5vuotias eskariin

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Kokemuksia
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
K

Kokemuksia

Vieras
Tyttömme täytti 5v tammikuussa ja vasten kaikkia aikaisempia periaatteitani olen tullut siihen tulokseen, että hänen kannattaisi aloittaa koulu 6-vuotiaana - samaan aikaan kuin kaikki kaverit. Selviää jo oikeastaan kaikista ekaluokan tehtävistä (isoveli opettanut:)), yhteistyötaidot ja käytännön elämän tietous kohdallaan, ja on myös fyysisesti isokokoinen eli pärjää myös liikunnassa vuotta vanhemmille.
Mutta haluaisin hänen käyvän myös eskarin normaalisti, kuitenkin kuulostaa, ettei eskariin voi virallisesti hakea vuotta ennen? Eli voi päästä pikkueskariksi, jos ryhmä ei tule täyteen. Tuntuu vähän kummalta, jos tämä on hänen ainut eskarivuotensa, pääseeköhän edes kaikkeen touhuun mukaan?
Onko muilla vastaavia kokemuksia?
 
meillä terkkari sanoi tytön 5v.tarkastuksessa että olisi periaattessa kypsä menemään eskariin mutta en edes kysellyt mahdollisuudesta. Miksi haluat välttämättä lapsen koulutielle jo nyt? Kyllä hän ehtii sitä penkkiä kuluttaa toista vuosikymmentä. Anna lapsen olla lapsi. Sitten tulevaisuudessa ongelmia kun kaverit menevät rippikouluunkin ennen häntä, saavat ajokortit ennen häntä jne. Kyllä hän saa ystäviä omalta luokaltaankin sitten aikanaan.
 
Syy miksi haluaisin päästää hänet eskariin, on niin vahva kiinnostus koulua ja tuollaisia tehtäviä kohtaan, mutta ennen kaikkea että kaikki kaverit menee päiväkotiryhmästään nyt eskariin (viime vuonna "menetti" entiset kaverit) ja ne jotka ovat samana vuonna syntyneet, ovat ilmeisesti meidän neidin mielestä liian "lapsellisia", kun ei heitä noteeraa ollenkaan. Kun kaverit on kovin tärkeitä, niin nämä sosiaaliset syyt ovat tärkeimpiä - toki sillä on merkitystä, että myös kaikki taidolliset valmiudet on jo. Lukee vauhdilla ihan paksuja kirjoja ja kirjoittaa tietokoneella omia satukirjoja, tuntee kalenterin, kellon jne.
Kun sitten tässä kuulee jatkuvasti esikoisen valitusta, kuinka on kyllästynyt kouluun - ekalla kun ei tule hänellekään uusia asioita. Iltaisin luetaan esihistoriallisista ihmisistä, tulivuorista ja ihmisen biologiasta ekaluokkalaisen kirjastosta hakemia kirjoja (tämä 5v kuuntelee myös sujuvasti). Ehkä olisi kiva, että edes toisella olisi sellainen tunne, että koulu ei ole tylsää...
 
Niin jäi mainitsematta, että tuleva koulumme on pieni päiväkodin vieressä oleva, eli tyttö on nyt 4-5 vuotiaiden pk-ryhmässä eli saman ikävuoden lapsista (tulevista luokkakavereista) suurin osa on jo tuttuja - kuten myös näistä vuotta ennen alottavista. Eli aika lailla tuntee tulevat koulukaverit jo nyt kummassaki tapauksessa...
 
Oman lapseni kohdalla oli sama juttu, kaikki kaverit olivat vuotta vanhempia ja eskarivuoden päiväkodissa lapsi oli vähän orpona,kun uusia kavereita ei oikein löytynyt. Silti olen sitä mieltä, että oli hyvä etten laittanut häntä aiemmin kouluun vaikka varmasti olisi pärjännyt. Fiksu tyttö, osasi lukea ja kirjoittaa ja laskea ekaluokan edestä mainiosti. Kuitenkin olin -ja olen edelleen- sitä mieltä sekä äitinä että varhaiskasvattajana ja luokanopettajana, että antaa lasten olla lapsia mahdollisimman pitkään ja yksi tapa on aloittaa koulu vasta seitsemänvuotiaana, kun aika on. Omalla tyttärelläni oli ihan riittävästi haastetta koulunkäynnissä vaikka osasikin jo ekaluokan asiat. Fiksu ope osasi antaa jokaiselle sopivia tehtäviä, että motivaatio säilyi.

 
Mun tyttö täytti tammikuussa kuusi vuotta ja päiväkodin sekä neuvolan mukaan valmis kaikin puolin kouluun syksyllä. En edes ajatellut koulun aloittamista aiemmin, vaikka osaakin lukea,tms. Ennättää istua sillä tiellä kyllästymiseen asti. Voihan kotona puuhailla kaikkea kehittävää, jos eskari/ koulu ei ole "tarpeeksi" haasteellinen. Meilläkin on kirjoitettu ja luettu kotona, kun päiväkodissa siihen ei ole resursseja :(
 
Ilmeisesti joko foorumi on väärä tai alkuperäinen viestini epäselvä,
eli olisin kaivannut käytännön kokemuksia niiltä jotka ovat aloittaneet aiemmin. Itse tuota ratkaisua ei ollut täällä tarkoitus pohtia, sillä sitä olen työstänyt jo liki vuoden lähipiirin lisäksi niiden "asiantuntijoiden" (neuvola, lastentarhaopettajat omasta tarhasta ja alkeisopetuksen konkari) jotka tuntevat tytön hyvin ja tältä sektorilta saanut kovasti kannustusta viedä asiaa eteenpäin - jopa niiltä jotka yleensä eivät ole pitäneet kiirehtimistä hyödyllisenä. Niin kuin itsekin olen aina ajatellut, että mikäpä kiire sinne on. Myös jutellut muutaman itse 6v aloittaneen kanssa ja toisaalta niiden, jotka ovat kokeneet koulun hyvin turhauttavana (nyt aikuisia).
En oikein ymmärrä ajatusta että lapsuus loppuu kouluun enkä myöskään tätä ajatusta, että tuo uudenvuoden vaihtuminen on niin kriittinen muutos - jos neiti olisi tullut hieman ennen laskettua aikaa maailmaan, kuitenkin täysaikaisena, kukaan tuskin syyttäisi lapsuuden pilaamisesta kun en olisi hakemassa lykkäystä ;). Muistan itsekin, ettei koulussa ollut kiva olla poikkeava myös toiseen suuntaan, helppoahan se koulu oli, vähän liiankin - vasta lukiossa joutui opettelemaan, että jotaki pitäis tehdä jos haluaa kiitettäviä arvosanoja.
Eli uskon koulusta olevan enemmän hyötyä, jos lapsi kokee siellä edes jonkin verran sitä oppimisen iloa alusta asti. Kuin sitten että leikitään sitä koulua kaiket illat kotona vielä 2v. Näissä, kuten esimerkiksi harrastuksissa, minusta tärkein on nimenomaan lapsen kiinnostus tiettyjä taitoja ja tietoja varten. Yks tapa tietysti on opetella niitä kotona ja lapsella aloittaa suoraan toiselta tai kolmannelta luokalta...
 
Ihan olet mielestäni järkeillyt asian oikein. Ja jos lapsi olisi tosiaan sytynyt kuukautta ennen niin menisi jo syksyllä eskariin. Meillä poika tuplasi eskarin kun oli loppu vuodesta syntynyt eikä sosiaaliset taidot olleet vielä kypsyneet tarpeeksi. Sitäkin kyllä kyseenalaistettiin koulutoimiston puolelta ja poika passitettiin psykologin koulukupsyystesteihin. Eli tuhlattiin turhaa kunnan varoja. Saman olivat opettaja ja erityisopettaja todenneet, eli poika läpäisi koulukypsyystestit ikätasoisesti tai huomattavasti paremmin, mutta selvästi leikki kiinnosti tehtäviä enemmän. Eli pojan oma toive, meidän toive ja opettajien toive toteutui ja poika tuplasi. Ympäristö hyväksyi asian kyseenalaistamatta eikä kaveritkaan pitäneet asiaa millään tavalla erikoisena.

Sitten tuli tämä meidän kuopus, tammikuun kuudentena päivänä syntynyt, innokas itsensä kehittäjä. Tyttö siis oppi viisi vuotta täytettyään lukemaan, laskemaan kertotaulua, motooriset taidot ovat huippuluokkaa, esim. hyppää kahdella narulla hyppistä, piirtää loistavasti, soittaa nuoteista nokkahuilua ja pianoa ym.ym. Kuusivuotis neuvolassa sanottiin taitojen olevan sitä luokkaa että voisi laittaa suoraan kolmannelle luokalle. Tytön kaverit ovat kaikki yhtä lukuun ottamatta 8-11 vuotiaita. Puhuu ikätovereistaan "se pikkuinen" vaikka itse onkin pieni ja hentoinen, mutta kokee että ikätoverit ovat lapsellisia. Lisäksi on tullut ongelmia kun tyttö ei enää lainkaan viihdy päiväkodissa. Siellä täytyy nukkua päiväunet ym. eikä tyttö koe päiväkotia enää haasteelliseksi, siellä kun kerrataan viikonpäiviä ja kuukausia vaikka tyttö osaa jo kellon ja osaa lonkalta kertoa montako päivää on missäkin kuukaudessa. Lisäksi askartelut tyttö kokee liian helpoksi. Leikkiä hän tykkää, mutta kun on päivän leikkinyt tarhassa alkaa tytöllä kotona armoton itsensä trimmaaminen. Siinä kysytään jo hermoja meiltä vanhemmiltakin kun pitäisi olla koko ajan antamassa jotain haasteellisempaa tekemistä. Nyt siis jälkeenpäin harmittaa kun ei tullut laitettua tyttöä eskariin jo viime syksynä vaikka kaikki merkit lapsen kehittyneisyydestä oli jo esillä. Se olisi helpottanut huomattavasti arkea kotona.

Mutta vastaus nyt tuohon varsinaiseen kysymykseesi. Ota yhteyttä koulutoimistoon. Sieltä antavat ohjeet kuinka toimia. Psykologin testeihin varmasti lapsesi laitetaan, mutta kannattaa kysyä riittääkö todistukset tarhasta ja neuvolasta koulun aikaisempaan aloittamiseen. Ja voihan eskarin aina tuplata jos opettaja kokee että ei ole vielä kypsä ekalle luokalle. Siinä ette varmasti menetä mitään vaikka laittaisittekin lapsenne aikaisemmin eskariin. Eikä lapsikaan siinä mitään menetä jos lapsella riittää omaa tahtoa opiskeluun. Meillä sitä olisi riittänyt roppa kaupalla. Meillä ainakin tyttö näyttää päättäneen, että jos kukaan ei häntä opeta niin hän opiskelee itsenäisesti. Esim. On etsinyt netistä englannin kielen sanakirjan ja opiskelee englannin sanoja sitä kautta. Tuttavani on opettaja ja hänen luokallaan on ollut tyttö joka on aloittanut koulun vuotta aikaisemmin ja on pärjännyt kuulemma erittäin hyvin.

Lapset ovat erilaisia ja kehittyvät eri tahtiin. Ja miksi tuijotetaan niin paljon siihen vuosilukuun. Katsottaisiin enemmän niiden lasten tarpeita ja kehitystä eikä vanhempien -joskus kummallisiakin- mielipiteitä. Se olisi tervettä kehitystä tähän koulujärjestelmään. Silloinhan sitä oppia pitäisi antaa kun lapsi sitä itse haluaa eikä silloin kun vuosiluku näyttää tiettyä lukemaa.
 
Aivan, sitä en muistanut sanoa että toki olen ajatellut, että pienempi paha käydä eskari kertaan kun jättää kokonaan välistä. Muutaman tapauksen tiedän, jossa vasta siinä 6v aikoihin ruvettu puhumaan, jos lähtisiki suoraan kouluun. Kouluun vaativat kai ne koulukypsyystestit ja ne on musta ihan ok. Mietin jos kävisi ne jo nyt, ehkä niillä olisi vaikutusta että saisi olla ihan oikean eskarin roolissa eikä vain ns. pikkueskarina? Eli pääsisi uimaopetukseen ym mukaan.

Ehkä olisi muutenkin yleisesti muuttaa tuota koulun ja eskarin aloitusaikaa liukuvammaksi, tyyliin aikaisintaan sinä vuonna kuin täyttää viisi, mutta viimeistään kun täyttää kuusi tmv. Lapset kun kehittyy niin eri tahtiin, nämä kuopukset varsinkin ottaa oppinsa isommista. Meilläkin tyttö aloitti lukemisen 4.5v mun englanninkielisestä paidasta, kukaan ei opettanut mut oli kuunnellut veljeä ja kirjaimet oppi ennen 2v, samaan aikaan veljensä kanssa.
Mutta tuo kielten opiskelu on meillä kyllä ollut lähinnä maitopurkeista ja vastaavista toistaiseksi ;) .
 

Yhteistyössä