Äiti salasi lapseltaan syövän

Mitä mieltä olette? Tekikö oikein vai väärin?
http://www.iltalehti.fi/syopa/2010081712202915_sy.shtml

 

Minusta tuo on hyvinkin kaksipiippuinen juttu. Ymmärrän kyllä äitiä mutta toisaalta...

 

Kauheaa!
Eihän lääkärin arviot elinajanodotteesta välttämättä pidä paikkansa.

 

luulen että tyttö sai elää "paremman" ja normaalimman loppuelämän kun ei tarvinnut odottaa ja pelätä kuolemaa

 

Jaa-a.. oikein hyvä kysymys.
Ehkäpä heidän kohdallaan se oli oikein parhaitenhan he tyttärensä tuntevat.

Omalle kohdalle ajateltuna niin.. olisi kyllä todella vaikea päätös. Kertoa vai ei.. ehkä niin kertoisin että lapsi tulee kuolemaan siihen sairauteen, mutta ei vielä pitkään pitkään aikaan.
Kuitenkin hieman rehellinen täytyy olla koska eihän muuten lapsi välttämättä ymmärrä miksi ravataan lääkärillä kokoajan ja on rankkojakin hoitoja.

 

Mun isän äiti on toiminu samoin aikanaan. Lapsille selvis että äidillä oli syöpä kun kuoli Isän sisko itkee edelleen asiaa ja on yli 60 v ihminen.

 

Mun isän äiti on toiminu samoin aikanaan. Lapsille selvis että äidillä oli syöpä kun kuoli Isän sisko itkee edelleen asiaa ja on yli 60 v ihminen.

No höh, etkö lukenut tuota juttua ollenkaan.

Entä jos oma äitisi olisi salannut, että SINULLA on tappava syöpä?

 

Erittäin vaikea tilanne...teki varmasti sen, minkä parhaaksi näki.Uskoisin, että jos itse joutuisin samanlaisen tilanteen eteen, niin en varmasti voisi olla kertomatta, vaikka kertominenkin olisi erittäin vaikeaa.

 

Mun isän äiti on toiminu samoin aikanaan. Lapsille selvis että äidillä oli syöpä kun kuoli Isän sisko itkee edelleen asiaa ja on yli 60 v ihminen.

No höh, etkö lukenut tuota juttua ollenkaan.

Entä jos oma äitisi olisi salannut, että SINULLA on tappava syöpä?

:hug: voit ottaa seipään takamuksestasi niin SULLA voi alkaa sujumaan

 

luin eilen sen englanninkielisen artikkelin aiheesta ja vaikutti siltä että tytär tiesi lopussa kuitenkin ja oli katkera. onhan noita urheita syöpälapsiakin, en usko, että dg tietäminen vie elämänhalun, vaikka lopullista olisikin. sitä ei voi välttää, loppu tulee. en haluaisi lapseni kuolevan vihaten minua katkerasti.