8vuotiaan kehitysvaihe vai ongelmia?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "ulalla"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
U

"ulalla"

Vieras
Haluaisin kuulla onko muilla samanlaisia kokemusia keväällä 9v täyttävän likkalapsen käytöksestä.
Tuossa joulun jälkeen alkanu käytös muuttua, korvat on enää koristeena ja tuntuu että lapseni on suorastaan tyhmä :/
Olen osa-aika äiti ja keskustellut myös lapsen isän kanssa joka huomannut saman käytöksen.
Esimerkiksi likka söi iltapalan jälkeen suklaapullan. Nukkumaan mennessä suklaata oli paidalla. Kun kysyi mitäs sulla on tuossa paidalla.. "en mä tiiä" "no pitäskö se pestä pois" "ai miks?"
Ruokapöydästä kun noustaan niin astiat huuhdotaan ja laitetaan koneeseen. Likka unohti tämän ja kun kysyi unohtuiko jotain "en mä tiiä" .. lautanen.. "ai miks" Tuntuu että kaikki unohtuu mistä on puhe ollut, joskus muistuu ongelmitta mutta alkanut jo liian usein unohtua ja kun kysyy että mikäs se puhe oli niin "en mä tiiä" tai "ai miks".
Myös keskittymisessä olisi toivomisen varaa, asioista puhutaan ihan vieressä ja suoraan tytöllekin niin kohta on että "ai mitä"..
Puhelimestaan näin että oli pojille sydän viestiä laitellut. Kyselin että kukas se tämä xxx on jolle sydämiä laitellaan. "en mä tiiä"... Sanoin ett kai likka nyt tietää ketä puhelimessaan on ja kelle viestiä laittelee. "joo se on luokkakaveri" Kysyin miksi sitä jo sydämiä laitellaan.. "en mä tiiä"...
Alkaa hermot mennä kun joka asia on "en mä tiiä", kysyy syötkö juotko meetkö suihkuun.. en mä tiiä..
Koulussa tätä keskittymis ongelmaa ei ole sillä pärjää ihan hyvin.
Myös jonkinlaista selän takana kiellettyjen asioiden tekemistä ilmaantunut. Jäänyt jo paristi kiinni isälleen sekä minulle ja kun asiasta keskustellaan miksi tms on vastaus tuttu: en mä tiiä..

Onko tämä joku kehitysvaihe, uhma tms vai onko oikeasti niin ... tyhmä :/
 
Esiteini-iältähän tuo kuulostaa. Normaalia siis, mutta varmasti ärsyttävää.

Mutta älkää nyt vaan unohtako että lapsi on kuitenkin aika pieni vielä. Kaipaa ihan sitä samaa kuin taaperotkin..
 
Heh, tarttuihan joku pullaan... Ei kannata siihen tarttua. Kas kun ei osa-aika äitiyteen tartuttu.. No jos kuitenkin asia linjalla jatketaan.
Ihmetyttää kun lapsi muuten ja aiemmin ollut tosi kiltti ja tottelevainen. Nyt näitä kielletyn tekemisiä putkahtelee esiin. Esimerkkinä ettei kavereita koulun jälkeen kotiin ellei vanhempia kotona ja jos aiemmin tuleeki vanhempi kotiin on kaveri kylässä. Tabletin selaushistoria paljasti lapsen katselleen hakusanoilla "eläin synnyttää, poika pissaa yms" videoita sillä välin kun aikuinen poissa.
Tyttö on melko lailla kavereiden "vietävissä", on hyvin arka kaverisuhteissa ja tuntuukin "ostavan" ystävyyttä. Esimerkkinä nämä aargh niin suositut littlest pet shopit. Antaa kavereilleen näitä leluja vaikka sen tuhannen kertaa olen sanonut että vaihtaa voi muttei ilmaiseksi antaa, ei ne ilmaisia meillekkään ole joten ei niitä noin vaan lahjoitella jos joku kaveri on sattunut tuumaamaan että hän haluaa sen ja lapseni myös antaa sen.
Kotoa kadonnut suuri pussi tikkareita sillä välin kun aikuinen ei kotona ja selitys kadonneille "en mä tiiä"..

Kuinka saisin puhuttua lapseni kanssa että asioista pitää tietää, että asioista voi puhua aikuisen kanssa vaikka asia olisi miten pelottava tai salattava..
 
Taidat olla niitä vanhempia, joka ei ole kertonut edes kuukautisista lapselle. Katsokaa nyt ihan ekana vaikka synnytysvideo yhdessä netistä (katsot edeltäkäsin sellaisen mikä ei hirveän raju ole) jos lasta kiinnostaa synnytys. Ei ehkä edes tiedä mistä lapset tulevat. Puhu lapselle ja ole avoin vaikeistakin asioista, niin lapsi seuraa perässä ja kertoo niistä sinullekin. Niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan.
 
Meillä vähän samanlaisia oireita. Kai se kuuluu ikään. Ollaan itsenäisempiä kuin aiemmin, mutta kaikki asiat eivät kuitenkaan ole vielä hallussa. Kyseenalaistetaan vanhempien käskyjä ja pidetään salaisuuksia. Ollaan omissa maailmoissa jne. Joskus äidinkin tekisi mieli itkeä, kun ei tiedä miten suhtautua.
 
  • Tykkää
Reactions: TiiBii
Kuulostaa tutulta. Meillä kun noita samanikäisiä on tässä ollut jo pari vuotta.

Kokemani perusteella sanoisin, että kuuluu juuri tuohon ikään. Siis se, ettei vielä ymmärrä rahaa ja omistamista ja sitä mitä voi antaa tai minkä voi jättää kertomatta. Puijaamalla ja huijaamalla on helpointa päästä pinteestä kun on tullut tehtyä väärin.

Parin vuoden kuluttua tilanne on sit jo aivan toinen. Tsemppiä ja jaksamista siihen saakka!
 
Kiitokset asiallisista vastauksista :) Kyllä meillä kuukautisista ja syntymisestä on keskusteltu aina kun on tarvetta ollut, ja muutenkin olen pyrkinyt vastaamaan ihan realisesti asioihin joista lapsi kysyy.
Tyttö kun vaan on esikoinen ja ainokainen niin sitä heti huolestuu kun se "oma kiltti pikku tyttö" alkaakin muuttua, siksi halusinkin kuulla muiden kokemuksia asiasta etten turhasta liikaa huolestu.
Itselläni kun tämä äitiys on sitä "pakko olla täydellinen"- äitiyttä niin kaiken haluaisi sujuvan hyvin vaikka eihän se aina niin mene.
Neuvoja ja opastusta tarvitsee kun ei ole kokemusta aiemmin moisesta.
Ehkä minun on vaan "kovetettava" vähän itseäni ja suhtautumistani lapsen kiertelyyn ja kaarteluun ja alettava jämymmäksi.
 
.. meillä on 9-15 vuotiaiden suosituin ja käytetyin vastaus lähes kaikkeen " emmätiiä " " ihan sama " ... ja kovin ovat huono muistisia ja melko veteliä (paitsi kun on jostain omista kiinnostuksen aiheista kyse, tai suklaapullien syömisestä ;) )..
 

Yhteistyössä