Abortoisitko jos tietäisit että tulossa Down vauva?

  • Viestiketjun aloittaja elli
  • Ensimmäinen viesti
En, tän neljännen kanssa oli oma selvä kanta, että osallistun kyllä np-seulaan (mutten ottanut verikoetta), ja jos olisi jotain merkittävää ollut, niin olisin pitänyt lapsen siltikin. PAITSI jos olisi tullut ilmi jotain sellaista, ettei vauva synnyttyään eläisi kuin hetken, silloin olisin tehnyt raskaan päätöksen keskeyttää raskaus. Mutta down ei ole välttämättä kuolemaksi, mutta siinähän olisi sydäntä tutkittu enemmän sitten ja olisi saanut tietää ennusteesta.

Minusta down-lapset (ja aikuisetkin) on suloisia, ja aika harvalla on vakavia oireita.
 
nyt voisin helposti sanoo että en. mutta jos semmonen tilanne tulis oikeesti vastaan niin miettisin pitkään ja hartaasti. luultavasti silloinkin sanoisin että en abortois. ei se oo vauvan homma muovautua mun elämään sopivaks, vaan mun sen elämään.
 
Päätös ei oo ollenkaan helppo, kun tulee omalle kohdalle. Nyt on helppo sanoa, että abortoisin, mutta tositilanteessa päätös on vaikea. Omalla kohdalla aikoinaan toivoin, että kyseessä ois "vain" down, mutta olikin vakavampaa, joten keskeytys oli ainoa vaihtoehto. Kyllä siinä parissa päivässä ennen tarkempaa ultraa ehti mietiskellä kaikenlaista. Suurimmaksi toiveeksi nousi kuitenkin se, että saisimme pitää vauvan. Toisin kävi.
 
niin
Alkuperäinen kirjoittaja Pamppelsson:
Mun täytyy nyt hieman nolona sanoa, että en tiedä.
Toisaalta en tiedä jaksaisinko koko loppuelämäni hoitaa "vauvaa", mutta toisaalta mikä mikä olen päättämään kuka saa syntyä ja kuka ei.
no SINÄ sen just päätät. SINÄ sen synnyttäisit ja hoitaisit
 
m
Jos tieto olisi varma, abortoisin. Samoin toimisin monien muidenkin vakavien sairauksien ja kehitysvammojen kanssa. Hoidan tällä hetkellä kotona ei-parantumattomasti sairasta lasta ja kamalinta tässä on ollut katsella oman pienen kullannupun kärsimyksiä. Tieto siitä, että joskus helpottaa, on pitänyt kasassa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja niin:
Alkuperäinen kirjoittaja Pamppelsson:
Mun täytyy nyt hieman nolona sanoa, että en tiedä.
Toisaalta en tiedä jaksaisinko koko loppuelämäni hoitaa "vauvaa", mutta toisaalta mikä mikä olen päättämään kuka saa syntyä ja kuka ei.
no SINÄ sen just päätät. SINÄ sen synnyttäisit ja hoitaisit
Kyllä mä sen tiedän, mutta millä oikeudella MINÄ voin päättää, ettet sairas ihminen ansaitsee elämää? Senkö takia että ajattelen itsekkäästi?
Ei se reilua ole.
 
minäkin
Alkuperäinen kirjoittaja anneka66:
Päätös ei oo ollenkaan helppo, kun tulee omalle kohdalle. Nyt on helppo sanoa, että abortoisin, mutta tositilanteessa päätös on vaikea. Omalla kohdalla aikoinaan toivoin, että kyseessä ois "vain" down, mutta olikin vakavampaa, joten keskeytys oli ainoa vaihtoehto. Kyllä siinä parissa päivässä ennen tarkempaa ultraa ehti mietiskellä kaikenlaista. Suurimmaksi toiveeksi nousi kuitenkin se, että saisimme pitää vauvan. Toisin kävi.
Tätä voin peesailla,samassa tilanteessa ollut
 

Yhteistyössä