minä tulin äidiksi 41 vuotiaana, esikoinen oli tuolloin 3 vuotias. Lapsi on toki suloinen, mutta ihan kauhean rankkaa on ollut, vauva ei vieläkään nuku kuin parin tunnin pätkiä vaikka on jo 1 v ja 2 kk. Kroppani niin kamalassa kunnossa että mies ja esikoinenkin huomauttelee roikkutisseistä ja jättimahasta joka ei siis todellakaan palautunutkaan. Menetin työni kun irtisanottiin äitiysloman päätteeksi, vauvallista työntekijää ei enää haluttu. Minä en hankkiutuisi enää tässä iässä raskaaksi mutta on oma vahinkovauvakin rakas vaikka elämästä menikin vauvan myötä kaikki sekaisin kun mieskin haluaa nyt eron kun en ole enää kiinnostava.