Meillä vierähti erinäisistä syistä aikaa siten, että neuvonta päästiin aloittamaan vasta tässä syksyllä. Pari neuvontakertaa on nyt takana. Yllätykseksemme sosiaalityöntekijä olikin meille aiemmin tuttu, ei kuitenkaan siis sama kuin edellisessä neuvonnassa. Hyvin lähti neuvonta käyntiin, ja mukava oli kuulla heti alkuun selkeä suunnitelma neuvonnan kestosta ja käyntien sisällöstä. Ennen joulua ehditään vielä yhdellä toimistokäynnillä käydä, ja sitten ensi vuoden alussa on kotikäynti. Saapa nähdä, saadaanko aikanaan lupahakemus vireille jo ennen lautakunnan kesätaukoa... Jostain blogista bongasin tiedonjyvän, että erään pariskunnan lupahakemus oli juuri äskettäin viipynyt lautakunnan jonossa vain kuukauden, nopeaa toimintaa! Lisäselvityksiä näyttävät tosiaan nyt pyytävän asiasta kuin asiasta?!?!
Wiira tuolla aiemmin kyseli Pelan terveydentilaluennoista. Ne luennot tuollaisenaan alkoivat meidän ollessamme edellisessä neuvonnassa vuonna 2006, ja viime vuosina niitä on ollut kaksi kertaa vuodessa (syksyllä ja keväällä). Veikkaisinpa, että maaliskuussa 2014 on seuraava luento! Ne luennot ovat tosi suosittuja, joten kannattaa ilmoittautua heti, kun tietää pystyvänsä menemään. Me kävimme nyt lokakuun luennon kuuntelemassa, ja aina sieltä jotain uutta tarttuu " kertauskurssilaisillekin".
83yrittäjälle: Tietääkseni mistä tahansa pitkäaikaissairaudesta vaaditaan erikoislääkärin lausunto, jonka sisältönä on myös pohdintaa kyseisen sairauden vaikutuksesta arkielämään, sairauden ennusteesta ja mahdollisista riskeistä tulevan " vammautumisen" tai ennenaikaisen kuoleman suhteen. Jos rytmihäiriösi syytä ei tiedetä eikä se aiheuta mitään haittaa nyt eikä tulevaisuudessa, niin eipä tuon luulisi olevan kovin merkittävä asia. Tärkeintä kai lausunnossa olisi sen korostaminen, että kyseessä on täysin vaaraton tilanne, siten pikemminkin erikoinen ominaisuus kuin varsinaisesti sairaus. Jos rytmihäiriö (tai mikä tahansa muu terveydentilaan liittyvä seikka) tulee esiin antamissasi tiedoissa tai lääkärin tekemissä tutkimuksissa, niin ei sitä taida maton alle saada lakaistua. Peruslääkärintarkastukset ovat kyllä usein aika pintapuolisia, ja kun tekijänä on vielä usein lääkäri joka ei tunne todistuksen hakijaa ennestään eikä muita esitietoja välttämättä ole kuin hakijan itsensä antamat, niin on varmaan sellaisia asioita, joita ei edes huomata tarkastuksissa. Ne mitkä huomataan/tiedetään tuntuvat joutuvan tosi tarkkaan syyniin neuvonnanantajan ja palveluntarjoajan taholta. Perusteena tässä tietysti lapsen etu, samoin kuin joidenkin kohdemaiden asettamissa rajoituksissa hakijoiden terveydentilan suhteen.