Ä
Ärhäkkyys
Vieras
Hei,
kysyisin kommentteja 5,5kk pojan käytökseen. Siis, poju on mielestäni ihan mahdonntoman helposti ärtyvä, uhmakas ja itsepäinen. Voiko tällaista olla jo tässä iässä vai onkohan joku vialla, huolestuttaa? Pari esimerkkiä: yritin tänään pukea paitaa päälle. On muutama viikko sitten keksinyt inhoavansa pukemista. Alkoi aivan hysteerinen huuto ja ihan järkyttävä kiljunta. Siis ihan järkyttävä. Huitoi ja potki tosi voimalla. Tätä jatkui niin kauan, että ""väkisin"" sain runnottua paidan päälle ja nostin pojan syliin. Hän rauhottui pikkuhiljaa. Samanlainen mesoaminen syntyi eilen, kun yritin syöttää, ja halusi aina ottaa lusikan omaan käteen. Annoin, mutta yritin tietty myös ihan syöttää. Huuto oli aivan järkyttävä, ja tuntui ettei saa enää edes ilmaa. Jouduin nostamaan ylös ja rauhoituttiin vähän aikaa, ja yritettiin uudelleen. Ja tällaisia kiljunta & huutokohtauksia tulee siis monta kertaa päivässä.
Mutta kohtausten välissä poju on mitä ihanin pikkumies. Olen jo miettinyt et mikähän luonnevika mahtaa olla kyseessä...
Onko muilla jo tässä iässä ollut uhmaa? Mitenhän pitäisi toimia, että sais kohtaukset hiukan vähemmän dramaattisiksi?
kysyisin kommentteja 5,5kk pojan käytökseen. Siis, poju on mielestäni ihan mahdonntoman helposti ärtyvä, uhmakas ja itsepäinen. Voiko tällaista olla jo tässä iässä vai onkohan joku vialla, huolestuttaa? Pari esimerkkiä: yritin tänään pukea paitaa päälle. On muutama viikko sitten keksinyt inhoavansa pukemista. Alkoi aivan hysteerinen huuto ja ihan järkyttävä kiljunta. Siis ihan järkyttävä. Huitoi ja potki tosi voimalla. Tätä jatkui niin kauan, että ""väkisin"" sain runnottua paidan päälle ja nostin pojan syliin. Hän rauhottui pikkuhiljaa. Samanlainen mesoaminen syntyi eilen, kun yritin syöttää, ja halusi aina ottaa lusikan omaan käteen. Annoin, mutta yritin tietty myös ihan syöttää. Huuto oli aivan järkyttävä, ja tuntui ettei saa enää edes ilmaa. Jouduin nostamaan ylös ja rauhoituttiin vähän aikaa, ja yritettiin uudelleen. Ja tällaisia kiljunta & huutokohtauksia tulee siis monta kertaa päivässä.
Mutta kohtausten välissä poju on mitä ihanin pikkumies. Olen jo miettinyt et mikähän luonnevika mahtaa olla kyseessä...
Onko muilla jo tässä iässä ollut uhmaa? Mitenhän pitäisi toimia, että sais kohtaukset hiukan vähemmän dramaattisiksi?