Poika on alkanut pelkäämään yksinjäämistä; ennen saattoi olla pihalla tai sisällä yksistään ihan tyytyväisin mielin, nykyään huutelee äitiä vähän väliä! Onkohan mielikuvitus jotenkin alkanut aktivoitumaan kun esim eilen illalla ihan itku silmässä mietti että jos näkee pahan unen yöllä. Kovasti on koitettu antaa lohtua ja läheisyyttä ja juteltu on paljon kaikesta askarruttavasta ettei ainakaan tulisi vähäteltyä pojan tunteita. Mitään pelon aihetta ei osaa nimetä jos kysellään että miksi ei halua olla yksin esim. ulkona pihalla leikkimässä. Onko muilla ollut vastaavia havaintoja tämänikäisillä lapsilla?