6v ei halua mitään harrastusta ja yksin oleminenkin hankalaa (siis esim. pihalla )

["Indy"]

Onko muilla 6v sellaisia, että on arka. Uiminen pelottaa (arkailee ) luistelu ym. Mihinkään harrastukseen ei halua kun äiti tai isä ei ole läsnä (pikkusiskon kanssa suostuu jäämään ) Ulkonakin pitäisi istua vieressä. Alkaa oikeasti jo huolestuttamaan kun mihinkään ei halua jäädä yksin. Päiväkodissa kaikki menee ok. ja siellä leikkii toisten lasten kanssa oikein kivasti.

Uimakoulu jäi kesken kun ei vaan halua olla siellä ns. yksin. Jumppaankin meni itkun kanssa ja se lopetettiin.

Poika siis täyttää pian 6v ja alkaa jo huolestuttamaan miten kaikki koulu ym. jutut tulee sujumaan vaikka onhan tässä vielä aikaa kasvaa. Vuoden nuorempi sisko taas menisi mihin tahansa yksikseen, mutta isoveli tukeutuu siskoonsa... Kokemuksia?

 

[dfdf]

Meillä on samanlainen 5 v tyttö. Eipä sitä luonteelleen mitään voi. Vanhemmat voivat yrittää rohkaista, mutta ei kannata pakottaa. Ei ole kiva antaa lapselle viestiä, että hän on jotenkin 'huonompi' kuin muut luonteensa takia.

 

["nnn"]

Ei ainakaan pakottaa tarvii eikä suureen ääneen muille mammoille asiaa ihmetellä... Anna sen olla arka, harrastuksia ei oo kenelläkään pakko olla, ainakaan semmosia joita tehdään poissa kotoa muiden ihmisten kanssa. Jos pk sujuu hyvin niin eiköhän koulukin ala sitten sujua.
Jos elämä muuten mallillaan ja kasvaa ja kehittyy normaalisit niin älä tee asiasta ongelmaa.

 

[dfdf]

Niin, älä todellakaan tee asiasta numeroa.

 

[täällä on yksi!]

Tutulta kuulostaa! Mulla kans poika jolla edelleen vaikeaa olla yksin ts.ilman äitiä tai vähintään veljeä kylässä kaverilla ym. vaikka ikää jo 7. Kouluunkaan ei mielellään mene, itkuitta kuitenkin selvitty. Välillä kausia ettei kaverinkaan luo siis mene vaikka muutoin kaverit tärkeitä. Kotipihalla sentään yksikseenkin leikkii! Harrastuksiin ei myöskään halua, ilmeisesti tästä syystä!

 

["vieras"]

ihan ekana voit miettiä, että miksi hänen pitäis luistella ja uida, kun hän ei selvästikään tunne luontaista kiinnostusta näihin? missä sanotaan, että ne ovat pakollisia taitoja kaikille? keskity niihin, missä lapsi on hyvä, äläkä takerru näihin. lapsi tarvitsee sinun tukeasi kasvaakseen. sisarusten vertailemisella taas ei luoda hyvää itsetuntoa. jokainen on yksilö. lue Liisa Keltinkangas-Järvistä, oikeasti.

 

[a.p.]

[QUOTE="nnn";23064439]Ei ainakaan pakottaa tarvii eikä suureen ääneen muille mammoille asiaa ihmetellä... Anna sen olla arka, harrastuksia ei oo kenelläkään pakko olla, ainakaan semmosia joita tehdään poissa kotoa muiden ihmisten kanssa. Jos pk sujuu hyvin niin eiköhän koulukin ala sitten sujua.
Jos elämä muuten mallillaan ja kasvaa ja kehittyy normaalisit niin älä tee asiasta ongelmaa.[/QUOTE]

Minä en asiaa ihmettele, mutta muut ihmiset kyllä ihmettelevät. Katsos kun minä olen ylisosiaalinen ollut ihan pienestä lähtien ja sanavalmis, jokapaikanhöylä. Sitten kun ihmiset tapaavat poikani joka arkailee vieraiden ihmisten seurassa niin alkaa se ihmettely "onko hän tosiaan SINUN poikasi" " ei ole ainakaan äitiinsä tullut" Rohkaisen lastani kyllä, mutta en todellakaan pakota tai ihmettele asiaa suureen ääneen.

 

[no joo]

Meillä oli vhän samoja oireita ennen eskaria, eskarissa reipaistui oikein kovasti, meni uintikerhoon yms... Nyt tokaluokkalaisena on oikein reipas, harrastaa jääkiekkoa ja sählyä, käy ksin kirjastossa ja kaupassa, jopa parturissa käy yksin.

 

[a.p.]

[QUOTE="vieras";23064500]ihan ekana voit miettiä, että miksi hänen pitäis luistella ja uida, kun hän ei selvästikään tunne luontaista kiinnostusta näihin? missä sanotaan, että ne ovat pakollisia taitoja kaikille? keskity niihin, missä lapsi on hyvä, äläkä takerru näihin. lapsi tarvitsee sinun tukeasi kasvaakseen. sisarusten vertailemisella taas ei luoda hyvää itsetuntoa. jokainen on yksilö. lue Liisa Keltinkangas-Järvistä, oikeasti.[/QUOTE]

luistelusta viis, mutta uimataito on kyllä jokaisen opittava. Siitä en anna periksi.

 

["nnn"]

luistelusta viis, mutta uimataito on kyllä jokaisen opittava. Siitä en anna periksi.

Uimataidon oppii ilman uimakoulujakin. Onneksi.

 

[..]

onko pojalle ketän pk kaveria tms, joka kanssa jonku harrastuksen voisi aloittaa? mutta älä tosiaan pakota mihinkään harrastukseen, mmuuten menee kaikki halua harrastaa mitään liikuntaa..
itse olisin kyllä kiitollinen jos minulla olisi ollut edes joku säännöllinen harrastus lapsena niin osaisin ehkä nykyän toimia paremmin monessa tilanteessa. mutta ei väkisin, vaikka muutaman vuoden päästä sitten..

 

["vieras"]

[QUOTE="vieras";23064500]ihan ekana voit miettiä, että miksi hänen pitäis luistella ja uida, kun hän ei selvästikään tunne luontaista kiinnostusta näihin? missä sanotaan, että ne ovat pakollisia taitoja kaikille? keskity niihin, missä lapsi on hyvä, äläkä takerru näihin. lapsi tarvitsee sinun tukeasi kasvaakseen. sisarusten vertailemisella taas ei luoda hyvää itsetuntoa. jokainen on yksilö. lue Liisa Keltinkangas-Järvistä, oikeasti.[/QUOTE]

Periaatteessa samaa mieltä, mutta harvassa on päiväkoti/eskari, jossa ei luistella ja viimeistään ekalla uidaan.

Ite olen samanlaisen lapsen äitinä ajatellut, että lapsen on turvallisempi ja helpompi opetella vanhempien kanssa ensi. Puolipakolla on siis aloitettu, mutta paljon myöhemmin kuin muut. Esim. apupyörät saatiin pois vasta 6-vuotiaana mielettömän tsemppauksen ja harjoittelun tuloksena. Luistimille meni vasta 5-vuotiaana, mutta nopeasti sitten oppikin. Mä en voi jotenkin kuvitella, että lapsi ajaisi esim. apupyörillä ekaluokalla tai opettelisi luistelemaan ekan kerran esikoulun kanssa. Tuntuisi karhunpalvelukselta lapselle. Pitää vaan tehdä enemmän töitä ja rohkaista loputtoman paljon. Ne asiat on kuitenkin edessä.

Kannattaa sen lisäksi keskittyä asioihin, joista lapsi tykkää. Moni joka aristaa luistelua, voi olla kotonaan suksilla jne. Harrastukset ei ole mitenkään pakollisia, harrastaa voi ilman harrastusryhmääkin. Ja harrastuksia on muutakin kuin liikuntaa, kannattaa kokeilla ja pyytää vaikka hyvää kaveria mukaan harrastamaan. Tai harrastaa yhdessä vanhemman kanssa. Lapsi on varmasti monissa muissa asioissa hyvä, löytyisikö niiden asioiden parista harrastuksia?

6-7-vuotiaina monilla lapsilla muuten motoriikka kehittyy vauhdilla ja kadoksissa olevat taidot saattaakin oppia tosi nopeasti, joten ei kannata vaipua epätoivoon.