9-vuotias tyttö

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "ihmettelen"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
I

"ihmettelen"

Vieras
Onko kenellekkään tuttua?

Lapsi ei tee läksyjä ollenkaan jos ei niistä sano hänelle toistuvasti (tekee ne sit iltamyöhällä (klo:22-23) kun jaksaa häntä muistutella sitkeesti). Eli nukkuu myös vähän (ainakin mun mielestä).
Lapsi ei harjaa hiuksiaan (pitkä tukka).
Hänen housunsa roikkuvat niin alhaalla että vako näkyy (vöitä hänelle on ostettu monet ja erilaisia mutta ei pidä niitä).
Lapsi ei pidä huonettaan lainkaan siistinä eikä laita tavaroita takaisin paikalleen jos on jotakin tarvinnut (ei ole koskaan tehnyt).
Kävelee kengät jalasssa sisällä (vaikka hänelle on tuhat kertaa sanottu "heitätkö kengät kun tulee likaa sisälle ja et itse siivoa).
Riisuu ulkovaatteensa joko keittiössä,omassa huoneessaan,olohuoneessa (missä nyt sattuu milloinkin olemaan).
Reppu saattaa löytyä ulkoa ja ei hae sitä sisälle vaikka sanoisi.
Jättää koulukirjat ja kynät pitkin lattioita tai yksi kirja voi löytyä olkkarista ja toinen keittiöstä ja loput jostain lattialta.
Ei vie likapyykkejään pesuun(jättää ne huoneeseensa lattialle).
Varastaa syömistä (saattaa jäädä itseteossa kiinni ja valehtelee,,yleensä hänen 2vuotias veli on syönyt eikä hän,,jännä juttu miten 2vuotias yltää keittiön yläkaappiin ja jääkaappiin.).
Menee suoraan koulun jälkeen jonnekkin kaverille (luvatta,ei vastaa puhelimeen, illalla tulee itkien kotiin kun on kiusattu oikein monen ihmisen voimin).
Hänellä ei ole kavereitakaan josta hän kärsii todella paljon.

Meillä on jo hermot menny joten olemme ääntä korottaneet ja mikä sai apua hakemaan tukistaminen,mutta se kun ei tehoa niin päätimme olla todella rauhallisia hiilipyttyjä eli SANOMME KERRAN HILJAA ASIOISTA,LÄKSYISTÄ EMME ENÄÄ SANO OLLENKAAN. (Meillä eka luokkalainen tekee heti koulun jälkeen ilman sanomista). Ja kas kummaa, tytöllä läksyt tekemättä ja kaverille karkaaminen(valehteli että on tuossa lähi metsässä. Jäi kiinni kun puhelu kaikui aivan kuin sisällä olisi ollut,mutta en hänelle siitä sanonut).

Hällä on 3pikkuveljeä ja heille pitäisi aikaa olla myös, koko perhe on sekasin tämän touhuista. Itse varsinkin ihan loppu,tuntuu etten osaa mitään oikein tehdä,,teen niin tai näin sama on tulos.
Psykologille on aika varattuna vasta kuukauden päähän, kun ei aikaisemmpaa aikaa saanut.

Olisin niin helpottunut jos tietäisin mikä hänellä on!
Viisi vuotiaana hän oppi vasta puhumaan ja silloinkaan ei kaikesta selvää saanut.
Viisi vuotiaana kävi myös keskus-sairaalassa psykologin,puheterapeutin ja neurologin testeissä, kieltäytyi silloin jo osasta tehtäviä ja läpäisi "rajaa hipoen" testit. Esikoulussa olisi pitänyt olla avustaja mutta sitä hän ei saanut.
Nyt mietin tuota ADHD:tä (mitä silloin oma puheterapeutti epäili).
Olisi niinhelpottavaa saada tietää.. Ehkä helpottaisi meitäkin suhtautumaan tyttöön erilailla jos hänellä jokin sairaus onkin ja ei tarvitsisi häneltä välttämättä odottaa samaa kuin toisilta ikäisiltään.
Mietitty on kovasti tuota murrosikää mutta kun tässä on mukana muitakin asioita. Kuten sotkuinen syöminen, kylässäkin saattaa omalla lusikalla esim.pyyhkiä kakkulapion puhtaaksi. ajankulkua ei taida oikein hahmottaa, ihan kun hän ei käsittäisi kaikkea.
Mutta koenumerot hänellä on hyvät,vaikkei hän kokeisiin luekkaan tai läksyjään muista kokonaan tehdä siis kirjaimia uupuu tekstistä ja saattaa lauseetkin kesken jäädä.
Olen niin loppu että on jo itkuks menny pari kertaa.
Olisi mukava tietää onko kenelläkään muilla samanlaista lasta, helpottaisi tietää ettenn ole yksin.

Anteeksi jos tämä on "hiukan" sotkuinen teksti mutta niin paaaljoon on päässä asijoita.
 
[QUOTE="ihmettelen";28405505]Onko kenellekkään tuttua?

Lapsi ei tee läksyjä ollenkaan jos ei niistä sano hänelle toistuvasti (tekee ne sit iltamyöhällä (klo:22-23) kun jaksaa häntä muistutella sitkeesti). Eli nukkuu myös vähän (ainakin mun mielestä).
Lapsi ei harjaa hiuksiaan (pitkä tukka).
Hänen housunsa roikkuvat niin alhaalla että vako näkyy (vöitä hänelle on ostettu monet ja erilaisia mutta ei pidä niitä).
Lapsi ei pidä huonettaan lainkaan siistinä eikä laita tavaroita takaisin paikalleen jos on jotakin tarvinnut (ei ole koskaan tehnyt).
Kävelee kengät jalasssa sisällä (vaikka hänelle on tuhat kertaa sanottu "heitätkö kengät kun tulee likaa sisälle ja et itse siivoa).
Riisuu ulkovaatteensa joko keittiössä,omassa huoneessaan,olohuoneessa (missä nyt sattuu milloinkin olemaan).
Reppu saattaa löytyä ulkoa ja ei hae sitä sisälle vaikka sanoisi.
Jättää koulukirjat ja kynät pitkin lattioita tai yksi kirja voi löytyä olkkarista ja toinen keittiöstä ja loput jostain lattialta.
Ei vie likapyykkejään pesuun(jättää ne huoneeseensa lattialle).
Varastaa syömistä (saattaa jäädä itseteossa kiinni ja valehtelee,,yleensä hänen 2vuotias veli on syönyt eikä hän,,jännä juttu miten 2vuotias yltää keittiön yläkaappiin ja jääkaappiin.).
Menee suoraan koulun jälkeen jonnekkin kaverille (luvatta,ei vastaa puhelimeen, illalla tulee itkien kotiin kun on kiusattu oikein monen ihmisen voimin).
Hänellä ei ole kavereitakaan josta hän kärsii todella paljon.

Meillä on jo hermot menny joten olemme ääntä korottaneet ja mikä sai apua hakemaan tukistaminen,mutta se kun ei tehoa niin päätimme olla todella rauhallisia hiilipyttyjä eli SANOMME KERRAN HILJAA ASIOISTA,LÄKSYISTÄ EMME ENÄÄ SANO OLLENKAAN. (Meillä eka luokkalainen tekee heti koulun jälkeen ilman sanomista). Ja kas kummaa, tytöllä läksyt tekemättä ja kaverille karkaaminen(valehteli että on tuossa lähi metsässä. Jäi kiinni kun puhelu kaikui aivan kuin sisällä olisi ollut,mutta en hänelle siitä sanonut).

Hällä on 3pikkuveljeä ja heille pitäisi aikaa olla myös, koko perhe on sekasin tämän touhuista. Itse varsinkin ihan loppu,tuntuu etten osaa mitään oikein tehdä,,teen niin tai näin sama on tulos.
Psykologille on aika varattuna vasta kuukauden päähän, kun ei aikaisemmpaa aikaa saanut.

Olisin niin helpottunut jos tietäisin mikä hänellä on!
Viisi vuotiaana hän oppi vasta puhumaan ja silloinkaan ei kaikesta selvää saanut.
Viisi vuotiaana kävi myös keskus-sairaalassa psykologin,puheterapeutin ja neurologin testeissä, kieltäytyi silloin jo osasta tehtäviä ja läpäisi "rajaa hipoen" testit. Esikoulussa olisi pitänyt olla avustaja mutta sitä hän ei saanut.
Nyt mietin tuota ADHD:tä (mitä silloin oma puheterapeutti epäili).
Olisi niinhelpottavaa saada tietää.. Ehkä helpottaisi meitäkin suhtautumaan tyttöön erilailla jos hänellä jokin sairaus onkin ja ei tarvitsisi häneltä välttämättä odottaa samaa kuin toisilta ikäisiltään.
Mietitty on kovasti tuota murrosikää mutta kun tässä on mukana muitakin asioita. Kuten sotkuinen syöminen, kylässäkin saattaa omalla lusikalla esim.pyyhkiä kakkulapion puhtaaksi. ajankulkua ei taida oikein hahmottaa, ihan kun hän ei käsittäisi kaikkea.
Mutta koenumerot hänellä on hyvät,vaikkei hän kokeisiin luekkaan tai läksyjään muista kokonaan tehdä siis kirjaimia uupuu tekstistä ja saattaa lauseetkin kesken jäädä.
Olen niin loppu että on jo itkuks menny pari kertaa.
Olisi mukava tietää onko kenelläkään muilla samanlaista lasta, helpottaisi tietää ettenn ole yksin.

Anteeksi jos tämä on "hiukan" sotkuinen teksti mutta niin paaaljoon on päässä asijoita.[/QUOTE]

Vielä tahdon lisätä että tämä käytös muuttui vieläkin hankalammaksi nyt kun ilmeni koulukiusaaminen joka nyt on kärjistynyt huippuunsa (tökitään,nimitellään,naureskellaan,juorutaan,uhkaillaan yms.)
 
Katsopa läpi ne lastenneuron/psykologin/puheterapeutin paperit:suositeltiinko jotain jatkokontrollia ja jos, niin missä ja milloin? Erikoista, ettei tytön kouluunmenoa suunniteltu enempää (oletan, että siis on ihan normiluokalla?), jos kerta jo eskariin suositeltiin avustajaa. Menikö eskarivuosi sitten niin ilmiömäisen hyvin, ettei enää koulun alkaessa ollut tuen tarvetta? Vie lapsi omalle lääkärille ja pyydä lähete lastenneurolle tai ota nyt ainakin kouluterkkariin yhteyttä.
 
Ehdottomasti vie lapsi koulupsykologille. Jos tyttö tarvitsee lähetteen (mikä vaikuttaa todennäköiseltä) lastenneurologille tai lastenpsykiatrille, niin koulupsykologin tutkimus pitää tehdä käytännössä aina ennen jotta lähete hyväksyttäisiin. Ja koulupsykologi osaa myös tutkimuksensa perusteella arvioida kumpi lähetetaho olisi parempi. Koululääkäri voi sitten tehdä lähetteen. Tsemppiä!
 
Lapsesi tarvitsee todella apua ja hienoa että on sitä jo saamassakin. Tekstistäsi sain kuitenkin sellaisen käsityksen että et/ette ole vanhempina kovinkaan johdonmukaisia ja tiukkoja. On lapsellasi erityisongelmia tai ei niin kuria täytyisi tiukentaa todella paljon ja huonosta käytöksestä on seurattava rangaistus. Lasten täytyy kunnioittaa vanhempia! Kuulostaa siltä että lapsellasi on liikaa vapauksia. Mielestäni tuollaisen lapsen kohdalla täytyy pitää erityisen tiukkaa kuria. Teidän on vaadittava tytöltänne paljon enemmän, eikä päästää häntä niin helpolla. Yritä myös silloin tällöin järjestää rentoa kahdenkeskistä aikaa tyttösi kanssa, menkää vaikka yhdessä elokuviin tai teette jotain muuta kivaa.

Mulla on kolme lasta ja vanhin lapsistani (poika) on myös 9v. Mulla ei kuitenkaan oo isompia ongelmia lasteni kanssa koskaan ollut, koska oon opettanut lapset kunnioittamaan meitä vanhempia ja aikuisia yleensäkin. Meidän lapsilla on ollut tiukka kuri melko pienestä asti.
 
Kuulostaa siltä, että vanhemmilla liikaa lapsia resursseihin nähden ja ei jakseta oikeasti kasvattaa. Osa lapsista tarvitsee hyvin tiukkaa ja johdonmukaista kuria. Esim. tuo, että lapsi lompsii sisällä ulkokengillä?? Mitä ihmettä...Meillä jo 5v:ltä lähtisi kengät jalasta ja lapsi hakisi imurin, imuroisi ja jos vielä tekee mieli kapinoida, pääsisi vielä luutuamaankin sotkunsa.
 
Mä en tuossa tekstissä tainnut lukea mitään siitä, että millaisia rangaistuksia olette tytölle antaneet? Mutta siis kaikesta päätellen tarvitsette sitä psykologin apua. Pääsiskö koulupsykologille aikaisemmin?
 
[QUOTE="vieras";28405829]Kuulostaa siltä, että vanhemmilla liikaa lapsia resursseihin nähden ja ei jakseta oikeasti kasvattaa. Osa lapsista tarvitsee hyvin tiukkaa ja johdonmukaista kuria. Esim. tuo, että lapsi lompsii sisällä ulkokengillä?? Mitä ihmettä...Meillä jo 5v:ltä lähtisi kengät jalasta ja lapsi hakisi imurin, imuroisi ja jos vielä tekee mieli kapinoida, pääsisi vielä luutuamaankin sotkunsa.[/QUOTE]

Just näin meilläkin. Käsittämätöntä että joissakin perheissä lapset saa tehdä melkein mitä vaan.
 
Eihän tuonikäinen voi ollla ulkona ilman että vanhemmat titää missä liikkuu. Kontrollia ja kuria haloo!! Missä hän on ja kenen kanssa??! Eihän tuollaista voi ollakaan? Haette vaikka itse koulusta jos niikseen. Nyt tytölle huolenpitoa ja äkkiä, hänhän on ihan hukassa koko lapsi.
 
Rajat saa lapselle turvallisen olon, vaikka ei hauskalta tuntuisikaan. Rajojen laittaminen on rakastamista. (Tuli mieleen laulu, poika varjoiselta kujalta:"...ei koskaan äiti häntä kiellä, vaikka vaara vaanii siellä, ei pojallensa neuvojaan kai isä anna konsanaan...")
 

Yhteistyössä