Aamusydämmellä:Narsismin uhrit tv 1 9:05

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja vieras
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
V

vieras

Vieras
"Itsekeskeisyys, muiden ihmisten hyväksikäyttö, empatian puute ja ylimielisyys ovat narsistisen persoonallisuushäiriön piirteitä.

Henkilöitä, joilla on narsistinen häiriö, arvioidaan olevan noin prosentti väestöstä.

Narsistin uhreja on monenkertainen määrä: Minna Rissanen oli naimisissa 10 vuotta narsistin kanssa. Annie Henno puolestaan joutui vaihtamaan työpaikkaa narsistinaisen kiusaamisen uhriksi jouduttuaan ja toistamiseen hän joutui narsistin kanssa tekemisiin omassa parisuhteessaan.


MINNAN ITSETUNTO MURENI

Minna Rissanen rakastui 25-vuotiaana mieheen, joka oli hänen mielestään komea, taitava, älykäs ja hyvä keskustelija. Mies halusi mahdollisimman pian Minnan kanssa naimisiin eikä Minna ehtinyt tutustua ajan kanssa miehen taustoihin. Myöhemmin ilmeni, ettei miehellä ollut toimivia ihmissuhteita juuri lainkaan.

Heti avioliiton alkuvaiheessa mies ilmoitti Minnalle, ettei hän aio jakaa Minnaa kenenkään kanssa. Tukasta vetämisen voimalla tehty vaatimus johti siihen, että Minnan oli luovuttava harrastuksistaan ja ystäviensä tapaamisesta. Minna etääntyi vähitellen lähes kaikista itselleen tärkeistä ihmissuhteista, koska mies koki vihamiehikseen kaikki, jotka olivat Minnalle erityisen läheisiä häntä tai jotka hiemankin arvostelevat hänen käytöstään.

Minna yritti kaikkensa, jotta liitto olisi toiminut ja mies olisi ollut tyytyväinen. Välillä mies saattoi kehua vaimoaan ja heidän yhteiseloaan, mutta seuraavassa hetkessä Minna oli taas itsekäs ja tyhmä nainen. Vuoristoradan parhaat hetket saivat Minnan uskomaan parempaan huomiseen, ja pariskunnalle syntyi kolme lasta.

Pelko esti Minnaa lähtemästä liitosta. Väkivaltaa mies käytti muutaman kerran, mutta väkivallalla uhkailu oli suorastaan sadistista. Pelko ajoi lopulta Minnan myös pois kotoa. Hän karkasi kymmenen vuoden yhteiselon jälkeen turvakotiin lastensa kanssa ja muutti vuoden kuluttua toiselle paikkakunnalle. Minnan mies kuoli muutaman vuoden kuluttua erosta.

Minna oli eron jälkeen henkisesti rikki, lohduton ja traumatisoitunut. Joskus pelkkä tuttu partaveden haju aiheutti hänelle ahdistuksen. Minnaa hävetti, masensi ja itketti kaikki se, mitä oli tapahtunut, ja hänestä tuntui, ettei hänen kokemuksiaan oikein edes ymmärretty.

Pikkuhiljaa alkoi kuitenkin paraneminen. Minnaa auttoi asiasta puhuminen saman kohtalon kokeneiden kanssa. Erityisen helpottavalta Minnasta tuntui, kun eräs nainen kysyi häneltä kahvipöydässä "Ostettiinko sinullekin vaatteet?" Silloin Minna tiesi, että joku muukin oli kokenut saman ja tiesi, millaista on olla narsistin uhri.


ANNIE HAKSAHTI NARSISTIN ANSAAN

Annien pitkä avioliitto oli jo alkanut rakoilla, kun hän rakastui hurmaavaan mieheen. Mies oli omien sanojensa mukaan eronnut ja rakastuminen tuntui molemminpuoliselta. Mies halusi Annien luokseen joka hetki. Tämä johti siihen, että Annie jätti miehensä ja murrosikäiset tyttärensä ja muutti kotoaan miehen luo.

Yhteiseloon alkoi tulla melko pian säröjä. Mies ei kestänyt sitä, että Annie oli asioista hänen kanssaan eri mieltä. Annie yritti olla miehelle mieliksi, mutta sekään ei tuntunut riittävän. Parin kuukauden yhdessä asumisen jälkeen mies sanoi, ettei haluakaan enää sitoutua Annieen. Mies häipyi välillä jonnekin, ei vastannut puhelimeen ja loukkasi muillakin tavoin Annien tunteita.

Annie muutti lopulta pois miehen luota omaan asuntoon. Tilanne hävetti häntä. Tyttäret kävivät Annien luona, mutta yksinäisyys ja tuska tapahtuneesta painoivat. Myös mies kävi silloin tällöin Annien luona tämän hellyyttä tarvitessaan. Hellät hetket päättyivät kuitenkin aina johonkin loukkaukseen ja hylkäämiseen. Annie ei koko aikana ymmärtänyt, miksi mies käyttäytyi tällä tavoin häntä kohtaan, vaikka hän rakasti miestä ja osoitti sen tälle.

Erään riitatilanteen jälkeen Annie oli niin lohduton, että hän söi purkillisin lääkkeitä ja heräsi vasta ambulanssissa.

Tytär lähetti sairaalaan tekstiviestin, jossa hän ihmetteli, että eivätkö hän ja hänen siskonsa kanssa merkitse äidille enää mitään. Annie havahtui tyttärensä huolestuneen viestin jälkeen tajuamaan elämänsä todelliset ihmissuhteet.

Sana narsisti tuli tutuksi Annielle vasta, kun hän näki Minnan kertovan elämästään televisiossa. Annie löysi tämän havahtumisen jälkeen apua myös Narsistien Uhrien Tuki ry:n keskustelupalstoilta. Siellä hän myös ehdotti, että narsistien uhrien kokemuksista voisi koota kirjan. Tästä ideasta syntyi teos Sata tapaa tappaa sielu.

Annie on toipunut kokemastaan elämänvaiheesta vähitellen, vaikka mies lähettelee hänelle edelleen silloin tällöin tekstiviestejä ja haluaisi tavata. Annie toivoisi miehen jättävän hänet jo rauhaan - hän tahtoo keskittyä nyt omaan elämäänsä.


NARSISTEJA TYÖPAIKOILLA

Annie kohtasi narsistin myös työpaikallaan. Toimistoon tuli eräänä päivänä uutena työntekijänä nainen, joka oli ensin hyvää pataa Annien kanssa. Jostain syystä naisen suhtautuminen Annieen muuttui aivan yllättäen.

Nainen hankaloitti Annien päivittäisiä töitä ja syytti häntä aina, kun aihetta keksi. Nainen sai myös esimiehen ja muut työntekijät uskomaan, että Annie oli syyllinen huonoksi koettuihin asioihin. Lopulta Annie oli niin nujerrettu ja väsynyt tilanteeseen, että hän vaihtoi työpaikkaa. Kolmen kuukauden kuluttua entinen esimies kävi toteamassa Annielle, että ongelma taisikin jäädä heidän puolelleen.


NARSISMIN TUNNISTAMINEN

Narsistien uhreiksi joutuvien voi olla vaikea hahmottaa, mistä ahdistus kumpuaa. Siksi Minnan ja Annien mielestä on tärkeää, että narsismista puhutaan ja sen olemassaolo tiedostetaan.

Narsistien uhreille on tyypillistä lähteä syyllistämään itseään narsistin pelin edetessä. Irtiotto suhteesta tai narsistin valtaamasta ympäristöstä voi olla vaikeaa tai peräti vaarallista. On esiintynyt tapauksia, joissa uhri on jopa menettänyt henkensä, kun on yrittänyt päästä narsistin otteesta irti."

Mutta apua on saatavissa - narsistin armoille ei pidä jäädä!

Katsokaa jos aihe koskettaa henkilökohtaisesti tai muuten kiinnostaa
 
Kiitos vinkistä. Narsistien uhrien kokemukset on vaan niin jotain surullista kuultavaa...Onko olemassa mitään keinoja,miten narsistin saisi edes vähän ymmärtämään, että hän on narsisti?
 
Alkuperäinen kirjoittaja ...:
Kiitos vinkistä. Narsistien uhrien kokemukset on vaan niin jotain surullista kuultavaa...Onko olemassa mitään keinoja,miten narsistin saisi edes vähän ymmärtämään, että hän on narsisti?
Eipä taida olla.. Narsisti kun on omasta mielestään täydellinen ja virheetön, ja häneltä puuttuu tyystin sairaudentunto. Vika on aina kaikissa muissa. :(

 
Uppoutukaa varauksella henkilöityviin tarinoihin. En koskaan suostu uskomaan yhteenkään tarinaan, ellei minulla ei ole mahdollisuus kuulla myös toista osapuolta. Olisi myös päästävä sivusta seuraamaan parivaljakoiden elämää, ennen kuin ulkopuolisena saisi rehellisen kuvan suhteesta. Eikö ole aika epäreilua mennä julkisesti puhumaan yksipuolisesti televisioon toisesta ihmisesta, jolle ei anneta mahdollisuutta kertoa omaa näkemystä parisuhteesta? Useinhan on kysymys siitä, ettei juuri nämä kaksi ihmistä sovi toisilleen, mutta jonkun toisen kanssa vastaavaa käyttäytymistä ei tule esille.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vierailija:
Uppoutukaa varauksella henkilöityviin tarinoihin. En koskaan suostu uskomaan yhteenkään tarinaan, ellei minulla ei ole mahdollisuus kuulla myös toista osapuolta. Olisi myös päästävä sivusta seuraamaan parivaljakoiden elämää, ennen kuin ulkopuolisena saisi rehellisen kuvan suhteesta. Eikö ole aika epäreilua mennä julkisesti puhumaan yksipuolisesti televisioon toisesta ihmisesta, jolle ei anneta mahdollisuutta kertoa omaa näkemystä parisuhteesta? Useinhan on kysymys siitä, ettei juuri nämä kaksi ihmistä sovi toisilleen, mutta jonkun toisen kanssa vastaavaa käyttäytymistä ei tule esille.

Toki kriittinen näkökulma on hyvä ja ymmärrän osittain pointtisi. Kuitenkin käytännössä tuollaista ohjelmaa ei alun perinkään pystytty tekemään jos olisi pitänyt saada myös toisen osapuolen näkökulma. Uskon kuitenkin, että harvemmin kukaan tulisi kertomaan narsismin uhrin näkökulmaa jos puoliso ei todella olisi ollut narsisti. Kuitenkin vaatii aikamoisen kantin ja asian käsittelyn, että pystyy yleensä noita asioita kertomaan. Viimeisestä virkkeestäsi olen kuitenkin eri mieltä,normaalissa päättyneessä syhteessä ihmiset eivät vaan useinkaan ole sopineet toisilleen. Kuitenkin näissä tapauksissa oli kyse aivan muusta kuin yhteensopivuudesta.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Q:
Alkuperäinen kirjoittaja vierailija:
Uppoutukaa varauksella henkilöityviin tarinoihin. En koskaan suostu uskomaan yhteenkään tarinaan, ellei minulla ei ole mahdollisuus kuulla myös toista osapuolta. Olisi myös päästävä sivusta seuraamaan parivaljakoiden elämää, ennen kuin ulkopuolisena saisi rehellisen kuvan suhteesta. Eikö ole aika epäreilua mennä julkisesti puhumaan yksipuolisesti televisioon toisesta ihmisesta, jolle ei anneta mahdollisuutta kertoa omaa näkemystä parisuhteesta? Useinhan on kysymys siitä, ettei juuri nämä kaksi ihmistä sovi toisilleen, mutta jonkun toisen kanssa vastaavaa käyttäytymistä ei tule esille.

Toki kriittinen näkökulma on hyvä ja ymmärrän osittain pointtisi. Kuitenkin käytännössä tuollaista ohjelmaa ei alun perinkään pystytty tekemään jos olisi pitänyt saada myös toisen osapuolen näkökulma. Uskon kuitenkin, että harvemmin kukaan tulisi kertomaan narsismin uhrin näkökulmaa jos puoliso ei todella olisi ollut narsisti. Kuitenkin vaatii aikamoisen kantin ja asian käsittelyn, että pystyy yleensä noita asioita kertomaan. Viimeisestä virkkeestäsi olen kuitenkin eri mieltä,normaalissa päättyneessä syhteessä ihmiset eivät vaan useinkaan ole sopineet toisilleen. Kuitenkin näissä tapauksissa oli kyse aivan muusta kuin yhteensopivuudesta.

Ihan oikean vaarallisesti narsistisen ihmisen uhriksi joutunut tai sellaista tilannetta läheltä seurannut ei ikinä kyseenalaistaisi asiaa. On aivan eri asia puhua normaalin avioliiton kohdalla siitä, että kolikolla on aina kaksi puolta kuin silloin kun kyseessä on narsisti.

Itse olen järkyttyneenä ja todella peloissani seurannut läheltä ennen niin vahvan äitini kamppailua irti narsistisesta miehestä, että en kyseenalaista noita kertomuksia. Äitini elämä muuttui hetkessä sellaiseksi, että sitä ei hurjimmissa kuvitelmissakaan olisi osannut ajatella. Kuin jotain jenkkileffaa olisi seurannut. Aivan käsittämätöntä. Erosta jo pari vuotta, mutta edelleenkään se ei ole ohi ja tuskin äitini pääsee vuosikausiin asiasta täysin irti. Kauheinta oli tosiaan se, kun näki ennen niin vahvan ihmisen murenevan täysin käsiin.
 
Koko narsismin käsite on nykyään täysin vesittynyt eikä enää vastaa ammattimaisen diagnostiikan lähtökohtia. Narsisti on helposti jokainen ilkeä ja hankala, itsekeskeinen ihminen - ja mikä hankalinta, narsisti on henkilö, jolla ei ole mahdollisuuksia puolustautua. Hänet leimataan muutoskyvyttömäksi (=toivottomaksi ) tapaukseksi, jolla ei jatkossakaan ole kykyä ihmissuhteisiin. Tämä ei kuitenkaan vastaa alkuperäistä asiaa.
 
Ja lisään vielä, ettei tarkoitus ole kyseenalaistaa näiden ihmisten kärsimystä tai vastapuolten toiminnan ilkeyttä, vaan ainoastaan narsismi-käsitteen laajentumista mittasuhteisiin, jossa sen määrittely alkaa olla kohta mahdotonta.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Vieras:
Koko narsismin käsite on nykyään täysin vesittynyt eikä enää vastaa ammattimaisen diagnostiikan lähtökohtia. Narsisti on helposti jokainen ilkeä ja hankala, itsekeskeinen ihminen - ja mikä hankalinta, narsisti on henkilö, jolla ei ole mahdollisuuksia puolustautua. Hänet leimataan muutoskyvyttömäksi (=toivottomaksi ) tapaukseksi, jolla ei jatkossakaan ole kykyä ihmissuhteisiin. Tämä ei kuitenkaan vastaa alkuperäistä asiaa.
Mä olen samaa mieltä; nykyään liian usein kun jollakin on hankaluuksia parisuhteessa, ollaan kuorossa syyttämässä toista osapuolta narsistiksi ilman sen suurempaa tietämystä asiasta. Vähän sama homma on tuon adhd-diagnoosin kanssa..
Mulla on kokemusta yhdestä narsistista tuttavaperhestä ja olen aivan järkyttynyt minkälaista se toimiminen voi kaikenkaikkiaan olla :( Harmittaa ku jäi tuo ohjelma aamulla katsomatta.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Q:
Alkuperäinen kirjoittaja vierailija:
Uppoutukaa varauksella henkilöityviin tarinoihin. En koskaan suostu uskomaan yhteenkään tarinaan, ellei minulla ei ole mahdollisuus kuulla myös toista osapuolta. Olisi myös päästävä sivusta seuraamaan parivaljakoiden elämää, ennen kuin ulkopuolisena saisi rehellisen kuvan suhteesta. Eikö ole aika epäreilua mennä julkisesti puhumaan yksipuolisesti televisioon toisesta ihmisesta, jolle ei anneta mahdollisuutta kertoa omaa näkemystä parisuhteesta? Useinhan on kysymys siitä, ettei juuri nämä kaksi ihmistä sovi toisilleen, mutta jonkun toisen kanssa vastaavaa käyttäytymistä ei tule esille.

Toki kriittinen näkökulma on hyvä ja ymmärrän osittain pointtisi. Kuitenkin käytännössä tuollaista ohjelmaa ei alun perinkään pystytty tekemään jos olisi pitänyt saada myös toisen osapuolen näkökulma. Uskon kuitenkin, että harvemmin kukaan tulisi kertomaan narsismin uhrin näkökulmaa jos puoliso ei todella olisi ollut narsisti. Kuitenkin vaatii aikamoisen kantin ja asian käsittelyn, että pystyy yleensä noita asioita kertomaan. Viimeisestä virkkeestäsi olen kuitenkin eri mieltä,normaalissa päättyneessä syhteessä ihmiset eivät vaan useinkaan ole sopineet toisilleen. Kuitenkin näissä tapauksissa oli kyse aivan muusta kuin yhteensopivuudesta.

Outo sattuma, että kaikilla naistuttavilla tuntuu olevan narsistimiehet. Päivät päästään saan kuunnella valitusta ja miesten haukkumista. Olen edelleen sitä mieltä, että on toisilleen sopivia ja sopimattomia ihmisiä. Joka suhteessa on ongelmia, mutta ovatko miehet aina yksin kusipäitä liitossa? Elämme itsekeskeistä aikakautta ja koko yhteiskunta tukee itsekkyyttä. Itsekkyys nähdään ennemmin hyveenä kuin paheena.
 
On vähemmän käsitelty aihe - johtunee asian vaikeasta luonteesta. Olisi tarpeellista
saada tietoa ko aiheesta ja sen tunnistettavuudesta. Minulle se selvisi vasta vanhuuseläkkeelle jäämisen jälkeen. Vuosikymmeniä ihmettelin, miksi äitini kanssa oli välillä niin vaikeaa? Miksi minun piti kärsiä noloista tilanteista joita hän todella järjesti.
Syy oli erittäin suuri esillä olon ja pätemisen tarve, joissa mm lapset voivat olla "työkaluina".
Vaikka kuinka lapsi vanhemman ikääntyessä yrittää auttaa, niin se kääntyy narsistin sairaassa mielessä ja pätemisen tarpeessa siksi, että muut auttavat ja niitä muita nostetaan korkealle. Tässä toteutuu narsistin pohjaton esilläolon ja itsekeskeisyyden tarve. Tämä piirre voi mennä niinkin pitkälle, että äitini ollessa vanhainkodissa - täydessä henkisessä ymmärryksessä - hän valittaa, että ketään ei käy häntä katsomassa, vaikka n kahdesti viikossa lapsi tai hänen lapsensa käy tervehtimässä. Tämä teatteri esitetään tuttaville ja lähisukulaisille ja luodaan näin kuva, että hänet on jätetty "heitteille".
Perimmäisenä tarkoituksena tässä teatterissa on se, näin saadaan taas hieman "olla esillä". Olen joskus kysynyt tiukasti, että miksi oma lapsi ja lapsenlapsi jää tästä "luettelosta" kokonaan pois - on vastaus, että "hän pitää nämä itsestään selvyytenä" ja näin niitä ei tarvitse edes mainita !! Tämä on tuottanut jo tulosta ja minulle arvostelua "kun ei käydä vanhusta edes katsomassa". Eli mitä lähempää auttaja on sitä vaikeammaksi elämä tulee - narsistille läheiset ihmiset ovat osa sitä "työkaluarsenaalia" jolla narsismia paikataan. En varmaan ole ainoa tässä asiassa ja toivon kannanottoja ja kokemuksia niiden oikeilla nimilla.
 
Alkuperäinen kirjoittaja narsistin lapsi:
On vähemmän käsitelty aihe - johtunee asian vaikeasta luonteesta. Olisi tarpeellista
saada tietoa ko aiheesta ja sen tunnistettavuudesta. Minulle se selvisi vasta vanhuuseläkkeelle jäämisen jälkeen. Vuosikymmeniä ihmettelin, miksi äitini kanssa oli välillä niin vaikeaa? Miksi minun piti kärsiä noloista tilanteista joita hän todella järjesti.
Syy oli erittäin suuri esillä olon ja pätemisen tarve, joissa mm lapset voivat olla "työkaluina".
Vaikka kuinka lapsi vanhemman ikääntyessä yrittää auttaa, niin se kääntyy narsistin sairaassa mielessä ja pätemisen tarpeessa siksi, että muut auttavat ja niitä muita nostetaan korkealle. Tässä toteutuu narsistin pohjaton esilläolon ja itsekeskeisyyden tarve. Tämä piirre voi mennä niinkin pitkälle, että äitini ollessa vanhainkodissa - täydessä henkisessä ymmärryksessä - hän valittaa, että ketään ei käy häntä katsomassa, vaikka n kahdesti viikossa lapsi tai hänen lapsensa käy tervehtimässä. Tämä teatteri esitetään tuttaville ja lähisukulaisille ja luodaan näin kuva, että hänet on jätetty "heitteille".
Perimmäisenä tarkoituksena tässä teatterissa on se, näin saadaan taas hieman "olla esillä". Olen joskus kysynyt tiukasti, että miksi oma lapsi ja lapsenlapsi jää tästä "luettelosta" kokonaan pois - on vastaus, että "hän pitää nämä itsestään selvyytenä" ja näin niitä ei tarvitse edes mainita !! Tämä on tuottanut jo tulosta ja minulle arvostelua "kun ei käydä vanhusta edes katsomassa". Eli mitä lähempää auttaja on sitä vaikeammaksi elämä tulee - narsistille läheiset ihmiset ovat osa sitä "työkaluarsenaalia" jolla narsismia paikataan. En varmaan ole ainoa tässä asiassa ja toivon kannanottoja ja kokemuksia niiden oikeilla nimilla.

Vaikea tilanne sinulla. Narsistien kanssa on juuri se ongelma, että kuvioon otetaan mukaan muita ihmisiä, jotka pahimmillaan juuri arvostelevat uhria...
Oma isäni on narsisti ja olen melkein katkaissut välini häneen. Näissä tilanteissa tuleekin juuri se ongelma, että itse on kuitenkin empaattinen ihminen ja oma kova ja kylmä asenne on ristiriidassa oman perusluonteen kanssa, mutta jos meinaa itse pysyä järjissään niin ei jää paljon vaihtoehtoja.

Tietääkö kukaan muuten narsistien lasten näkökulmasta kirjoitettuja kirjoja?
 
Miksi nämä uhrit sitten uhraavat itsensä vapaaehtoisesti narsismille? Aina sama "vuosia" kestänyt uhrautuminen. Ja tuo vanhusko narsisti? Aivan normaalilta vanhukselta kuulostaa. Narsismi ei ole mikään yleisdiagnoosi vaikeille ihmissuhteille.
Kaikki leikki-ikäiset ovat nykyään adhd- ja aikuiset etupäässä miehet narsisti-diagnosoituja.
 
Alkuperäinen kirjoittaja multasormi:
Miksi nämä uhrit sitten uhraavat itsensä vapaaehtoisesti narsismille? Aina sama "vuosia" kestänyt uhrautuminen. Ja tuo vanhusko narsisti? Aivan normaalilta vanhukselta kuulostaa. Narsismi ei ole mikään yleisdiagnoosi vaikeille ihmissuhteille.
Kaikki leikki-ikäiset ovat nykyään adhd- ja aikuiset etupäässä miehet narsisti-diagnosoituja.

Narsisti - siis oikea narsisti eikä mikään jokatoinenvähänpaskempipuoliso - ei näytä kasvojaan heti, vaan karu totuus paljastuu yleensä pikku hiljaa; mitä hurmaavimmasta ja toisen huomioonottavimmasta persoonasta kuoriutuu aikaa myöten todellinen hirviö, joka lyttää toisen pikku hiljaa totaalisesti, niin henkisesti kuin ehkä fyysisestikin. Hän pala palalta murentaa toisen itsetunnon ja itsekunnioituksen, syyllistää toisen lyttyyn. Haukkuu, lyttää, murentaa, murjoo, alistaa, alentaa, sorsii. Ennen kaikkea syyllistää. Toisaalta kun taas tilanne sitä vaatii, osaa olla mitä hurmaavin puoliso joka lupaa vaikka kuun taivaalta ja vannoo, että kaikki muuttuu vielä paremmaksi. Kuitenkaan sitä koskaan tarkoittamatta. Jos uhkaa erolla, saa kaikki maailman uhkaukset aina lasten viemisestä tappoon. Yleensä puoliso ei yksinkertaisesti uskalla lähteä, ja syitä on yleensä kaksi: ensinnäkään ei usko pärjäävänsä yksin, koska se itsetuntohan on ollut palasina jo vaikka miten kauan, ja toinen vahva syy on konkreetteinen uskaltaminen. Mieli tekisi, mutta pelottaa oman ja lasten + muitten läheisten hengen puolesta.

Vieläkö lisää?
 
Alkuperäinen kirjoittaja Seipääntyöntäjä:
Alkuperäinen kirjoittaja multasormi:
Miksi nämä uhrit sitten uhraavat itsensä vapaaehtoisesti narsismille? Aina sama "vuosia" kestänyt uhrautuminen. Ja tuo vanhusko narsisti? Aivan normaalilta vanhukselta kuulostaa. Narsismi ei ole mikään yleisdiagnoosi vaikeille ihmissuhteille.
Kaikki leikki-ikäiset ovat nykyään adhd- ja aikuiset etupäässä miehet narsisti-diagnosoituja.

Narsisti - siis oikea narsisti eikä mikään jokatoinenvähänpaskempipuoliso - ei näytä kasvojaan heti, vaan karu totuus paljastuu yleensä pikku hiljaa; mitä hurmaavimmasta ja toisen huomioonottavimmasta persoonasta kuoriutuu aikaa myöten todellinen hirviö, joka lyttää toisen pikku hiljaa totaalisesti, niin henkisesti kuin ehkä fyysisestikin. Hän pala palalta murentaa toisen itsetunnon ja itsekunnioituksen, syyllistää toisen lyttyyn. Haukkuu, lyttää, murentaa, murjoo, alistaa, alentaa, sorsii. Ennen kaikkea syyllistää. Toisaalta kun taas tilanne sitä vaatii, osaa olla mitä hurmaavin puoliso joka lupaa vaikka kuun taivaalta ja vannoo, että kaikki muuttuu vielä paremmaksi. Kuitenkaan sitä koskaan tarkoittamatta. Jos uhkaa erolla, saa kaikki maailman uhkaukset aina lasten viemisestä tappoon. Yleensä puoliso ei yksinkertaisesti uskalla lähteä, ja syitä on yleensä kaksi: ensinnäkään ei usko pärjäävänsä yksin, koska se itsetuntohan on ollut palasina jo vaikka miten kauan, ja toinen vahva syy on konkreetteinen uskaltaminen. Mieli tekisi, mutta pelottaa oman ja lasten + muitten läheisten hengen puolesta.

Vieläkö lisää?

Tunnen monia narsistisesti käyttäytyviä ihmisiä, jotka tekeytyvät itse uhriksi. Jos narsisti on vaikea tunnistaa, eihän silloin voi olla varma, vaikka esim. tv:n "uhrit" olisivat itse narsisteja ja tekeytyvät uhreiksi. Naisnarsistit provosoivat miestä, kunnes saavat nokkiin mieheltä ja sitten syytetään miestä mielenvikaiseksi narsistiksi. Naiset käyttävät todella härskejä konsteja ujlkopuolisen tuen saamiseksi.
Aivan sama avioerotilanteissa, nainen esittää insestisyytöksiä ym. valheita, koska hän haluaa katkaista katkeruuden takia isän yhteydet lapsiin.
Aina tulisi kuulla ja nähdä parisuhde kokonaisuutena, eikä kuulla yksin vain toista osapuolta.

 
minä aina ihmettelen ihmisiä, jotka eivät ole kiusattujen, pienten ja hyvyyden puolustajia.te halveksitte itseänne ja kaikkia hyvyyden, kauneuden, runsauden ilmentymiä ihmisissä ja maailmassa.sen takia nämä tulevat aina pysymään poissa elämästänne oman vapaan tahtonne valinnan mukaan.
 
Alkuperäinen kirjoittaja narsistin lapsi:
On vähemmän käsitelty aihe - johtunee asian vaikeasta luonteesta. Olisi tarpeellista
saada tietoa ko aiheesta ja sen tunnistettavuudesta. Minulle se selvisi vasta vanhuuseläkkeelle jäämisen jälkeen. Vuosikymmeniä ihmettelin, miksi äitini kanssa oli välillä niin vaikeaa? Miksi minun piti kärsiä noloista tilanteista joita hän todella järjesti.
Syy oli erittäin suuri esillä olon ja pätemisen tarve, joissa mm lapset voivat olla "työkaluina".
Vaikka kuinka lapsi vanhemman ikääntyessä yrittää auttaa, niin se kääntyy narsistin sairaassa mielessä ja pätemisen tarpeessa siksi, että muut auttavat ja niitä muita nostetaan korkealle. Tässä toteutuu narsistin pohjaton esilläolon ja itsekeskeisyyden tarve. Tämä piirre voi mennä niinkin pitkälle, että äitini ollessa vanhainkodissa - täydessä henkisessä ymmärryksessä - hän valittaa, että ketään ei käy häntä katsomassa, vaikka n kahdesti viikossa lapsi tai hänen lapsensa käy tervehtimässä. Tämä teatteri esitetään tuttaville ja lähisukulaisille ja luodaan näin kuva, että hänet on jätetty "heitteille".
Perimmäisenä tarkoituksena tässä teatterissa on se, näin saadaan taas hieman "olla esillä". Olen joskus kysynyt tiukasti, että miksi oma lapsi ja lapsenlapsi jää tästä "luettelosta" kokonaan pois - on vastaus, että "hän pitää nämä itsestään selvyytenä" ja näin niitä ei tarvitse edes mainita !! Tämä on tuottanut jo tulosta ja minulle arvostelua "kun ei käydä vanhusta edes katsomassa". Eli mitä lähempää auttaja on sitä vaikeammaksi elämä tulee - narsistille läheiset ihmiset ovat osa sitä "työkaluarsenaalia" jolla narsismia paikataan. En varmaan ole ainoa tässä asiassa ja toivon kannanottoja ja kokemuksia niiden oikeilla nimilla.

Oletkos tutustunut narsistin lasten pitämään blogeihin. Yksi aika hauska seurattava on minusta
http://kulisseissa.blogspot.com/

ja tuolta blogista on linkki toiseenkin, vähän analyyttisempaan vastaavaan.

Minä olen saanut paljon apua blogien seurailusta. Itse en kirjallisesti osaa itseäni ilmaista, eikä ole tarvettakaan julkissti asioita puida. Mut toisten juttuja on terapeuttista lukea.
 
Miksi aina narsisti esimiehen uhri joutuu vaihtamaan työpaikkaa eikä työpaikkakiusaajana toimiva narsisti esimies. Työpaikkakiusaaminenhan on rikollista toimintaa lain mukaan. Miksi sitten aina uhri saa rangaistuksen ja kiusaaja palkinnon (nautinnon, kun taaskaan kukaan ei voinut hänelle mitään; maine vaan kasvaa ja häntä pelätään nyt vielä aiempaakin enemmän)?
 
Uppoutukaa varauksella henkilöityviin tarinoihin. En koskaan suostu uskomaan yhteenkään tarinaan, ellei minulla ei ole mahdollisuus kuulla myös toista osapuolta. Olisi myös päästävä sivusta seuraamaan parivaljakoiden elämää, ennen kuin ulkopuolisena saisi rehellisen kuvan suhteesta. Eikö ole aika epäreilua mennä julkisesti puhumaan yksipuolisesti televisioon toisesta ihmisesta, jolle ei anneta mahdollisuutta kertoa omaa näkemystä parisuhteesta? Useinhan on kysymys siitä, ettei juuri nämä kaksi ihmistä sovi toisilleen, mutta jonkun toisen kanssa vastaavaa käyttäytymistä ei tule esille.


Minä olen narsistin uhri ja voin kertoa, että jos toista osapuolta(tässä tapauksessa narsistia) alettaisiin kuulemaan, loisi narsisti kaunopuheisen tarinan jossa korostaa itseään hyvänä ja lämpimänä puolisona.
Narsistit ovat erittäin hyviä näyttelemään ja patologisia valaehtelijoita. Ulkopuoliset lankeavat tähän ansaan lähes poikkeuksetta. Narsisti saa ihmiset uskomaan, että uhri onkin kaiken pahan alku ja juuri. Ja valitettavasti uhri on monesti niin nujerrettu ihmisraunio narsistin käsittelyn jälkeen, ettei pysty puolustautumaan narsistin suurta näytelmää vastaan vaan saattaa jopa tahtomattaan saada tilanteen näyttämään siltä, että on itse täysin seonnut päästään.
Onneksi olen itse saanut apua, tosin vasta vuosien jälkeen eräs minua auttanut ihminen herätti minutkin tajuamaan, että mieheni oli narsisti. Siihen asti olin joutunut kuulemaan, että molemmat ovat yhtä syyllisisä, kun parisuhteen ongelmista puhutaan. Näin onkin monissa tilanteissa, mutta narsistin kanssa painitaan kyllä täysin eri sarjassa, häntä ei pysty miellyttämään millään, hän iskee uhrinsa maahan ja saa tämän uskomaan, että uhri itse on arvoton paska joka on kuitenkin vain ja ainoastaan narsistin omaisuutta.
En ole vieläkään päässyt täysin eroon narsistiexästäni, koska meillä on yhteinen lapsi, mutta olen saanut oikeusteitse hänet pikkuisen varpailleen. Enää ei päivittäin tule huoritttelevistejä puhelimeen ja tappouhkauksia ja sitten taas hetken kuluttua rakkaudentunnustuksia. Hän yrittää pelata lapsen kustannuksella edelleen, se raastaa sydäntäni, mutta yritän parhaani mukaan estää häntä pilaamasta lapseni mielenterveyttä <3
 
Hei!
Voit kirjoittaa luottamuksella minulle,olen vaitiolovelvollinen.Uskon että voin antaa apua sinulle ja keskustella kanssasi netin välityksellä. Terv.Atte/vapaaehtoistyö
 
Eipä taida olla.. Narsisti kun on omasta mielestään täydellinen ja virheetön, ja häneltä puuttuu tyystin sairaudentunto. Vika on aina kaikissa muissa. :(

Olen narsismia sairastavan tyttären äiti ja viimeisten reilun kolmen vuoden aikana kaikki syyttelyt niskaani saanut.Tytär kääntää omat tekemänsä virheet kaikki muiden syyksi ja tekee itsestään uhrin jota syytellään"mukamas".Lapsenlapsen tapaamiset hän on kieltänyt kokonaan ja lapsenlapsi ei saa ottaa meihin"isovanhempiin" yhteyttä millään tavalla.Tytär tarkastaa lapsensa puhelimesta soitetut puhelut ja lähetetyt tekstiviestit ja jos käy ilmi että olemme olleet toisiimme yhteydessä saa tyttären lapsi sisäarestia ja puhelin piilotetaan kaappiin pois käytöstä.Hetken voi olla rauhallisempaa ja sitten taas alkaa sadella syytöksiä milloin mistäkin keksitystä asiasta :(
 
Minä olen narsistin uhri ja voin kertoa, että jos toista osapuolta(tässä tapauksessa narsistia) alettaisiin kuulemaan, loisi narsisti kaunopuheisen tarinan jossa korostaa itseään hyvänä ja lämpimänä puolisona.
Narsistit ovat erittäin hyviä näyttelemään ja patologisia valaehtelijoita. Ulkopuoliset lankeavat tähän ansaan lähes poikkeuksetta. Narsisti saa ihmiset uskomaan, että uhri onkin kaiken pahan alku ja juuri. Ja valitettavasti uhri on monesti niin nujerrettu ihmisraunio narsistin käsittelyn jälkeen, ettei pysty puolustautumaan narsistin suurta näytelmää vastaan vaan saattaa jopa tahtomattaan saada tilanteen näyttämään siltä, että on itse täysin seonnut päästään.
Onneksi olen itse saanut apua, tosin vasta vuosien jälkeen eräs minua auttanut ihminen herätti minutkin tajuamaan, että mieheni oli narsisti. Siihen asti olin joutunut kuulemaan, että molemmat ovat yhtä syyllisisä, kun parisuhteen ongelmista puhutaan. Näin onkin monissa tilanteissa, mutta narsistin kanssa painitaan kyllä täysin eri sarjassa, häntä ei pysty miellyttämään millään, hän iskee uhrinsa maahan ja saa tämän uskomaan, että uhri itse on arvoton paska joka on kuitenkin vain ja ainoastaan narsistin omaisuutta.
En ole vieläkään päässyt täysin eroon narsistiexästäni, koska meillä on yhteinen lapsi, mutta olen saanut oikeusteitse hänet pikkuisen varpailleen. Enää ei päivittäin tule huoritttelevistejä puhelimeen ja tappouhkauksia ja sitten taas hetken kuluttua rakkaudentunnustuksia. Hän yrittää pelata lapsen kustannuksella edelleen, se raastaa sydäntäni, mutta yritän parhaani mukaan estää häntä pilaamasta lapseni mielenterveyttä <3



Olen myöskin narsismia sairastavan uhri ja joutunut sivusta seuraamaan kaikkea tuota mitä kirjoituksessa kirjoitit.Narsismia sairastava on tyttäreni joka on vuosien ajan yrittänyt pilata kaikkien elämän ja tehdä itsestään kaunopuheillaan viattoman enkelin :( Lapsenlasta emme ole saaneet tavata välirikkomme jälkeen ja lapsen isä saa taistella jatkuvasti oikeuksistaan tavata lastaan.Surullista katsoa kun lapsi kärsii tästä kaikesta ja yrittää selittää hänelle ettei syy ole hänessä.Täytyy sanoa että todella katala sairaus jota on vaikea tunnistaa,kuin monien vuosien kärsimysten jälkeen ja onneksi on ruvettu tuomaan julkisuuteen enemmän tietoa narsismista.
 

Yhteistyössä