Olen saanut tänä vuonna kahdelta gynekologilta adenomyoosi- sekä endometrioosi-diagnoosin ja kahdelta gynekologilta puolestaan puhtaat paperit. Olemme lapsettomuushoidoissa julkisella puolella, jonka ansiosta lääkäri vaihtuu tiuhaan tahtiin. Eniten uskon kuitenkin yksityistä gynekologia, jonka tutkimus kesti 45 min ja joka sanoi uskovansa minulla olevan adenomyoosia sekä endometrioosia.
Minulla on ollut kipeät kuukautiset teini-iästä asti, nyt olen 28-vuotias. Kuukautisten ensimmäisinä vuotopäivinä käytän yhteensä n. 2800-3600mg Buranaa ja tällä määrällä kipu pysyy kurissa. Jos lääkkeen otto kuitenkin myöhästyy (esim. menkat alkavat yöllä ja herään kipuihin liian myöhään), on oloni äärettömän tuskainen. Minulla ei kuitenkaan ole tiputtelua eikä runsaita kuukautisia.
Itse en ollut kuullut koko adenomyoosista ennen tätä vuotta, vaikka olen juossut lääkärissä jo yläasteelta lähtien ja valittanut aina kivuliaista kuukautisista. Ensimmäinen (julkisen puolen) gynekologi, joka tänä vuonna sanoi epäilevänsä adenomyoosia, ei avannut sitä minulle muuten kuin kertoi, että se aiheuttaa kipuja kuukautisten aikaan. Vasta kotona aloin pohtia, mitä adenomyoosi oikein on ja aloin googlettaa asiaa. Säikähdin kunnolla kun luin sen yhteydestä lapsettomuuteen.
Minulle tuli nyt syksyllä kemiallinen raskaus letrozol-kierron aikana ja sen jälkeen halusin saada enemmän tietoa omasta kropastani. Koen, että julkisella puolella lääkäreillä ei tunnu olevan aikaa keskustella. Ymmärrän, että heillä on kiire, mutta sen takia (ja ristiriitaisten diagnoosien/mielipiteiden) koin oloni hyvin epävarmaksi. Tämän vuoksi menin yksityiselle gynekologille lapsettomuusklinikalle, jolle vuodatin kaikki oireeni ja joka vahvisti adenomyoosin + endometrioosin ultrauksen avulla.
Kyselin häneltä, onko tämä lopullinen lapsettomuustuomio, mutta ainakin hän ei kokenut asiaa niin vaan valoi minuun uskoa siitä, että adenomyoosista ja lievästä endosta huolimattakin minulla on vielä hyvät mahdollisuudet raskautua.
Vielä kun itsekin pystyisi luottamaan asiaan..