Omavaraistaloudessa elävä perhe käyttää vuodessa 50 euroa
20.12.2008 18:43
A A Timo Siukonen
Helsingin Sanomat
Pentti Vänskä
Lasse Nordlund ja Maria Dorff sekä Aamu elävät luontaistaloudessa Valtimon Rasinmäessä.
VALTIMO. Joulun superkulutuksen keskellä Pohjois-Karjalan Valtimosta kuuluu kriittinen huomio: Mikä on rahallisesti kannattavaa, ei voi olla ekologisesti lempeää. Viesti tulee omavaraistaloudessa elävältä isännältä, joka perheineen yrittää pysyä etäällä tavanomaisesta jouluvietosta.
Maalaistalon isäntä Lasse Nordlund toteaa, että tavaroiden seasta ei löydy henkistä syvyyttä. "Ihmettelemme, miten meidän tuhoisasti käyttäytyvä yhteiskuntamme julistaa joulurauhaa luonnolle ja ihmisille."
Nordlund elää pitkälti omavaraistaloudessa puolisonsa, kasvatustieteen maisteri Maria Dorffin, 30, sekä lastensa Viljamin, 7, ja Aamun, 2, kanssa.
Käytännössä se tarkoittaa luonnonmukaista kotitarveviljelyä, vähäistä ulkoisen energian ja rahan käyttöä, vaatimattomuutta, runsasta elämäniloa, ruumiillista työtä ja kekseliäisyyttä arjen askareisiin.
Isäntä muun muassa kehrää villat rakentamallaan täyspuisella rukilla, kutoo villapuserot ja -sukat sekä valmistaa nahkahousut. Tilan pellavista jalostetaan lankaa kalanpyydysten valmistukseen, korit punotaan pajusta tai vanhasta saunavastasta.
Perheessä syödään paljon sieniä, marjoja ja muita kasvispainotteisia luonnontuotteita, myös kalaa ja harvoin lihaa. Kaupassa käydään harvoin. Maito ostetaan lähitilalta.
Nordlundin kiinnostus omavaraiseen elämäntapaan syttyi 1980-luvun puolivälissä, sen jälkeen kun hän oli tajunnut, ettei osaa määritellä koulunjälkeistä paikkaansa yhteiskunnassa. Hän asui tuolloin Saksassa.
Vähitellen kokemuksista syntyi teorioita, joista valmistui 1991 kirjallinen yhteenveto. Nordlund kulki polkupyörällään ympäri maata luennoimassa.
"Sitten halusin siirtyä perusteellisesti omavaraisuuteen ja testata teoriaani käytännössä. Yllätyin, miten vähäiseksi riippuvuus rahasta voi kehittyä: 30-50 euroon vuodessa."
Vihdoin marraskuussa 2008 hänen kirjansa Elämämme perusteista julkistettiin Tampereella Pispalan nykytaiteen keskuksessa. Teoksessa Nordlund kirjoittaa työn ja koneiden, energian ja rahan sekä ihmisen ja energian välisistä suhteista. Hän kuvaa, miten ihmiskunta tuhlaa enemmän energiaa kuin tuottaa.
"Toisin kuin yleensä otaksutaan, emme ole onnistuneet tehostamaan energian hankintaamme alkutuotannossa tekniikan tai kehittyneen työnjaon kautta."
"Seitsensiipistä kyntöauraa perässään vetävä traktori kyllä näyttää tehokkaalta, mutta se huolehtii ravintoenergian saannistamme paljon huonommin kuin käsillään puutarhassaan uurastava ihminen."
http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Omavaraistaloudessa+el%C3%A4v%C3%A4+perhe+k%C3%A4ytt%C3%A4%C3%A4+vuodessa+50+euroa/1135242228044
20.12.2008 18:43
A A Timo Siukonen
Helsingin Sanomat
Pentti Vänskä
Lasse Nordlund ja Maria Dorff sekä Aamu elävät luontaistaloudessa Valtimon Rasinmäessä.
VALTIMO. Joulun superkulutuksen keskellä Pohjois-Karjalan Valtimosta kuuluu kriittinen huomio: Mikä on rahallisesti kannattavaa, ei voi olla ekologisesti lempeää. Viesti tulee omavaraistaloudessa elävältä isännältä, joka perheineen yrittää pysyä etäällä tavanomaisesta jouluvietosta.
Maalaistalon isäntä Lasse Nordlund toteaa, että tavaroiden seasta ei löydy henkistä syvyyttä. "Ihmettelemme, miten meidän tuhoisasti käyttäytyvä yhteiskuntamme julistaa joulurauhaa luonnolle ja ihmisille."
Nordlund elää pitkälti omavaraistaloudessa puolisonsa, kasvatustieteen maisteri Maria Dorffin, 30, sekä lastensa Viljamin, 7, ja Aamun, 2, kanssa.
Käytännössä se tarkoittaa luonnonmukaista kotitarveviljelyä, vähäistä ulkoisen energian ja rahan käyttöä, vaatimattomuutta, runsasta elämäniloa, ruumiillista työtä ja kekseliäisyyttä arjen askareisiin.
Isäntä muun muassa kehrää villat rakentamallaan täyspuisella rukilla, kutoo villapuserot ja -sukat sekä valmistaa nahkahousut. Tilan pellavista jalostetaan lankaa kalanpyydysten valmistukseen, korit punotaan pajusta tai vanhasta saunavastasta.
Perheessä syödään paljon sieniä, marjoja ja muita kasvispainotteisia luonnontuotteita, myös kalaa ja harvoin lihaa. Kaupassa käydään harvoin. Maito ostetaan lähitilalta.
Nordlundin kiinnostus omavaraiseen elämäntapaan syttyi 1980-luvun puolivälissä, sen jälkeen kun hän oli tajunnut, ettei osaa määritellä koulunjälkeistä paikkaansa yhteiskunnassa. Hän asui tuolloin Saksassa.
Vähitellen kokemuksista syntyi teorioita, joista valmistui 1991 kirjallinen yhteenveto. Nordlund kulki polkupyörällään ympäri maata luennoimassa.
"Sitten halusin siirtyä perusteellisesti omavaraisuuteen ja testata teoriaani käytännössä. Yllätyin, miten vähäiseksi riippuvuus rahasta voi kehittyä: 30-50 euroon vuodessa."
Vihdoin marraskuussa 2008 hänen kirjansa Elämämme perusteista julkistettiin Tampereella Pispalan nykytaiteen keskuksessa. Teoksessa Nordlund kirjoittaa työn ja koneiden, energian ja rahan sekä ihmisen ja energian välisistä suhteista. Hän kuvaa, miten ihmiskunta tuhlaa enemmän energiaa kuin tuottaa.
"Toisin kuin yleensä otaksutaan, emme ole onnistuneet tehostamaan energian hankintaamme alkutuotannossa tekniikan tai kehittyneen työnjaon kautta."
"Seitsensiipistä kyntöauraa perässään vetävä traktori kyllä näyttää tehokkaalta, mutta se huolehtii ravintoenergian saannistamme paljon huonommin kuin käsillään puutarhassaan uurastava ihminen."
http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Omavaraistaloudessa+el%C3%A4v%C3%A4+perhe+k%C3%A4ytt%C3%A4%C3%A4+vuodessa+50+euroa/1135242228044