50-60-vuotiaat naiset ovat joutuneet kokemaan yllättävän kovia - lukekaa!

[RiinaM.]

Ensinnäkin toivoisin että mahdollisimman moni jaksaisi ja uskaltaisi kirjoittaa tähän ketjuun omista kuulemistaan jutuista aiheeseen liittyen.

Asiaan...

En tiedä olenko kasvanut pumpulissa mutta vasta viime vuosina olen jutellut enemmän esim. puistossa mummojen, isoäitien, sukulaisnaisteni ja ihan joskus jopa asiakkaideni (olen töissä kauneudenhoitoalalla) kanssa juuri tästä aiheesta.
Eli, kaava on lähes aina sama:

maaseudulla elänyt perhe, johon syntyi ensin vaikka pari tyttöä, ja sitten poika. Poika meni kaiken edelle mm. taloudellisesti, ajankäytöllisesti ja huomion puolesta. Jos poikia oli useampia, tilanne ei ollut aina niin räikeä, mutta pääsääntöisesti tytöt ovat joutuneet raatamaan huomattavasti enemmän saadakseen jotakin kuin poika. Vielä aikuisenakin monesti nämä aikuiset tytöt eivät esim. kuule äitinsä puhuvan heistä mitään vaan pojan tekemisiä ruoditaan enemmän. "Heikki onnistui kaatamaan puun tuosta tien poskesta".

40-luvulla pojaksi syntyneellä ei aina silti ole ollut helppoa, koska isän odotukset ovat olleet korkealla, joskus äidinkin, ja siitä on tullut ristiriitoja.

Nyt kun olet kuullut näistä jo muutaman kymmenen lähes samanlaista tarinaa, niin mieli on vähän murheellinen. Nuo naiset ovat olleet monta vuotta pahoilla mielin asiasta ja vasta viime vuosina ovat hyväksyneet tuon kohtelun eriarvoisuuden.

Omassa suvussani ei ONNEKSI ole ollut tuollaista, mutta olisi valtavan mielenkiintoista tietää mitä tuollaisen perheen äidin tai isän päässä on liikkunut kun hän on suosinut poikaa ja tytöt ovat olleet paljon vähemmässä arvossa.

Onko joku täällä palstalla koskaan kysynyt asiasta, tai kuullut jotain selitysmallia?

Onko ollut niin että jos poika on ollut tärkeä esim. maatalossa, niin sitten äiti on suosinut tätä koska hänen oma itsetuntonsakin on kohentunut kun "toivottu tulos" on saatu?

 

[voipa olla]

Ok, mutta päinvastakin olen kuullut. Eli taitaa olla vähän perheestä kiinni, onko joku lapsista ollut muita tärkeämpi.

 

["lipstikka"]

Tämä on jännä juttu, koska tunnistan saman. Meillä on työpaikalla 8 (!) naista, joilla on 3 siskoa ja yksi veli ja heillä on kaikilla ollut sama tilanne. Siis ei se, että veli perii kaiken merkittävän, vaan se kohtelu myös.

 

["äiti88"]

Omalla äidillä on sama kokemus (ikää vasta kyllä 48v), en ole ajatellutkaan koskaan, että se olisi joku ikäkauden juttu. Mutta joo, äitinsä on ollut aika kamalakin häntä kohtaan, veljeä taas on aina taputeltu päähän jne.

Ja sama asenne jatkuu tänä päivänä. Veli esim. saa synttärilahjaksi uuden kännykän, ja äitini pirkan ruusupuskan. En itse voisi kohdella lapsiani noin ikinä :/

 

["Vieras"]

Joo...vanha patriarkaattinen perinne kait. Mun isoäidin (vanhempaa ikäluokkaa, kuoli ennen syntymääni) perheessä oli montasiskoa ja yksin veli, veli peri lähes kaiken.