Äidillä paha mieli

Uhma senkun pahenee tällä meidän 1,8 vuotiaalla pikku pojalla. Lyöminen, pureminen, potkiminen, tavaroiden heittely jne.. sen kun lisääntyy.
En halua enää edes mennä minnekkään missä muita lapsia koska meno on välillä jotain niin mahdotonta. Kaikki keinot on kokeiltu eikä mikään tunnu olevan toistaan parempi. On siis kirjaimellisesti kokeiltu niin hyvällä kuin pahalla.. rakkaudella ja kiukulla.

Tänään aamulla vein pojan hoitoon. Eräät sisarukset tyttö ja poika olivat kiivenneet ikkunan alla olevalle penkille heiluttamaan isälleen joka lähti töihin. Poikani meni sinne myös tietysti uteliaana nalle kainalossa katsomaan mitä ikkunasta näkyy. Hän kiipesi sisarusten väliin ihan nätisti.. ei mitään tuuppimisia tms. Poika vieressä (ikää about. 3wee) alkoi hysteerisesti itkä ja hoitoajalle hoki minkä itkultaan pystyi "Aatu tuli... Aatu tuli..".. hoitajan oli otettava poika syliin rauhoittumaan..

Oli kamala katsoa sivusta kun poikaani selvästi pelättiin.. Aatu jäi hämillään katsomaan että "mitä tapahtui"..

Mitä enää voin tehdä.. kaikki sanoo että kyllä se ajan kanssa.. mutta kuinka pitkä tämä aika voi olla?!??! sitä on nyt jatkunut lähemmäs puoli vuotta.

 

Voi kun raskasta, kun oma pikkuinen ei vielä osaa olla muitten kans. Empä usko, että osaan oikeasti neuvoa sinua tässä asiassa, mutta lämmöllä ajattenen.
En ole mikään asiantuntija ja meillä riehumiset vasta odottaa tuloaan. Olen kuitenkin kuullut kokeneemmilta, että isommille riehujille kokeillaan sylihoitoa. Pidetään sylissä väkisin, kunnes rauhaantuu ja antaa periksi. Yksi keino on huomioida vain toivottu käytös. Varmasti olette kokeilleet kaikki nämä jo moneen kertaan. Suosittelen juttelemaan asiasta neuvolassa ja pyytämään aikaa kasvatuspsykologille, jotta saatte pikkuisenne kanssa lisää ohjeita.

 

Mahtaa olla todella paha mieli..
En minäkään mikään expertti ole mutta kun olen kattellut noita supernanny ohjelmia (englantilainen ja ranskalainen variantti) Niin siinä on ollut pahempaakin pahempia tyttöjä ja poikia joilla on todella pahat käytöstavat ja kova uhma.

Siinä asetutaan lapsen tasolle, otetaan katsekontakti ja sanotaan että se minkä teki on väärin ja miksi se on väärin tiukalla äänensävyllä ja mitä siitä seuraa jos ei lopeta. Myös että jos ei lopeta tämä uhattu rangaistus pitää ottaa heti käytäntöön ja se ei saa olla oma huone, liian hauska paikka, se pitää olla mahdottoman tylsä. Lapsi ymmärtää hyvin pian, jos uhkauksia ei toteuteta, että ne ei tarkoita mitään ja meno jatkuu.

Esim. äiti supermarketissa, poika haluaa jotain, ei saa alkaa kiukuttelemaan, huutamaan potkimaan...äiti sanoo että jos et lopeta, jätän kärryt tähän ja saat mennä arestihuoneeseen koko iltapäiväksi ilman lounasta, poika jatkaa, äiti jättää vaunut, vie pojan kotiin ja pysyy arestihuoneessa iltapäivään asti.=ei varmasti tee mieli enää kiukutella kaupassa. Myös se että heille pitää heti jo ennen kauppaan menoa selvittää että tänään ei oseta mitään muutakun ruokaa ymymym. Tässä nyt supermarketti esim, mutta samaahan voisit käyttää ennen tarhaan menoa, sano pojalle mikä on hyvää käytöstä ja pyydä häntä olemaan sen mukainen ja lupaa joku palkinto (puhutaan nyt vaikka sellaisesta että, tää on taas supernanny juttuja mutta hyviä, teet taulukon hyvistä asioista mitkä hän voi tehdä ja joka kerta kun hän on käyttäytynyt tehnyt hyvin, hän saa tähden sen kohdalle ja sitten kun taulukko on täys, saa jotain tai viet hänet johonkin)
Joka kerta kun hän käyttäytyy hyvin, ylistä. Hän huomaa pian eron.
Toivottavasti sait edes vähän jotain tästä viestistä.
Jatkoja ja voimia valtavasti***