5v poika ja äiti

onni löytyy arjesta

Aktiivinen jäsen
06.08.2007
4 064
0
36
Meillä poika reipas, iloinen, sosiaalinen. Kotihoidossa on ja käy neljästi viikossa joko pv.kodissa tai kerhossa puolipäiväisenä.
Nyt alkaa taas olla todella paljon äidissä kiinni ja välillä sellaista tosi ärsyttävää vauvamaista ujellustakin. Oli yökylässä taas pitkästä aikaa ja sielläkin illalla kysellyt koska äiti tulee (siis sinä iltana kun jo haettiinkin).
Miehen kanssa mietittiin mikä pare olisi.. joko annan hänelle enemmän kahdenkeskistä aikaa tai mies alkaa olla enemmän pojan kanssa kahelleen, että huomaa pärjäävänsä ilman äitiäkin.
Kun koko perhe koolla, kiukuttelee helposti ja kahden on tosi reipas ja voi yhdessä tehdä vaikka mitä. Välillä ottaa todella hermon päälle, kun olisi kiva koko perheen kanssa esim.ulkoilla ja sitten menee ihan ujellukseksi ja huudoksi..
 
Meillä vähän samanlaista pojan 4v9kk kanssa. Tosin tämä tapaus ei antaisi äidin mennä mihinkään ja tuloksena hirveät matsit isänsä kanssa jos ja kun äiti jonnekin kotoa pois lähtee ja sitten täällä kitarisat lepattaa tunninkin ajan kun poika karjuu ja kirkuu |O :headwall: Koko perheen kesken kun ollaan niin meno menee välillä ihan kamalaksi, kun poika uhoaa, jankuttaa, huutaa ja vaikka mitä. Pari kuukautta sitten oli tilanne vielä ihan suht ok, mutta nyt tää on mennyt ihan mahdottomaksi.

Poika käy 3pv vkossa puolipäiväisesti päiväkodissa ja kivasti siellä menee. Vaikka on tuo välillä sitä mieltä että hänhän ei sinne mene, mutta menee kuitenkin ja jää ihan mielellään.

Oiskohan meidän pojilla joku eroahdistus tms. äidistä? Hermoja tässä koetellaan kyllä ja kovasti. |O

Jaksamista sinne kovasti!! :hug:

Vinkkeja tilanteeseen otetaan vastaan!! :attn:
 
Hei, meilläkin on 5v poika, joka vielä kesällä meni reippaasti ja rohkeasti esim. kaverin synttäreille yksin. Ja muutenkin asiat sujui kuin unelma. Nyt syksyn aikana tullut kovasti uhmaikä takaisin ja äitiä tai isiä vaatii mukaan joka hetkeen. Ja kaikki, mikä on rutiineista poikkeavaa esim. juuri kavereiden synttärit tai vaikka muiden mielestä kiva teatteriretki ym. saa aikaan kauheaa uikutusta ja vastustusta. Raivareita tulee tietty ihan perusjutuistakin niin kun vaikka ulospukemiset jne.

Päiväkodissa käy pikkuveljensä kanssa n. 3-4 aamupäivänä viikossa, muuten on kotihoidossa. Päiväkotiin menokin pitkän tauon jälkeen, kun on ollut sairaana, on aikamoista taistelua. Sitten kun taas on pari päiväkotipäivää mennyt, ei mitään ongelmaa ole. Ja kaverit on tosi tärkeitä pojalle, ja haluaa heidän kanssaan leikkiä, mutta jotenkin vaan jännittää tai sitten periaatteesta pistää hanttiin kotoa lähtemistä. Kotona koitan kovasti touhuta molempien poikien kanssa, mutta välillä tuntuu, että mikään ei riitä.

Meillä on myös 10kk ikäinen vauva ja olen miettinyt, että kuinka paljon sillä on vaikutusta tähän uudestaan puhjenneeseen uhmaan. Mitään varsinaista mustasukkaisuutta ei ole koskaan ollut, päinvastoin. Päiväkodissakin otin puheeksi tämän uhman ja sanoivat kyllä, että kuuluu ikään. Mutta järkyttävän määrän kärsivällisyyttä tämä touhu vaatii :o !!

Jaksamista teille muillekin, ja kiitos vertaistuesta :hug: !!
 

Yhteistyössä