äidit vm. -74
- Viestiketjun aloittaja Unnu1
- Ensimmäinen viesti
Hei, täällä myös yksi mamma vm. 74. Olen onnellinen "myöhäisaloittaja"; esikoinen on vasta puolivuotias, ja hirmuinen vauvakuume päällä. 
Mahtaako täällä olla muita innostuneita?
Ennen esikoista kaksi peräkkäistä keskenmenoa, jotka ovat olleet elämäni pahimpia koetuksia. :'(
Vauva-arki on ollut ihanaa aikaa. Leipätyötä on tähän ikään asti ehtinyt jo kyllästymiseen asti tekemään, joten irtiotto siltä rintamalta oli erittäin tervetullut.
Voimia ja jaksuja niin odottaville, vauvautuneille ja sen pahimman kohdanneille. :hug:
Mahtaako täällä olla muita innostuneita? Ennen esikoista kaksi peräkkäistä keskenmenoa, jotka ovat olleet elämäni pahimpia koetuksia. :'(
Vauva-arki on ollut ihanaa aikaa. Leipätyötä on tähän ikään asti ehtinyt jo kyllästymiseen asti tekemään, joten irtiotto siltä rintamalta oli erittäin tervetullut.
Voimia ja jaksuja niin odottaville, vauvautuneille ja sen pahimman kohdanneille. :hug:
Meillä on ajateltu seuraavasta hoidosta, että mitään ei kerrota kelleen ennenku on varmaa että jotain massussa todellaki kasvaa.
Varsinkin mieheni on syyttänytkin minua siitä kun olen onnessani toitottanut "raskaudestani" hieman joka suuntaan ja sitten kävikin näin. Sanoi senkin, että "Onko nyt kiva ilmoitella kaikille kun asiat eivät menneetkään niinku piti?"
Eihän mikään ole varmaa raskauden missään vaiheessa?!
Vasta kun lapsi syntyessään hengittää ja ehkä itkeekin (kaikkihan eivät itkekään), niin vasta siinä vaiheessa voi huokaista helpotuksesta.
Ne ongelmat mitä saattaa syntymisen jälkeen ilmetä, ovat sen ajan murhe... mutta totuus on, että mitä tahansa voi mennä pieleen raskauden aikana, ennen synnytystä ja jopa synnytyksenkin aikana...
Varsinkin mieheni on syyttänytkin minua siitä kun olen onnessani toitottanut "raskaudestani" hieman joka suuntaan ja sitten kävikin näin. Sanoi senkin, että "Onko nyt kiva ilmoitella kaikille kun asiat eivät menneetkään niinku piti?"
Eihän mikään ole varmaa raskauden missään vaiheessa?!
Vasta kun lapsi syntyessään hengittää ja ehkä itkeekin (kaikkihan eivät itkekään), niin vasta siinä vaiheessa voi huokaista helpotuksesta.
Ne ongelmat mitä saattaa syntymisen jälkeen ilmetä, ovat sen ajan murhe... mutta totuus on, että mitä tahansa voi mennä pieleen raskauden aikana, ennen synnytystä ja jopa synnytyksenkin aikana...
Sintu74
Minulla on kolme lasta, neljäs raskaus päättyi viikolla 16 ja synnytys käynnistettiin lääkkeillä. Toisen lapseni synnytys meinasi päättyä napanuoraan kuristumiseen. Selvisi ja sai synnytyksessä pisteet 5. Onneksi ei mitään siitä jäänyt.
Nyt olen raskaana ja vauvan pitäisi syntyä marraskuussa. Tästä viimeisestä raskaudesta olen kertonut vasta rakenneultran jälkeen. Muista jo ennen ensimmäistä ultraa.
Ei kertomisessa ole mitään pahaa.
Turha syyllisyys/syyllistäminen pois.
Tsemppiä teille seuraavaan yritykseen.
Minulla on kolme lasta, neljäs raskaus päättyi viikolla 16 ja synnytys käynnistettiin lääkkeillä. Toisen lapseni synnytys meinasi päättyä napanuoraan kuristumiseen. Selvisi ja sai synnytyksessä pisteet 5. Onneksi ei mitään siitä jäänyt.
Nyt olen raskaana ja vauvan pitäisi syntyä marraskuussa. Tästä viimeisestä raskaudesta olen kertonut vasta rakenneultran jälkeen. Muista jo ennen ensimmäistä ultraa.
Ei kertomisessa ole mitään pahaa.
Turha syyllisyys/syyllistäminen pois.
Tsemppiä teille seuraavaan yritykseen.
Mä kerroin kanssa aika nopeesti raskaudestani. Mä aattelin sen niin, että vaikka meniskin kesken, ei haittaa vaikka on kertonu. En mä kuitenkaan haluais surrakaan yksin. Joten oisin kumminkin kertonut surun syyn läheisilleni.
Kovasti voimia sulle Sintu!
Kovasti voimia sulle Sintu!
Uusi äiti vuodelta 1974 ilmoittautuu juttuun mukaan!
Ensimmäiseksi otan osaa Sintun menetykseen ja toivon kovasti voimia jatkoon!!
Minä kuulun myöhään aloittaneisiin; esikoisen syntyessä ikää oli 29v.4kk.
Meillä on siis poika 2004 ja tyttö 2006. Nyt toiveissa olisi vielä iltatähtönen..
Kovasti jännittää miten tällä iällä raskautuminen tai raskaana pysyminen onnistuu.
Ensimmäiseksi otan osaa Sintun menetykseen ja toivon kovasti voimia jatkoon!!
Minä kuulun myöhään aloittaneisiin; esikoisen syntyessä ikää oli 29v.4kk.
Meillä on siis poika 2004 ja tyttö 2006. Nyt toiveissa olisi vielä iltatähtönen..
Kovasti jännittää miten tällä iällä raskautuminen tai raskaana pysyminen onnistuu.
Tää viesti oli siis Sintulle!Toivottavasti testi näyttää plussaa! Tuu kertoon sitte!
Moi!
Mitä kuuluu??
Minulla on menossa viikko 38+4 ja viikon verran maha ja selkä on ollut kipeinä. Supisteluja tulee ja ei enää voi / jaksa lähteä lenkille. Yöt menee lähinnä valvoessa. Siitä syystä myös olen tosi väsynyt.
Ensimmäisessä painoarviossa sanottiin, että tulee iso vauva 4kg-5kg. Toisessa, että tuleekin pieni vauva n. 3.5kg.
Itse jotenkin uskon tuohon isoon vauvaan. Muutkin ovat olleet 4 kiloisia ja yli.
Käynnistys on sovittu lasketulle päivälle perjantaiksi 11.11. Ei enää siis pitkä aika.
Muuttokin on edessä. Ostettiin talo ja muutetaan tämän kuun lopussa.
Kirjoitelkaa kuulumisianne!
Trallaa ja neljäs lapsi
Mitä kuuluu??
Minulla on menossa viikko 38+4 ja viikon verran maha ja selkä on ollut kipeinä. Supisteluja tulee ja ei enää voi / jaksa lähteä lenkille. Yöt menee lähinnä valvoessa. Siitä syystä myös olen tosi väsynyt.
Ensimmäisessä painoarviossa sanottiin, että tulee iso vauva 4kg-5kg. Toisessa, että tuleekin pieni vauva n. 3.5kg.
Itse jotenkin uskon tuohon isoon vauvaan. Muutkin ovat olleet 4 kiloisia ja yli.
Käynnistys on sovittu lasketulle päivälle perjantaiksi 11.11. Ei enää siis pitkä aika.
Muuttokin on edessä. Ostettiin talo ja muutetaan tämän kuun lopussa.
Kirjoitelkaa kuulumisianne!
Trallaa ja neljäs lapsi
Ilmoittaudumpa minäkin joukkoonne.
Lapset 12/91, 8/93, 9/97,11/98 ja arvio 3/12
Lueskellessani tuossa kirjoituksia mietein että sen minkä nuorena oppii niin ei kyllä vanhana taida.Päätin joskus aikojasitten että kolmevitosena sais sitten perheenkoko olla se mikä on eikä sitä lisätä,mutta sitten tuli ero ja kaikki muukin siihen liittyvä systeemi ja ennenkaikkea uudet kujeet joten tässäpä sitä ollaan jälleen kerran ... vaikka ei ollut kyllä mikään helppo nakki ja sen myötä tämä odotuskaan ei ole ollut kovinkaan iloista,en muista koskaan olleeni näin väsynyt ja saamaton kaiken maailman kipujen lisäksi jopa pelkään,mutta rakenneultra näytti että kaikki on kumminkin hyvin ja ne kivut todennäköisesti johtuvat perätilasta.
Tavallaan hiljaa mielessäni toivoin keisarileikkausta mutta että tuleekohan se nyt sitten kumminkin todeksi,aika näyttää.
Tunnen olevani tähän ihan liian vanha.
Lapset 12/91, 8/93, 9/97,11/98 ja arvio 3/12
Lueskellessani tuossa kirjoituksia mietein että sen minkä nuorena oppii niin ei kyllä vanhana taida.Päätin joskus aikojasitten että kolmevitosena sais sitten perheenkoko olla se mikä on eikä sitä lisätä,mutta sitten tuli ero ja kaikki muukin siihen liittyvä systeemi ja ennenkaikkea uudet kujeet joten tässäpä sitä ollaan jälleen kerran ... vaikka ei ollut kyllä mikään helppo nakki ja sen myötä tämä odotuskaan ei ole ollut kovinkaan iloista,en muista koskaan olleeni näin väsynyt ja saamaton kaiken maailman kipujen lisäksi jopa pelkään,mutta rakenneultra näytti että kaikki on kumminkin hyvin ja ne kivut todennäköisesti johtuvat perätilasta.
Tavallaan hiljaa mielessäni toivoin keisarileikkausta mutta että tuleekohan se nyt sitten kumminkin todeksi,aika näyttää.
Tunnen olevani tähän ihan liian vanha.
Onnea Trallaa! :heart:
Voi, Sintu! Mitä nyt kuuluu? :hug:
Tervetuloa uudet seiskaneloset!
Voi, Sintu! Mitä nyt kuuluu? :hug:
Tervetuloa uudet seiskaneloset!
Ilmeisesti se mun 1.-6.11 ollut vuoto oli aikainen keskenmeno. Oikeat kuukautiset alkoivat vasta 12.11.
Seuraava (4.) IVF-hoito sattuu tammikuun 1. viikolle.
Endometrioosi tekee tuhojaan, joten aikaa vetkuttelulle ei ole.
Siispä ei tätäkään takapakkia ehdi jäädä murehtimaan...
Uuteen yritykseen siis ja toivottavasti uusi vuosi olisi meille suosiollinen. =)
Onnea ja myötätuulta seuraavaan yritykseen! :heart: :hug:
Täällä vielä yksi -74 äiti. Meillä on poika 10/04, enkelipoika 4/09 ja poika 4/10. Enkelipojan jälkeen oli yksi alkuraskauden keskenmeno. Nuorimmaisen syntymän jälkeen sanoin, että lapset on tässä, mutta ehdottomuuteni on alkanut vähenemään viime aikoina. Hyvin hyvin pelottavalta raskausajatus tuntuu edelleen, meillä on kohonnut istukanirtoamisen riski, ja kaikki muu mitä mahdollisesti voi sattua.
Moi!
Voisin mäkin ilmottautua tänne vielä mukaan, vaikken raskaana enää olekaan. Mulla on kolme tyttöä, 12/06, 26/09 ja 08/11 syntyneet. Eli aika myöhään mäkin aloitin, reilusti yli kolmekymppisenä... vaikka hyvin sitten ehdin kuitenkin, kun ei ollut ongelmia raskautumisen kanssa, onneksi. Tsemppiä Sintulle sen asian kanssa! Ja onnea Trallaalle pojasta, vähän näin myöhään vielä...
Voisin mäkin ilmottautua tänne vielä mukaan, vaikken raskaana enää olekaan. Mulla on kolme tyttöä, 12/06, 26/09 ja 08/11 syntyneet. Eli aika myöhään mäkin aloitin, reilusti yli kolmekymppisenä... vaikka hyvin sitten ehdin kuitenkin, kun ei ollut ongelmia raskautumisen kanssa, onneksi. Tsemppiä Sintulle sen asian kanssa! Ja onnea Trallaalle pojasta, vähän näin myöhään vielä...