Toggle sidebar

ADD tai ADHD -diagnin saaneet AIKUISET,

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja ADD
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Vastaa
A

ADD

Vieras
Mikä lääkitys teillä on?

Ootteko huomannut että joku luontaistuota tms "buustais" tehoa?

Itsellä 27mg 1 päivässä, tarvittaessa 2. Yöksi Opamox ja stella.


Oon nyt pidemmän aikaa huomannut etten saa samalla lailla pidettyy asuntoa siistinä, kaikkia naruja käsissäni, alan haahuileen jne. Vielä en haluaisi koittaa muuta.
 
Concerta pari kertaa päivässä ja Medikinet lisänä tarvittaessa.

Saattaa olla, että olet vain lipsumassa takaisin vanhoihin tapoihisi, lääke silti tehoaa. Miksi tarvitset yöksi tainnuttavia? Oletko koittanut ihan pelkillä stimuilla? Minulla se toimii, sillä univaikeuteni johtuvat lähinnä siitä, etten saa ajatuksia poikki ja osaa keskittyä nukkumiseen.
 
Alkuperäinen kirjoittaja JONSERED Karhunkantaja:
Concerta pari kertaa päivässä ja Medikinet lisänä tarvittaessa.

Saattaa olla, että olet vain lipsumassa takaisin vanhoihin tapoihisi, lääke silti tehoaa. Miksi tarvitset yöksi tainnuttavia? Oletko koittanut ihan pelkillä stimuilla? Minulla se toimii, sillä univaikeuteni johtuvat lähinnä siitä, etten saa ajatuksia poikki ja osaa keskittyä nukkumiseen.
Click to expand...

En osaa nukahtaa. Liian levoton. Monesti tulee mieleen että avaimet jäi oveen, pyykit on koneessa, matto piti hakee hangesta yms, ja teen ne myös silloin :|

Concerta mullakin jäi alotuksesta.
 
Opamoxista tulee kamala olo... ahdistava. Siksi ihmettelin. Ja unettavat eivät aina toimi adhd-ihmisillä toivotulla tavalla. Esim. Dormicum tai Halcion eivät saa minua nukkumaan edes maksimiannoksilla. Valeriaana- tai kamomillatee toimivat paremmin. :)

Mutta siis, joo. Yleensä C:n teho ei katoa, vaan odotukset sitä kohtaan kasvavat. Jos ei ole ehtinyt lääkitystä aloittaessa oppia uusia rutiineja, ne karisevat matkan varrella ja sitä palaa vanhoihin maneereihinsa. Silti pään sisällä on parempi järjestys ja jos on pakko, pystyy tekemään ei-niin-kovin-mielenkiitoisiakin asioita, jotka ilman lääkitystä jäisivät hoitamatta. Ei niistä hauskoja tule, eikä aina rutiiniakaan...
 
Itsellä on ollut joskus lääkitys, mutta nyt ei ole enää. Ritalin toimi niin, että alkupäivästä kun otti, niin loppupäivän sai rauhoittua ja sitten sai unta, mutta sivuvaikutuksena oli "aineinen" olo. Concerta ja modafiniili tekivät sen, että vaikutus jatkui myöhään yöhön ja ei saanut unta. Oli kamala tunne, kuin olisi juonut liika monta kuppi kahvia, hirveä adistus ja muita kamalia sivuoireita. Jos joskus vielä hankin jotakin lääkitystä, niin "siivouspiristeeksi" Ritalinia. Nykyisin menee vaan kahvia. Unilääkkeitä en enää koskaan halua käyttää. Niitä tuli useampi vuosi popsittua.
 
Jonsered, ootko ruusujuuresta kuullut? Tai koikeillut? Mulla nököttää tuolla yks paketti avaamattomana. Jos testais :D

http://www.sinunapteekki.fi/catalog/dynaforce-ruusujuuri-bextra-strongb-60-tablettia-p-753.html
 
[QUOTE="vieras";25499185]Itsellä on ollut joskus lääkitys, mutta nyt ei ole enää. Ritalin toimi niin, että alkupäivästä kun otti, niin loppupäivän sai rauhoittua ja sitten sai unta, mutta sivuvaikutuksena oli "aineinen" olo. Concerta ja modafiniili tekivät sen, että vaikutus jatkui myöhään yöhön ja ei saanut unta. Oli kamala tunne, kuin olisi juonut liika monta kuppi kahvia, hirveä adistus ja muita kamalia sivuoireita. Jos joskus vielä hankin jotakin lääkitystä, niin "siivouspiristeeksi" Ritalinia. Nykyisin menee vaan kahvia. Unilääkkeitä en enää koskaan halua käyttää. Niitä tuli useampi vuosi popsittua.[/QUOTE]

Ritalinia oisin halunnut, en saanut :(
 
Alkuperäinen kirjoittaja ADD:
Jonsered, ootko ruusujuuresta kuullut? Tai koikeillut? Mulla nököttää tuolla yks paketti avaamattomana. Jos testais :D

Dynaforce Ruusujuuri Extra Strong 60 tablettia - Hinta 13,40?
Click to expand...

Kuullut olen, mutta en ole itse kokeillut. ADD-ystäväni on käyttänyt ja sanoo auttavan, kunhan ei ota liikaa epähuomiossa... hänellä jäi vähän kierroksia päälle, kun vahingossa otti tupla-annoksen.

Ja omalääkäri suositteli äijälle.

Ensimmäisen pari viikkoa haukottelin ja olin raukea, kun aloitin C:n. ja olo oli melkein autuaalliene, kun aivokemiat muuttuivat ns. normaalille tasolle. Sitten se olikin jo arkea, eli ei ollut "huumattu" olo missään vaiheessa, vain hieman outo ensin, sillä aivoni olivat olleet luomuna sellaisessa tilassa, joka tottumattomalla nentillä saattaisi olla pelottava ja ahdistava.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ADD:
Ritalin oli testissä ja 4:nä päivänä koitin, makasin vain ja katselin leffoja. Loput vein apteekkiin.
Click to expand...

R rassaa ylös-alas, joutuu napsimaan jatkuvasti, jos haluaa pitää tehon tasaisena. Minulla oli aluksi C:n lisänä R. Eli aamulla ennen heräämistä 27 mg R ja iltapäivällä toinen, illalla 5-10 mg R:a tarpeen mukaan. Joskus piti pelkällä R:a pärjätä, kun C ja rahat olivat lopussa ja se oli aika turhauttavaa...
 
Hei, miten te olette saaneet diagnoosin ja oliko teillä selkeät oireet ilman lääkkeitä? Minkälaisia oireita ja kuinka pahoja? Olen itse nyt lueskellut aiheesta, koska on tullut aihe epäillä että perheessäni olisi ADD. En tiedä kuitenkaan onko kyse sairaudesta vai ei. Pystyttekö te pitämään normaalia perhe-elämää yllä ja onko teillä siis lapsia? Käyttekö siis töissä tai opiskelemassa normaalisti?
 
Mullon itellä concerta 36mg ja equasym retard 10mg. Equasym ja medikinet on aika samanlaiset, medikinetistä vaputuu vaikuttava aine nopeammin (metyylifenidaattihydrokloridi) ,kuin equasymeista. Ainakin oman kokemuksen perusteella. Itse en ritalinia kokeillut ikinä, eikä syytäkään. Concerta ja equasym riitää mulle lukiossa ihan hyvin. Tulee lylöä tarpeen!:DD. Muutenkin, kun lääkekoukussa on nuorella iällä ollut muutaman vuoden ja sitten joutuu ns.katkolle laitokseen, niin kyllähän sitä sen jälkeen tajuaa, ettei muita syö jatkossa, kun omat lääkkeet. Ja esim bentsot... Ei mun mielestä pamit, rivat tai xanorit ole mitenkään kovin euforisoivia:D?! Ne on huonoimpia viihdekäyttö lääkkeitä. Mää olinw töttöröö viikon, kun oli hassunhauska bentsoputki. Jos lääkkeestä tulee huono olo, niin lopettakaa sen ottaminen. puuttumatta sen enempää yksittäisiin viesteihin, mutta minkä takia syödä vuosikaudet lääkkeitä, vaikka olis määrätty, kun ei ole pakko ja kun huomaan, ettei sovi itelle?:). Mulla on itellä unilääkkeenä ketipinor (ketiapiini) ja melatniini.
Ja ei concertalla saa euforiaa oraalisesti, ehkä yksilöllistä? Jos sen paskan haluaa tökätä käsivarteen, niin saat muutaman tunnin kiksit tai kuolet. Jos haluat polttaa sen jostain bongista murskattuna, tee se, mutta muista, että voit kuolla kupsahtaa äkkiä. Syökää lääkkeenne oikein, jos se ei sovi sulle, vie pois ne. Mielestäni paras boosti c:n kanssa on kuppi kahveeta! Eiköhän tää sitten tässä ollut:). Hah:D.
 
Diagnoosin sain psykiatrian erikoislääkäriltä oman terapeuttini lähetteellä kun tehtiin useita testejä, pitkä prosessi, ei muutamassa kuukaudessa ohi. Oireita itselläni aina ollut ja olen kokeillut yhtä lääkettä ( Concerta ), ei apua. Muita lääkkeitä en. Paras lääke kun ulkoilen, kirjoitan, käyn terapiassa ja teen asiat rutiininomaisesti. Oireita on paljon mutta pahin se että koko ajan levoton olo. Ajatuksia ja kaikkea pitäis tehdä.Haittaa kaikkea lähes koko ajan.On lapsia ja mies, onnistuu perhe-elämä kunhan vain tekee asiat tietyllä tavalla jonka tuntee hallitsevansa, se ei onnistu että jos joku toinen sanoo mitä ja milloin pitää tehdä. Yllättävät asiat saavat pasmat sekaisin. Minulla ei opiskelu eikä usein työntekokaan onnistu... Ehkä jollain toisella onnistuu.. Kaikki adhd:t eivät ole samanlaisia, toisilla eri jutut korostuu enemmän. :)
 
Mulla diagnosoitiin ADD yms.. Aloitin Equasym retard 20mg Lauantaina ( 18.2.2017) On virtaa riittäny vähän liikaakin oon nyt 2 päivää puunannu kämppää lattiasta kattoon mikä ei huono homma kun muuten ei oikein aikaiseksi saa mitään. Mutta en sitten tiedä onko ihan normaalia, mutta kuitenkin vasta aloittanu lääkityksen niin voihan se olla että tasaantuu jossain kohtaa. Aika levoton fiilis ollut nyt 3 päivää. Yöksi mulla on opamox 15mg , Zopinox 7,5mg ja Klotriptyl 10mg välillä noi toimii ja välillä ei. Oon 29 vuotias niin aika jännä homma tässä iässä vasta ADD huomattiin.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vierailija:
Mulla diagnosoitiin ADD yms.. Aloitin Equasym retard 20mg Lauantaina ( 18.2.2017) On virtaa riittäny vähän liikaakin oon nyt 2 päivää puunannu kämppää lattiasta kattoon mikä ei huono homma kun muuten ei oikein aikaiseksi saa mitään. Mutta en sitten tiedä onko ihan normaalia, mutta kuitenkin vasta aloittanu lääkityksen niin voihan se olla että tasaantuu jossain kohtaa. Aika levoton fiilis ollut nyt 3 päivää. Yöksi mulla on opamox 15mg , Zopinox 7,5mg ja Klotriptyl 10mg välillä noi toimii ja välillä ei. Oon 29 vuotias niin aika jännä homma tässä iässä vasta ADD huomattiin.
Click to expand...

Vanha ketju mutta vastaan silti :D Ei oo ollenkaan jännä homma, siihen aikaan kun olet ollut lapsi/nuori niin AD/HD:sta ei ole ollut tarpeeksi tietoa, joten moni ADD/ADHD aikuinen on sairastanut tietämättään kyseistä sairautta. Ja jos on ADD kyseessä, niin se on vaikeampi diagnosoida kuin AD/HD, koska siitä puuttuu se tyypillinen ylivilkkaus yms. Monesti ajatellaan ADD:tä sairastavista että ihminen on muuten vaan laiska, saamaton eikä sitä kiinnosta mitään. Tyttärelläni todettiin ADD pari vuotta sitten kun hän oli menossa eskariin. Käytiin perheneuvolassa ja saatiin lähete neurologian poliklinikalle ja sieltä lähetettiin neuropsykologille ja saatiin ADD diagnoosi aika nopeesti. Mulle tuli ihan yllätyksenä että "WOU, mikä ihme se on??" :D Aina olin kuullut puhuttavan AD/HD:stä ja siihen liittyvästä ylivilkkaudesta jota tyttärelläni ei ollut :D ADD oli ihan vieras käsite :P Aloitettiin Medikinet alkuun, sitten siirryttiin concertaan ja nyt koulussa pyyhkii hyvin ja on nyt tokalla ihan yleisopetuksessa isossa luokassa, oppi lukemaan jo ennen eka luokkaa :)

Itse olen menossa tutkimuksiin ADD epäilyn takia, se on ollut minulla luultavasti lapsesta asti. Olen käynyt erityisluokan, minulla oli keskittymisessä pulmia, paitsi luovuuteen liittyvissä asioissa keskityin senkin edestä. Lapsena tykkäsin katsoa vain telkkaria, siivosin ohjattuna, pukeminen ja riisuminen oli hyvin hidasta, koulussa viihdyin tuntien aikana ennemmin käytävillä kun ei jaksanut keskittyä, ekalla jäin luokalleni.. Teininä tein mitä huvittaa, jo nuorena sössin raha asiani ja menetin luottotietoni, pari kymppisenä ajaudun päihteiden käyttöön, jotka tietysti loppui ennen kun lapsia sain. Monta koulutusta olen aloittanut mutta kaikki on jäänyt kesken, nyt vasta opiskelen ammattia itselleni vaikka olen jo kohta 36 vuotias ja on pelko siitä että tämäkin jää kesken :( Neljän lapsen kasvatus on ainoa mihin panostan täysillä, mutta siinäkin on haasteita oman pääni, saamattomuuden yms kans. Kaikki kaapit on epäjärjestyksessä, en osaa organisoida enkä osaa käyttää aikaani tehokkaasti vaikka tiedän mitä pitäis tehdä jne.. Aloitan jonkun asian ja kohta huomaakin jotain muka "mielenkiintoista", sit lopuksi huomaankin että en ole saanut tehtyä mitään koko päivänä, vain kesken jääneitä asioita tai puhelimesta loppunut akku koska monesti jumitan katselemaan vain puhelinta sohvalle..

Anteeksi tästä romaanista, mutta tuntui että pakko oli purkaa omaa elämäntilannettani edes jollekin tutkimuksia odotellessani, kun tuntuu että pää leviää muuten :D Mutta siis, pointtina kuitenkin se että minkä takia monella huomataan AD/HD vasta aikuisiällä :)
 
Alkuperäinen kirjoittaja vierailija:
Vanha ketju mutta vastaan silti :D Ei oo ollenkaan jännä homma, siihen aikaan kun olet ollut lapsi/nuori niin AD/HD:sta ei ole ollut tarpeeksi tietoa, joten moni ADD/ADHD aikuinen on sairastanut tietämättään kyseistä sairautta. Ja jos on ADD kyseessä, niin se on vaikeampi diagnosoida kuin AD/HD, koska siitä puuttuu se tyypillinen ylivilkkaus yms. Monesti ajatellaan ADD:tä sairastavista että ihminen on muuten vaan laiska, saamaton eikä sitä kiinnosta mitään. Tyttärelläni todettiin ADD pari vuotta sitten kun hän oli menossa eskariin. Käytiin perheneuvolassa ja saatiin lähete neurologian poliklinikalle ja sieltä lähetettiin neuropsykologille ja saatiin ADD diagnoosi aika nopeesti. Mulle tuli ihan yllätyksenä että "WOU, mikä ihme se on??" :D Aina olin kuullut puhuttavan AD/HD:stä ja siihen liittyvästä ylivilkkaudesta jota tyttärelläni ei ollut :D ADD oli ihan vieras käsite :p Aloitettiin Medikinet alkuun, sitten siirryttiin concertaan ja nyt koulussa pyyhkii hyvin ja on nyt tokalla ihan yleisopetuksessa isossa luokassa, oppi lukemaan jo ennen eka luokkaa :)

Itse olen menossa tutkimuksiin ADD epäilyn takia, se on ollut minulla luultavasti lapsesta asti. Olen käynyt erityisluokan, minulla oli keskittymisessä pulmia, paitsi luovuuteen liittyvissä asioissa keskityin senkin edestä. Lapsena tykkäsin katsoa vain telkkaria, siivosin ohjattuna, pukeminen ja riisuminen oli hyvin hidasta, koulussa viihdyin tuntien aikana ennemmin käytävillä kun ei jaksanut keskittyä, ekalla jäin luokalleni.. Teininä tein mitä huvittaa, jo nuorena sössin raha asiani ja menetin luottotietoni, pari kymppisenä ajaudun päihteiden käyttöön, jotka tietysti loppui ennen kun lapsia sain. Monta koulutusta olen aloittanut mutta kaikki on jäänyt kesken, nyt vasta opiskelen ammattia itselleni vaikka olen jo kohta 36 vuotias ja on pelko siitä että tämäkin jää kesken :( Neljän lapsen kasvatus on ainoa mihin panostan täysillä, mutta siinäkin on haasteita oman pääni, saamattomuuden yms kans. Kaikki kaapit on epäjärjestyksessä, en osaa organisoida enkä osaa käyttää aikaani tehokkaasti vaikka tiedän mitä pitäis tehdä jne.. Aloitan jonkun asian ja kohta huomaakin jotain muka "mielenkiintoista", sit lopuksi huomaankin että en ole saanut tehtyä mitään koko päivänä, vain kesken jääneitä asioita tai puhelimesta loppunut akku koska monesti jumitan katselemaan vain puhelinta sohvalle..

Anteeksi tästä romaanista, mutta tuntui että pakko oli purkaa omaa elämäntilannettani edes jollekin tutkimuksia odotellessani, kun tuntuu että pää leviää muuten :D Mutta siis, pointtina kuitenkin se että minkä takia monella huomataan AD/HD vasta aikuisiällä :)
Click to expand...


Vanha ketju, mutta kuulostipa tutulta! Elämä oli yhtä hullunmyllyä parikymppisenä, sitten tapasin mieheni ja päätin rauhoittua. 6 yhdessä eletyn vuoden jälkeen päätimme että haluamme oman perheen. Vauva syntyi, sen jälkeen samana vuonna sain ADD-diagnoosin. Sain samalla myös asperger-diagnoosin.

Kylläpä nämä selittävätkin PALJON kaikkia niitä hankaluuksia mitä on ollut. Olen ollut aina hyvin lahjakas ja taitava ja älyä on kyllä, mutta en kestä paineita opiskellessa ja töissä. En ymmärrä ihmisiä ja käsittämättömiä sosiaalisia kuvioita, pelejä ja sääntöjä. Olen järjettömän herkkä. Ahdistun ja stressaannun "aikuisten maailmassa" ihan mielettömästi eikä minulla ole valmista tutkintoa ja cv:ni on yksi hajanainen palapeli vaihtuvine työpaikkoineen ja sairaslomineen.

Kotona kyllä rakastan olla, nimenomaan kotiäitinä. Täällä en ylikuormitu liikaa ja voin tehdä juuri sitä mitä koen tärkeimmäksi maailmassa; oman rakkaan lapsen kasvatus! Tässä minä pärjään. Muutenkin lasten kanssa olen aina tullut toimeen ja samaten vanhusten kanssa.

Concerta ollut nyt kokeilussa ja onhan siitä apua ollut. Paremmin saa asioita järjestykseen. Kotona on oltava hyvät rutiiinit ja projektina on konmarittaa (minimalistinen koti, paljon helpompi järjestää ja siivota, kokata ja leipoa yms) koko koti kunhan muutetaan isompaan asuntoon ja ehkäpä tulee vielä perheenlisäystä. Tuolloin toki ei voi concertaa syödä pitkään aikaan, mutta on sitä tähänkin asti "selvitty" ilman.

Voi olla että jätän koko concertan kunhan saan järkättyä kodin ja elämän sellaiseksi että siellä add/asperger pärjää ilman suurempia kaaoksia. Avaimena rutiinit, minimalismi, helppous ja estetiikka.

Äitiys on kyllä parasta elämässä ja vihdoinkin olen löytänyt paikkani! ❤️

Katsotaan nyt yhdessä nepsy-terapeutin kanssa että tulisiko siitä opiskelu/työelämästä vielä jotain kunhan valitaan juuri se oikea ala.
 

Yhteistyössä

Ylös Bottom
Back
Vastaa