7kk vauvan jatkuva kitinä joka tilanteessa

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja mamma no understanding
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
M

mamma no understanding

Vieras
Korvatulehdusta ei ole. Korvat katsottu viikko sitten neuvolassa.
2 ekaa hammasta puhjennut muutaman viikon sisään joiden tekeminen oli suoraan sanottuna helvettiä, muutaman kuukauden huuto/kitinä/tyytymättömyys/huonot unet yms. jonka takia käytiin useampaan otteeseen tarkistamassa korvia lääkärissä. Korvat puhtaat. Tänä aikana vähensi huomattavasti korvikkeen juontia (saanut korviketta synnäriltä asti) ja nyt ollaan siinä että hyvä jos menee 40ml aterialla. Kiinteää syö kyllä kunnolla.
Luultiin että helpottaa noiden ekojen hampaiden myötä mutta paheni vaan. Nyt on muutamana iltana saanut järkyttäviä huutokohtauksia, yhtäkkiä eikä mikään auta. Jos löytyuy joku mielenkiintoinen juttu tai lelu niin saattaa hetkeksi rauhottua.
Maitoa ei meinaa juoda pullosta eikä nokkamukista.
Kiinteitä tosiaan syö mutta koko ajan oltava jotain viihdykettä. Katselee jotain lelua/kirjaa yms. hetken ja sitten alkaa huuto kesken syönninkin ellei ole jotain mielenkiintoisempaa tilalle. Vinkuu/huutaa/kitisee/itkee ja on yleisesti tyytymätön melkein koko ajan. Nukkuu ihan pieniä pätkiä päivällä, 15-30min. ja yöllä heräilee myös. Mietimme jo että onko yliväsynyt kun koko ajan pahalla päällä. Ei auta vaunuilla ulosmeno, herää sielläkin, ei nuku sen paremmin. Ei arista korvia haroo niitä, ihan kuin kutittaisi.
Muutamana iltana olen antanut panadol nestemäistä painon mukaan mutta en viitsisi sitäkään joka ilta antaa. Ei siis viihdy missään.
Mietin onko taukoamatta tulossa lisää hampaita kun ne tuntuu ikenen alla mutta ien ei ole kova/pinkeä mistään kohtaan kuten noiden ekojen hampaiden puhjetessa. Yrittää purra ja kuolaa.
Onko kellään ollut tälläistä?
Anteeksi jos sanon mutta tämä on aivan hirveää. Kukaan ei ennen lapsen syntymää tai sen jälkeen kertonut että tämä on tälläistä ja en usko et ainoa perhe ollaan.
Voiko lapsi olla oikeasti perustyytymätön vai mikä tuota vauvaa vaivaa? Ei hetkeäkään halua olla yksin leikkimatolla tms. vaan siinä vieressä on pakko olla koko ajan ja silloinkin kitisee.
Meillä vanhemmilla ei ole mitään omaa aikaa koska menemme lapsen kanssa samaan aikaan nukkumaan jne. Jos jäisimme katselemaan tv:tä tms. kun lapsi on laitettu sänkyyn niin heräisi varmasti eikä saisi uudelleen nukkumaan kuin tuntien päästä. Ei esim. käy yöunille vaikka 20-21 aikoihin vaan jos nukahtaa tuolloin niin herää "päikkäreiltään" ja valvoo 0:00-2:00. Unirytmitkin siis päin peetä.
Auttakaa mitä tehdä? Tämä on todella väsyttävää ja olen jo niin pahalla päällä että tiuskin koko ajan ja en ole iloinen ollenkaan..
 
Lisää hampaita varmaan tulossa.
Meillä kuopus teki hampaita pitkään ja hartaasti ja elämä oli yhtä krätyä, mutta minkäs teet.
Ei se vauvastakaan kivaa ole jos suu on arka ja kipeä ja sen vuoksi unetkin jää vähiin. Aikuinen kuitenkin tajuaa mistä kiikastaa..

Te vanhemmat voisitte antaa toisillenne "viikonloppuvapaat". Eli toinen lähtee mökille/sukulaisille/kylpylään ja toinen jää kotiin vauvan kanssa. Ja näin vuorottelette (ei toki joka viikonloppu), että jaksatte paremmin.

Ja vauvalle erilaisia puruleluja. Ne oli meillä hyviä mitkä sai viilennettyä kunnolla jääkaapissa.
Ja kyllähän tuon ikäiselle voi jo antaa kuivattuja ja paksuja ruisleivän paloja järsittäväksi. Niistä kun irtoaa vaan sitä mutua.
Myös viileää sormiruokaa voi antaa. Meillä oli lempparia kohmeiset pakastemansikat ja vadelmat (kotimaiset tietysti).
 
Miten paljon lapsi liikkuu? Meillä tuossa iässä alettu tosissaan liikkua, nousta seisomaan tukea vasten jne. Lapsi on rauhoittunut kun on päässyt itse tutkimaan maailmaa.
 
Paljon tsemppiä sinne. Meillä kolme lasta ja kaikilla ollut "haastava" vauva-aika. Toisilla vaan on sellainen temperamentti ja luonne, että vaativat aikuiselta tukea/huomiota/syliä/seuraa/viihdytystä ihan jatkuvalla syötöllä ilman, että on mitään fyysistä vikaa.

Tällä kolmannella oli pahin aika neljän kuukauden iästä eteenpäin, kun oppi hiljalleen liikkumaan. Mutta kun ei päässyt tarpeeksi nopeasti, tarpeeksi kauas tai jaksanut, niin aina hirveä huuto. Se väheni huomattavasti kun oppi kävelemään tukea vasten, ja ikää tullessa lisää jaksaa nyt myös keskittyä omiin leikkeihin ja touhuilee jopa puoli tuntia omiaan. Nyt ikää siis 9 kk. Hampaista ei meillä ole ollut kyse, koska kaikille tulleet vasta vuoden iässä ensimmäiset.
Huonosti nukkuvia myös olleet, parit puolen tunnin unet päivässä ja risaiset yöt päälle. Tämäkin helpottanut vuoden ikäisestä eteenpäin ja ihan normi lapsia nyt leikki-/kouluikäisinä :)
 
Paljon tsemppiä sinne. Meillä kolme lasta ja kaikilla ollut "haastava" vauva-aika. Toisilla vaan on sellainen temperamentti ja luonne, että vaativat aikuiselta tukea/huomiota/syliä/seuraa/viihdytystä ihan jatkuvalla syötöllä ilman, että on mitään fyysistä vikaa.

Tällä kolmannella oli pahin aika neljän kuukauden iästä eteenpäin, kun oppi hiljalleen liikkumaan. Mutta kun ei päässyt tarpeeksi nopeasti, tarpeeksi kauas tai jaksanut, niin aina hirveä huuto. Se väheni huomattavasti kun oppi kävelemään tukea vasten, ja ikää tullessa lisää jaksaa nyt myös keskittyä omiin leikkeihin ja touhuilee jopa puoli tuntia omiaan. Nyt ikää siis 9 kk. Hampaista ei meillä ole ollut kyse, koska kaikille tulleet vasta vuoden iässä ensimmäiset.
Huonosti nukkuvia myös olleet, parit puolen tunnin unet päivässä ja risaiset yöt päälle. Tämäkin helpottanut vuoden ikäisestä eteenpäin ja ihan normi lapsia nyt leikki-/kouluikäisinä :)

Ainiin, paras apu mulle ollut kantoliina ja rengasliina. Vauva huutaa toki välillä niissäkin, mutta pakko hoitaa kotihommia, ruoanlaittoa ja isompien lasten asioita. Tyytyy kuitenkin kohtaloonsa ison metelin ja protestoinnin kanssa ja pistää usein siihen nukkumaan ...kunnes meinaan istahtaa alas tai laskea hänet sylistä :D
 
Ainiin, paras apu mulle ollut kantoliina ja rengasliina. Vauva huutaa toki välillä niissäkin, mutta pakko hoitaa kotihommia, ruoanlaittoa ja isompien lasten asioita. Tyytyy kuitenkin kohtaloonsa ison metelin ja protestoinnin kanssa ja pistää usein siihen nukkumaan ...kunnes meinaan istahtaa alas tai laskea hänet sylistä :D

Minäkin suosittelen jotain ergonomista kantovälinettä (pitkä kantoliina, kantoreppu, rengasliina tms.). Monet lapset nukkuvat paremmin, kun saavat olla vanhemman lähellä ja jos taustalla on jotain allergioita tms. niin myös pystyasennosta voi olla apua. Ei varmasti ratkaise ongelmaa, mutta helpottaa elämää kummasti :)
 
Meillä oli samanlaista tuossa iässä. Luulen sen olleen pitkälti turhautumista siitä kun ei päässyt vielä liikkumaan. Helpotti kyllä kun konttaaminen alkoi sujumaan ja pääsi tutkimaan kaikkea. Nyt jo saattaaa muutaman minuutinkin viihtyä itsekseen, ikää 11 ja puoli kk. Tsemppiä! Tuo oo raskasta aikaa
 

Similar threads

Yhteistyössä