5v lapsen syöminen. tai itseasiassa syömättä oleminen.

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja vakiovieras
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti

vakiovieras

Jäsen
29.11.2009
963
0
16
meidän ipana on aina ollu hirveen nirso, en tiiä johtuisko siitä kun se on niin sihtikurkku ollu vauvasta asti et tietyn koostumuksen ruuat on saanu sen heti yökkäämään.. jos sais päättää niin eläis makkaralla, kylmällä makkaralla, ei missään nimessä saa lämmittää :xmas:
sen syöminen on siis aina ollu tosi vaikeeta ja välillä mä oon tuskastunukin oikeesti kun ei mikään koskaan kelpaa ja kauheita tekosyiden vääntämisiä et pääsis pois pöydästä ja pahaa en syö en tykkää en maista en koske.
ja meillä ei sitten todellakaan napostella mitään välipaloja...!!
selkee aamupala, lapsi syö ihan hyvin. päiväruokaa syö TODELLA harvoin, ronkkii ja rääppii ja vinkuu sit koko illan leipää tms (mut en ole antanut) sit kun on iltaruoka niin ei syö vaikka olis kamala nälkä ja iltapalalla taas syö kun on sitä leipää / muroja / jugurttia. ei syö lättyjä, ei pannaria, ei keittoja, ei perunaa jne.
no, nykyään syö jo ihan piirun verran paremmin, mutta nykyään ongelmana on sen pulina ja pälinä. se ei hiljene edes unissaan. ruokailussakin selittää ja pälättää niin et ruoka jäähtyy ja mitään ei ehdi syödä ja sit se ruokailu olikin taas siinä. oon ottanu aikarajan nykyään käyttöön et jos näyttää siltä et menee ihan pulinaks niin saatan antaa esim.10min aikaa ja jos ei sinä aikana syö vaan pulputtaa vaan niin lautanen pois ja kiitti hei.
mä oon ihan voimaton ja väsynyt tän asian kanssa vaikka lapsi kasvaa ja on terve.
 
Hyppään tähän ketjuun, vaikka ei mulla vinkkejä olekaan...
Meillä on juuri samanlainen 7,5v poika. Tuola se nytkin istuu lautasensa kanssa, kun ei suostu syömään yhtään mitään (on laitettu lautasen reunalle ihan pieni keko ruokaa joka pitäs syödä). Tuo meidän jätkä eläis vaan pelkällä leivällä ja senkään päällä ei sais olla mitään. Ruoista ainoat mitä syö on kalapuikot ja salaatti..
 
Alkuperäinen kirjoittaja vakiovieras:
Alkuperäinen kirjoittaja JONSERED Rummuntekijä:
Aika hurjaa... Aikaraja ja muu.

Mutta toivottavasti jollain on hyviä vinkkejä.

siis mikä on hurjaa? koko ruokailun aikaraja ei ole 10min vaan jos näyttää siltä että homma menee pulinaksi ja se syöminen jää taka-alalle.

Meillä pistetään joskus munakello pöydälle. Jos muut ovat jo syöneet ja pelleily vielä jatkuu.

Tänään poika jäi yksin syömään lounasta, ja muut menivät päikkäreille. Sieltä se köpötti perässä sitten 20 minuutin päästä.

Tiedän tunteen, se raastaa hermoja.
 
Alkuperäinen kirjoittaja JONSERED Rummuntekijä:
Aika hurjaa... Aikaraja ja muu.

Mutta toivottavasti jollain on hyviä vinkkejä.

Kyllä meillä ainaki juniori istuis (ja joskus kokeeksi istunutkin, kokeiltiin kauanko neidillä pakarat kestää) ruokapöydässä puolitoista tuntia. Taisi mennä vähän ylikin. Eikä kyse todellakaan ollut siitä ettei olisi ruoka maistunut tai ettei lapsi olisi halunnut syödä, vaan muksu huusi kun hinaaja "mää syön vielä!!!" kun kysyttiin että joko lopetit vain vienkö lautasen pois. Joskus tietty höpöttääkin mutta aika usein on niin, että vahtailee vaan ikkunasta ulos ittekseen. Että kyllä ihan arjen sujuvuudenkin vuoksi on ollut ihan pakko laittaa joku raja ruokapöydässä istumiselle, muuten loppuis päivistä tunnit ihan täysin. Ei hommat etene mihinkään, jos koko perhe aina päivästä toiseen odottaa yhtä ruokapöydästä tuntitolkulla.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vakiovieras:
Alkuperäinen kirjoittaja JONSERED Rummuntekijä:
Aika hurjaa... Aikaraja ja muu.

Mutta toivottavasti jollain on hyviä vinkkejä.

siis mikä on hurjaa? koko ruokailun aikaraja ei ole 10min vaan jos näyttää siltä että homma menee pulinaksi ja se syöminen jää taka-alalle.

Siis pitää heittää huiviin jotain 10 min. kuluessa edellisetä suupalasta? Se muuttaa ajatuksiani. :)

Meillä on kaksi niukkaskiihdytintä, toinen on jo 11-vuotias, pitkä ja vahva tyttö, toinen 7-vuotias hoikkaliini. Ainoa, millä heidän kanssaan pärjäsi pahimpina kausina oli se, että hoki itselleen mantraa "terve lapsi ei itseään nälkään tapa, terve lapsi ei itseään nälkään tapa..."

Ruokapöytään pitää kuitenkin tulla samaan aikaan kuin muutkin ja nousta saa, kun kaikki ovat valmiita. Usein aika käy niin pitkäksi, että muutama suupala sentään menee. Ja jos ei mene, saa valita ottaako lusikallisen hamppu,- oliivi- tai manteliöljyä tai vaikka kalanmaksaöljyä, että tiedän edes aivojen saaneen riittävästi polttoainetta. :saint:
Usein ruoka muuttuukin paljon paremmaksi... :whistle:
 
Meillä on samanlainen poika. Nälkä on, mutta ruokaan ei koske. Joskus syö aamulla yhden palan ruisleipää, välipalalla appelsiinin ja iltapalaksi kaksi palaa ruisleipää. Siinä on koko päivän syömiset. Mutta en jaksa uskoa, että tuo lapsi nälkäänsä kuolee, kun ruokalautanen on nenän edessä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja JONSERED Rummuntekijä:
Ruokapöytään pitää kuitenkin tulla samaan aikaan kuin muutkin ja nousta saa, kun kaikki ovat valmiita. Usein aika käy niin pitkäksi, että muutama suupala sentään menee. Ja jos ei mene, saa valita ottaako lusikallisen hamppu,- oliivi- tai manteliöljyä tai vaikka kalanmaksaöljyä, että tiedän edes aivojen saaneen riittävästi polttoainetta. :saint:
Usein ruoka muuttuukin paljon paremmaksi... :whistle:

Kiitos.
 
Lopeta stressaaminen. Tarjoa ruoka ja pitäkää mukava ruokailuhetki, älä kiinnitä huomiota siihen mitä syö. Sen jälkeen kiitos ja siivotaan pöytä. Kyllä se lapsi sitten syö kun liikaa hössöttäminen ruokailusta otetaan pois. Älä lähjo, pakota, tuputa, katsele kelloa, vaadi maistamista tms - vie vaan huonompaan suuntaan. Viestitä lapselle että hän saa syödä niin paljon tai vähän kuin haluaa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja neljän äiti:
Lopeta stressaaminen. Tarjoa ruoka ja pitäkää mukava ruokailuhetki, älä kiinnitä huomiota siihen mitä syö. Sen jälkeen kiitos ja siivotaan pöytä. Kyllä se lapsi sitten syö kun liikaa hössöttäminen ruokailusta otetaan pois. Älä lähjo, pakota, tuputa, katsele kelloa, vaadi maistamista tms - vie vaan huonompaan suuntaan. Viestitä lapselle että hän saa syödä niin paljon tai vähän kuin haluaa.

Meillä on tehty näin nyt toista vuotta. Koska se alkaa siis syömään?
 
Alkuperäinen kirjoittaja neljän äiti:
Lopeta stressaaminen. Tarjoa ruoka ja pitäkää mukava ruokailuhetki, älä kiinnitä huomiota siihen mitä syö. Sen jälkeen kiitos ja siivotaan pöytä. Kyllä se lapsi sitten syö kun liikaa hössöttäminen ruokailusta otetaan pois. Älä lähjo, pakota, tuputa, katsele kelloa, vaadi maistamista tms - vie vaan huonompaan suuntaan. Viestitä lapselle että hän saa syödä niin paljon tai vähän kuin haluaa.

sillälailla.. :xmas:
 
Alkuperäinen kirjoittaja neljän äiti:
Lopeta stressaaminen. Tarjoa ruoka ja pitäkää mukava ruokailuhetki, älä kiinnitä huomiota siihen mitä syö. Sen jälkeen kiitos ja siivotaan pöytä. Kyllä se lapsi sitten syö kun liikaa hössöttäminen ruokailusta otetaan pois. Älä lähjo, pakota, tuputa, katsele kelloa, vaadi maistamista tms - vie vaan huonompaan suuntaan. Viestitä lapselle että hän saa syödä niin paljon tai vähän kuin haluaa.

tuolla systeemillä meillä ei syötäisi sitäkään vähään mitä nyt ja poika eläis pelkällä leivällä...
 
Alkuperäinen kirjoittaja vicy:
Alkuperäinen kirjoittaja neljän äiti:
Lopeta stressaaminen. Tarjoa ruoka ja pitäkää mukava ruokailuhetki, älä kiinnitä huomiota siihen mitä syö. Sen jälkeen kiitos ja siivotaan pöytä. Kyllä se lapsi sitten syö kun liikaa hössöttäminen ruokailusta otetaan pois. Älä lähjo, pakota, tuputa, katsele kelloa, vaadi maistamista tms - vie vaan huonompaan suuntaan. Viestitä lapselle että hän saa syödä niin paljon tai vähän kuin haluaa.

tuolla systeemillä meillä ei syötäisi sitäkään vähään mitä nyt ja poika eläis pelkällä leivällä...

Mutta ainakin kaikilla olisi mukavampaa ja lapsella ei olisi niin suuri riski sairastua isompana syömishäiriöön
 
Meillä OLI tuollainen lapsi vielä puoli vuotta sitten =) Nyt täyttää kohta 6 v. ja tänään uskalsi jopa maistaa mämmiä :-0 Sama oli esikoisen kanssa. Tarjoan ruokaa, jos ei kelpaa niin välipaloja ei saa. Syö vain ja ainoastaan terveellistä ruokaa eli aamuin illoin puuroa (ihan oikeasti ei halua muuta). Nykyään syö jopa salaattiakin. Olen aina patistanut maistamaan edes murusen ja yhtäkkiä likka on alkanut tykkäämään jopa hedelmistä ja kasviksista, vaikka ennen ei suostunut edes maistamaan.

Tuo pulina ja pälinä on kyllä ärsyttävää. minäkään en suvaitse, että ruokapöydässä puhutaan ihan päättömästi, joten olen sanonut, että puhua saa, mutta puhutaan vain tarjolla olevasta ruoasta ;-D Jos menee överiksi eikä kielloista huolimatta lopeta tyhjän jauhamista niin ruokailu loppuu siihen. Sama koskee tuolilla pysymistä eli istutaan eikä kiekuta polvelta toiselle.... Ruoan kanssa myös sääntö, että kaikkea maistellaan ja ruokaa on syötävä ainakin 5 lusikallista.

Kyllä se siitä, ajan kanssa, älä tee ruokailusta suurta numeroa äläkä tarjoa vain sitä makkaraa. Monipuolisesti ruokaa ja pienet annokset niin ehkä motivaatio kasvaa. syytä huoleen ei ole kerran tyttösi kasvaa kuitenkin hyvin =)
 
Meillä on samanlainen poika, nyt 7v....kaikkea on kokeiltu, eskarista ollaan oltu huolissaan...mutta kun ei syö niin ei syö!!
Kaikkea on PAKKO maistaa (senkin takia, että pojalla on kaikkea kohtaan pahaa-asenne), jos ei tykkää, niin saa mennä pois...mutta ei välipalojakaan.

Ehkäpä se siitä joskus :xmas:
 
Tärkeintä olisi päästä pois siitä ajatuksesta että on PAKKO syödä/maistaa ja mennä siihen moodiin että kaikkea SAA maistaa ja syödä. Muuten ruokailusta tulee valtataistelu ja voi mennä vuosia ennen kun lapsi pääse pois siitä kierteestä. Ja toki saa puhua - päivän tapahtumista ja muusta asiosita. Tietty niin että kaikki saavat osallistua keskusteluun ja annetaan toisillekin suuvuoroa.

Olennaista ei ole mitä lapsi juuri sillä aterialla syö vaan että hän oppii pitämään ruokailusta normaalina ja mukavana osaa arkea.
 

Yhteistyössä