 

Piti vielä tulla sanomaa, että äiti ei juonut koskaan kun oltiin lapsia mun sisarusten kanssa. Oli ihan loistava, rakastava äiti ja meillä tosi kiva vähäalkoholinen koti. Mulla on lapsuudesta tosi lämpimät muistot. Alkoi ryyppäämään vasta niihin aikoihin kun muutin kotoa pois (olen kuopus). On jotenkin tosi katkeroitunut elämäänsä ja ryyppääminen ratkesi oikein tosissaan kun isä kuoli liki 20 vuotta sitten.