8v ei halua harrastuksia. Onko muita?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja apuja
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
A

apuja

Vieras
Mä olen tarjonnut jo vuosi sitten ja kesällä futiskoulua, liikuntakerhoa, kokkikerhoa, nyt kyselin että kiinnostaisiko parito. Kuulemma ei. Sitten pyörii kotona ja valittaa kun ei oo mitään tekemistä :/
Olen vähän huolissani kaverisuhteista. Yksi hyvä kaveri, naapurin poika on, mutta kesällä tapahtui niin että 3-4 kaverusta kuulema päätti ettei halua olla hänen kanssaan :(
Poika on aika hiljainen, viihtyy omissa oloissaan. Saa patistaa ulos kavereiden kanssa ja kun menee, on ollut kivaa. Joksus jotkut luokkakaverit käy kysymässä häntä ulos, mutta harvemmin. Mulla on pahamieli. Olen itse koulukiusattu, jättetty porukasta.
 
minulla on 6v samanlainen poika. Viihtyy kotona, eskarissa leikkii lähinnä vain tyttöjen kanssa ( sanoi, että tytöt on mukavampia kavereita ) mihinkään harrastukseen ei halua ja kun yritettiin niin itkuksi meni.
 
en mäkään oo koskaan harrastanu mitään..just sen takia kun olin niin ujo ja hiljainen.mun kohdalla tuo omissa oloissa hegailu muuttu vaan masennukseks ja itsetuhoisuudeks.
Mutta ainahan voi kokeille jos poika tykkäisi piirtää,maalata tai jotain muuta mitä voi ihan kotona tehdä.Eihän kaikkien tarvitse viihtyä laumassa:)
 
Ei minullakaan ollut lapsena harrastuksia (paitsi hevoset, maalla). Ei minulla nytkään ole mitään säännöllistä. Ulkona kävelemistä, pyöräilyä. Siinäpä se. Poika on kyllä kova piirtelemään yms. Ehkä se tosiaan tulee sitten vanehmmista tuo "yksinäisyys". Isänsäkin aika "omantien kulkija/erakko". Minä vaan oon niin huolissani ettei häntä kiusattais. Koulussa kyllä otin puheeksi että otetaanhan hänet siellä porukkaan mukaan, kyllä kuulema oikeen hyvin ja on opettajan mielestä puhelias lapsi. Ehkä huolehdin turhaan. Tuntuu vaan että kaikilla tuttujen lapsilla on balettia, ratsastusta, jalkapalloa, jääkiekkoa vähän väliä. Ja kun katselee pihalla porukoissa olevia muksuja, miettii missä se oman lapsen "porukka" on. Yhdessä kohtaa pojan hyvä kaveri oli yksi tyttö hänen luokalta, mutta nyt se tyttö on kuulema alkanut viihtyä vain tyttökavereiden kanssa.
 
Meillä esikoiselle tyrkytettiin vaikka mitä harrastuksia 6-8 vuotiaana mm. jalkapallo, karate, partio, kädentaitokursseja. Ei kiinnostanut. Sitten 3. luokalla alkoi kavereiden kanssa käymään liikuntahallilla sählyä pelaamassa ja hyppimässä ja sitten nyt viime toukokuussa eli 4. luokan lopussa lähti kavereiden kanssa jalkapalloharrastukseen. Kesän ovat pelanneet ja turnauksissa käyneet ja poika innostunut.

Keskimmäinen poika on nyt 8v ja ei kiinnosta harrastus. Lukee mielellään ja leikkii. Musiikkikouluun olen houkutellut ja kerhoihin, mutta ei halua. Kyllä se oma harrastus sitten löytyy. Kavereita kuitenkin on.

Mulle tärkeää tarjota lapselle mahdollisuuksia harrastaa. Omat vanhemmat kun olivat niin vanhanaikaisia, että eivät itse harrastaneet eikä lapsia ohjattu harrastuksiin. Musiikkikouluun halusin 4. luokalla, mutta ei vanhemmat suostuneet.
 
hankala tilanne toisaalta,eihän lapset mielellään myönnä että kiusataan ja varmaan pojille vielä arempi asia:/mulla oli kouluaikana niin että välillä olin porukassa ja välillä tuntu ettei kukaan huomaa kun olin sellainen kiltti ja hiljainen.Etkä sä turhaan huolehdi,sä olet äiti ja äitien kuuluukin välillä hössöttää vaikka sitten turhastakin=)
 

Yhteistyössä