40+ SO WHAT (VOL.11)

Pahoittelut Ottikselle kissapojan vuoksi

Täällä palstalla taitaa monilla olla ovikset vähän karussa, paitsi että mur-mur taisit oviksen sitten kuitenkin löytää

Minulle tuli testejä postissa eilen, eikä niihin tule kuin yksi viiva (david-testejä). Ei taida tässä kierrossa sitten ovista olla, taikka se on jotenkin vasta tulossa, mutta kai nyt jotain hailua pitäisi kuitenkin jo näkyä, kun kierto on yleensä 25 pv. Ei ole kyllä mitään nippailujakaan ollut. Viime kierrossa oli ovis kyllä ihan varmasti, kun sen ihan selvästi huomasin. Kai se ovis pitää nyt sitten syyslomaa . Tämä on kyllä eka kerta kun ovistestejä käytän. Harmi jos heti tähän osui hukkakierto...

No, miehelle en ole kertonut oviksen lomailusta, vaan innokkaana ollaan talleteltu kumpikin, kun minullakin on sopiva mieli ollut, samoin kuten taavi166:kin kertoi.

Mukavaa viikonlopun jatkoa kaikille!

putunen

 

Heissulivei minultakin!

Täällä ei mitään ihmeellistä auringon alla...
Tai no, työt päättyivät edellisessä työpaikassa ja melkoisen mukavalla sopimuksella pääsivät minusta eroon. Tai minusta se oli hyvä sopimus, heistä ei ehkä. Rahaa meni heiltä melkoisesti
Nyt voisi periaatteessa olla ensi kesän loppuun saakka tekemättä mitään. Mutta saa nähdä, itseni tuntien en ehkä niin pitkään, ellei toi r-plussa yllätä.

Vielä ei ole ovista erikoisemmin bongailtu, kun ollaan menossa vasta kp 10. Ja mulla kierto sen verran pitkä, että oletettavasti tulee vasta ensi viikon lopulla. Jos alkuviikosta dippailisi ja testilisi.

Mä lähden yksin mökille laittamaan sitä talviteloille tiistaina. Jätän pojun tänne iskän ja mummun kanssa. Ja lähden vähän tuulettamaan ajatuksiani yksin sinne mökin rauhaan. Nyt kaipaa vähän omaa aikaa tämän kaiken työpyörityksen perästä!

Että näin, taidan jättää koneenikin kotiin (tai vien huoltoon) mökkeilyn ajaksi. Niin tulee oltua ihan rauhassa, jopa ilman tätä sosiaalista mediaa!

Rauhaisaa sunnuntaina kaikille!

 

Kiitos mahdotontako, tyynetuulia, mur-mur ja putunen halauksista ja tsempeistä! Nytkin tätä kirjoittaessani itken. En yksinkertaisesti jaksa ymmärtää miten saatan huomenna lähteä töihin, kun ei kisupoku olekaan aamuani sulostuttamassa :'(. Siitä tietenkin olen kiitollinen, että tuo kissa sai takuulla niin paljon rakkautta, että siitä olisi riittänyt useammallekin kissalle, mutta kun on niin valtava ikävä :'(..

Miehen kanssa ollaan puhuttu yölläkin pitkään, kun ei uni tullut, ollaan myös itketty yhdessä ja mä olen löytänyt itsestäni uuden piirteen, mun pitäis saada jatkuvasti olla miehen halissa.

Sarppav Sulla on hyvin pullat uunissa. Onnittelut siitä! Hienoa, että pääset yksin mökille touhuamaan ja tuulettamaan ajatuksia. Mulla on käynyt usein niin, että vaikka olisin kotoa lähtiessä ollut kuinka kiukkuinen, jo mökkitielle kääntyessäni rauhoitun ja mieli on parempi. Perjantaina tuossa paikassa peräti harkitsin, että lähden takas kotiin. Olisi kannattanut, sillä nyt ei tarvitsisi surra sitä, etten ollut kotona kissapojun viimeistä yötä. Tosin tiedän, ett sillä oli miehen hoidossa aivan yhtä hyvä kuin minunkin, joten syyllisyys on turhaa.

putunen Hienoa, että virettä 'sillä saralla' piisaa.

Tyynetuulia Totta, kissapoju ei joutunut kärsiä, se lohduttaa :hug:.

mur-mur Ai ne olikin talkoot, sori ku sekoilin. Se samainen kissa just jäi auton alle, josta viime viikollakin kerroin, ett se on varmasti maailman onnellisia kissa, kun se saa meiltä molemmilta niin paljon rakkautta ja hellyyttä.

Hyvää tätä päivää kaikille! Mä kipitän alakertaan halittavaksi.

 

Voi Ottis mikä suru :’( Voi kamalaa, ihan sanattomaksi menin. Eläimeen tottuneelle ihmiselle eläimetön elämä on ihan onttoa. Kaksi koiraa ja kaks kania menettäneenä tiedän mitä surua sä käyt läpi. Ikävä on ihan suunnaton ja se ei haalistu pitkään aikaan. Tottuminen on vaikeaa ja aikakin tuntuu pysähtyneen. Mua on lohduttanut ajatus koirien taivaasta, joka on oikeastaan yhteinen kaikille maailman eläimille(includin ihmiset). Siellä kaikki elukat on sovussa toistensa kanssa, vaikkakin pientä jäynää toisilleen tekevät (kissat puussa naukumassa ja näyttämässä koirille pitkää nenää). Voi Ottis, luja halaus multakin :hug:. Halailkaa miehen kanssa surua pienemmäksi.

 

Ottis Mä kirjoitan usein ensin wordillä ja copy-peistaan sitten tänne. Kirjoitin tän jutun ennen kuin luin suru-uutisen, joten ei siis välttämättä enää ole ajankohtainen, mutta laitan tähän kumminkin. Mur-mur tuolla aiemmin(monta päivää sitten) sanoi, että sun mies ei kamalasti tunnu piittaavan mitä ja miten hänelle koitat oloistasi hänelle kertoilla. Katsomasi ohjelman neuvo: ”Musta tuntuu hyvältä/kurjalta, kun sanot/teet..”.-muotoinen juttelu kuulostaa hyvältä. Silloinhan toinen ei voi pahoittaa mieltään edes. Kokeilitko? Onko toiminut? Edellisestä suhteestani tiedän niin hyvin sen ristiriitaisen fiiliksen, kun järki sanoo yhtä ja fyysinen lähelläolo sanoo toista. Toisen kainalossa on toisaalta maailman paras paikka, mutta riittääkö ne kainalois-hetket kompensoimaan sitä muuta epäsopivuutta? Vaikea juttu! Mulla ainakin kuukauden kierron vaihe vaikuttaa aivan hurjasti sietokykyyni ja rakkaudentuntemiskykyyni. Niinhän se sullakin oli, että oviksen ei-hyödyntäminen sattui sieluusi. Mutta se D-vitamiinin popsiminen kuitenkin vaikuttaa siltä, että jotain sen miehen sisällä liikkuu .

Ottis, mulla oli ennen kans sama juttu; ei tarvinnut juuri kiloja pohtia, niitä ei helposti tullut ja jos sattui yks tai kaks tulemaan, lähti pois melkein sormia napsauttamalla. Mutta nyt, kun olen vajaa vuoden verran liikkunut todella olemattoman vähän, lihakset on surkastuneet ja voima kadonnut, vaikka kiloja ei olekaan tullut. Ihan kauhistuttaa että saanko voimani vielä takaisin vai onko liian myöhäistä… Kääk. Haluan kumminkin uskoa, että jahka elämä jotenkin stabiloituu ja rauha palaa sisuksiin ja sieluun, myös henkilökohtainen ihannepaino ja fyysinen normaaliolo palaa takaisin. Uskon että sulla sama juttu.

Itseensä ja omaan fyysiseen hyvinvointiinsa keskittyminen auttaa varmasti myös luopumisprosessissa, jota sä ilmeisesti olet vauvan suhteen alkanut tehdä. Ei se prosessi silti tarkoita, että välttämättä luovuttaa, se on prosessi, jolla valmistautuu siihen. Varmaan me kaikki ollaan enemmän tai vähemmän sitä prosessia käyty läpi, ja välillä pantu prosessi jäähylle ja otettu käsitteleyyn taas aika ajoin. Mutta siinä samalla kun keskittyy ikioman itsensä hyvinvointiin, on helpompi pysyä kasassa ja järjissään ja saada balanssia elämään. Siksi mä toivon sulle nyt ensisijaisesti energiaa siihen että saat fyysisen olotilasi sellaiseksi jossa tunnet voivasi hyvin. Sen myötä tulee kaikki muu hyvä pika pikaa perässä. :hug:

Ja nyt, kun kisspoika jätti teidän elämään ison aukon, toivon sen aukon pian täyttyvän rauhalla, voimalla, uskolla, toivolla ja rakkaudella. :heart:

 

Ulla4 Kurja kun se täti sit kumminkin tuli Sitäkin suuremmalla vimmalla kohti uutta kiertoa – plussakiertoa!

Kiva kun mur-murin pojan tauti on selätetty, mutta kurjaa, että sun lääkkeillä on tommoinen sivuvaikutus. Oliskos jotain vastaavia pms-lääkkeitä joilla ei olis haluja heikentävää sivuvaikutusta. Nyrkkeilysäkki ? Joo, mur mur: silloin kun vähiten mitään oottaa, voi hyvinkin tärpätä. Ei siis ooteta nyt yhtään mitään…

 

Kahvin kohtuukahvinkäyttö ei ymmärtääkseni ole pahasta, mutta toisaalta.. ihan turha ainehan sekin tavallaan on.. . Mulle kahvi ei ole ongelma, juon vain pari pientä kuppia aamulla ja voisin senkin jättää pois, jos tarttis (mutta mulle klinikan kätilö sanoi ettei parista kupista ole haittaa). Joten, mä nautin ne pari kuppia hyvällä omallatunnolla …mutta tupakki on mun akilleen kantapää. Vähennellyt olen ja huomenna ultrassa, jos Luoja suo, näkyy sydänäänet ja tää konkretisoituu. Sitten on toivottavasti helpompi tajuta asian vakavuus. Nyt kun ei mikään edelleenkään poikkea normaalista (ainoastaan tissit on selvästi isommat), on vaikea tajuta olevansa raskaana (6+2).

 

sarppav Onneks olkoon vapaudestasi. Nyt täysillä elämää, vapaasti hengittäen ja plussatuulia puhallellen ++++.

Nuuttimus Kiva kun se täti vihdoin tuli. Onnea tähän kiertoon PUUUH +++

Iida-Karoliina Hurrrrrrjasti onnenkantamoisia teidän hoitoihin :flower: !!!

wiiwi67 Ellen olis istunut tuolilla, olisin lentänyt pehvalleni kun luin teidän pikku yläätyksestä! Tapahtuuko tollaista oikeesti . Ihmeellistä on elämä. Onnea ja iloa, satatuhatta kiloa! (Ja kärsivällisyyttä kans… )

Terrille tsemppiä laihikseen ja sitä kautta luomuplussaan. Mutta niin kuin síte sanoit… naisen mieli on muuttuvainen ja niin saa ollakin =).

Ballerina Onnea huomisen ultraan. Toivottavasti siellä näkyy oivalliset olosuhteet passia varten d=)b.

 

Nimi (ikä )........... Kiertopv....Yrityskierto...Monesko haaveissa
ulla4 (40)....................kp3/35-45......yk3.....................4.
Nuuttimus (41)............kp6/28-36.........y2v...................3.
putunen (41)................kp10/24-32.......yk8....................3./1.yht.
sarppav (39)................kp11/28-30......yk3......................2.
wiiwi67 (42).................kp12/25-32......yk27 (km3/10)......4.
Ballerina Bolero (40)......kp13/25-28.......yk34....................3.
mur-mur (45)...............kp14/25-28.......yk18(km2/10).......3./2.yht.
Mahdotontako (45).......kp15/29.............yk4....................1.yht.
Raputar (40)................kp15/27...........yk4.....................2.
taavi166 (39)..............kp16/28-42........yk17...................3.
haave2010(44)............kp20/29............yk5(km6/10).......4./1.yht.
Tirlittan1968 (42).........kp22/28.............yk3....................2.
tetu68 (42).................kp23/27...........yk6....................3/1.yht.
liiza (44).....................kp28/24-27......yk30...................4.
Iida-Karoliina (45).........kp39/23-29......yk16...................5./1.yht.
onlydream (37)............kp46/23-29........yk?...................3


Mahdotontako (45).........dpo3

ovistestiplussapäivä = dpo-1
seuraava (eli oletettu ovispäivä, myös ilman testiä itse oletettu ovispäivä ) = dpo0
sitten dpo1, jne.
hoitopäivä = pp0; sitten pp1 jne.[/QUOTE]:heart:

 

:flower:Huomenet kaikille!:wave:

Kiva, että Hysteriaakin välillä näkyy!..Toivon kovasti, että huomenna ultrassa saat oikein ihania tuloksia!!:heart:..Vieläkö Luget käytössä edelleen?

Sarppav: Mukavaa mökkireissua ihan itseksesi, se on varmaan mukavaa!

Putunen: Toivottavasti ovis pyyhältää paikalle, pääasia on että kaikki sujuu muutenkin puuhailujen merkeissä miehen kanssa!:heart:

Mur-mur: Kiva, että oli mukavat talkoot!!...Laita sinä itsesi tuonne RKKT listalle, kun en osaa!


Ottis: Ihanaa, että on hyvä olla miehen kainaloisena kanasena!! Minäkin tykkään olla kainalossa, se on hyvä paikka!:heart:..ajan kanssa suru menee ohitse, mutta kyllä on surullinen olo pitkään, meillä jäi koira auton alle ja menehtyi heti paikan päällä, siitä jo vuosia aikaa, mutta ihan kauheaa oli!!
Myöhemmin voitte miettiä toisen kissanpojan ottamista, jos siltä tuntuu!:heart:

:flower:Ihanaa tätä päivää kaikille tasapuolisesti!:flower:

mahdotontako:heart:

 

Kiittis Mahdotontako =), niin minäkin toivon. Itse asiassa melkein paniikissa ja hädissäni rukoilen, pelottaa ja jännittää ihan kamalasti. Ei ole luget käytössä enää, kuuri loppui siihen testipäivään eli kaks viikkoa niitä käytin. Sen jälkeen niistä ei kuulemma ole hyötyä, joskaan ei vissiin haittaakaan.

 

Mahdotontako Sulla näkyy olevan ovis käsillä. Oikein hekumallisen hedelmällisiä sellaisia hetkiä erityisesti tähän päivääsi :flower:

 

Mahdotontako kaunis kiitos päivityksestäsi=)
..jos otat alusta pois:

ja lopusta myöskin.. [/QUIOTE]
..saat nuo raamitkin poijjes!

 

putunen juuuh, tee vain siehin talletteluja sen mukaan, miten maistuupi!!
..toivon, että tuottaa myöskin ihanaa hedelmää:heart:

Ottis ole vain nyt kovin siellä miehesi kainoloisessa ja hae lohtua - molemmat annatte nyt sitä toisillenne!:hug:jaksuja:heart:

Hystis mie laitan hirrrrrmusti tulemaan voimasätehiä huomiselle pienen pieniäiselle ja siulle!!:heart:

 

Heippaus;=)

En saanut viimeistä Quitea otettua pois, kun ainakun yritän mennä siihen kohdalle, alkaa mennä tekstin alkuun, joten se jäi nyt siihen!

Mur-mur: Mikä Dpo sulla on jos haluat , että laitan? Kiva olisi jos olisit seuranani!:heart:

Hysteria :tiedän tuon tunteen, se on niin kauheaa, kun jännittää ihan sikana!!..Huomenna kaikki hyvin ja helpottaa todella paljon!:heart:
Niin ja minun tuo tikku näyttää väärää tilannetta, minulla vahva ovisplussa jo kp 11 ja hyödynsimme sitä silloin ja vielä seuraavanakin päivänä;=)):heart:..nyt oikeasti tuo Dpo 3.

Pitäisi lähteä kävelemään, mutta kun niin tuulee!!ja on kylmää, huih!Pakko ottaa itseään vissiin niskasta kiinni!:O

mahdotontako:heart:

 

Mahdotontako..no, mikäs siinä maksaa..
..vaan toimii se noinhin "raamienhin" kera=)

Miulla ei vielä ovis+ pärähtänyt..mutta mutta.."alakerran" limojen&testiviivasen O-testissä(nyt jo aika vahva)perusteella..
..näyttäisi, että huomenna listalle hyppään!

..tänään iltapuhteella, olisi siis tiedossa talletteluja..ja mieshin on VARMASTI mielissään..

 

Mietiskelin tässä itteksein..

Kohdun tyhjennys p e r u s t e e l l i s e s t i lääkkehin helmikuun alussa..

..ja TÄSTÄ uskonkin johtuneen, että meni 8kk:tta, ennen kuin miun kroppa(kohtu/munasarjat=hormonitoiminta)palautui ja ovis plussa tulee taas "normaaliin" aikaan Kp13-15!
Nythän se helmikuun jälkeen oli joka kuukausi säänöllisesti Kp11..
Voisin kenties odotella myöskin kierron pitenemistä parilla päivää?

Ei pitäis vielä hehkutella, saattaahan TÄMÄ vain olla poikkeushin..vaan kovasti toivon, että ei!

 

Ottis lämpöinen halitus kissapojan johdosta. Olen todella pahoillani. Eläinten omistajana tiedän, että on kova paikka.:hug:

Hysteria onnea raskaudesta ja tsemppiä huomiselle. :flower::heart:

Kaikille plussatuulia ++++++++ ja hyvää syksyä. :heart:

 

Ottikselle pahoittelut ja osanottoni kissakaverin poismenosta :'(

lumetonta olen miettinyt, ehkä mennyt kuulumiset ohikin, miten sinulla menee?

 

Ottis :hug: olen pahoillani kissan menetyksen takia :'(.

 

Ottis, pahoittelut kissan menetyksestä.

Mur-mur bongasin vasta nyt (perjantaina) kunnollisen (siis ei ollut mitään epäilystä kumpi viiva tummempi) oviksen huhtikuisen keskenmenon jälkeen. Olen siis pohtinut samaa että voiko viedä näin kauan ennen kuin keho palautuu. Ja tietekin kun ei oo enää parikymppinen niin viekö kauemmin...

Plussia kaikille!!!!

 

Ämy mie luulen, että se on aivan mahdollista!!
..monillahan on km:n jälkeen esim. menkatkin karussa tooooosiiii piiiitkääään!!:|

Ämy, haluatko "piinailla" sillä tapaa yksin(listallahan sie et enään olekkaan)..vai haluaisitkos tulla vaikka tuonne RKKT-listalle Mahdotonta(kon)kamuksi ja miekii koetan päästä?

 

Hysteria Kiitos osanotosta! Onnea sulle huomiseen ultraan :heart:. Olet ajatuksissani.

mahdotontako Kiitos sinullekin! Kiitos myös päivityksestä. Meiltähän toinen kissaherra kuoli toissakeväänä ja tuntuu, ett juuri pääsi pahimmasta yli kun tulikin uusi suru. Vähän aikaa sitten itkin itseni ihan hysterian partaalle ja alko niin sattua sydämeen, ett jouduin ottaa beetasalpaajan.

Mies meni jo nukkumaan, sillä viime yö oli tosi retuinen molemmilla. Mua pelottaa mennä nukkumaan, sillä silloin jää liikaa aikaa ajatuksille, kun makaa paikallaan. Viereensä lupasin kuitenkin mennä.

Hysteria Eilen kun kaahasin mökiltä kotiin kuin viimeistä päivää, ohitin vajaan puoli kilsaa ennen kotia mun kaksosveljen. Hän tuli mun perässä pihaan autollaan ja kun näki mun ryntäävän miehen syliin ja meidän molempien itkevän, sanoi hän, että "Hyvä, että olette saaneet asiat sovittua." Mies selitti hänelle kissan kuolleen, mutta kyllä tässä on yhdessä itkiessä paljon saatu asioita sovittuakin. On ollut hyvä kun on voinut ilman vihaa ja kiukkua puhella asioista ja olen peräti saanut kiitettyä miestä monista asioista, jotka ovat matkan varrella hautautuneet puhumattomuuteen. Kun itkin miehelle sitä, että meillä ei ole enää mitään, hän lohdutti minua sanomalla, että enää meillä ei ole kuin toisemme. Tuntuu niin äärimmäisen surulliselta, ett kissan piti kuolla, että me saatiin taas puhuttua. Tunteet, tunteet, niitä on nyt kaksi päivää käyty läpi ja olen kiitollinen, ett sain mm. pyydettyä mieheltä, ettei hän nyt tekisi niin pitkiä työpäiviä, koska minusta tuntuu, etten pysty olla kotona yksin. Minä tarvitsen häntä ja varmaankin ensimmäisen kerran osasin sitä pyytää. Ja mies tarvitsee minua. Melkein oudolta tuntuu, ett ollaan tänään pidelty toisiamme käsistä kaikissa mahdollisissa paikoissa ja tilanteissa ja halipulaankin olen saanut helpotusta.

Tällä hetkellä meidän tilanne on siis se, että lapsi saa varmasti tulla jos on tullakseen, mutt ei sitä väkipakolla työstetä. Tällä hetkellä tärkeimmältä tuntuu päästä surun pahimmasta vaiheesta yli ja siihen on vain yksi keino: antaa kyynelten virrata. Kissapojua ei mikään tuo takaisin, ja se on vain hyväksyttävä. Aamu pelottaa ja sitä ennen pitäisi selvitä yöstä. Kauniita unia kaikille! t. ottis

 

mur-mur Haliterapiassa ollaan oltu molemmat. Melkein tuntuu, ett olen tänään kasvanut mieheen kiinni. Hienoa, että sulla kierto palautumassa normaaliksi. Mulla meni km:n jälkeen puolisen vuotta ennenkuin kävi samoin.

Kiitos teille Ämy, Solakka Silakka, Oivikki ja Unari haleista ja osanotosta. Meille kissapoju oli perheen jäsen, meidän lapsi ja vauveli. Tänään olen katsellut siitä satoja kuvia. Niitä on onneksi otettu miltei päivittäin. Aion tehdä tästä kissasta samanlaisen muistelukirjan kuin aiemmin kuolleesta kissastakin. Se on ns. tehokasta surutyötä, vaikka itkettääkin niin maan perusteellisesti. Tosin ihan vielä en siihen urakkaan jaksa alkaa, mutta ehkä päivän parin päästä.

 

Ottis jaksuja siulle kovasti:kiss:
Todella ihanaa, että miehesi kanssa on sopu löytynyt ja osaatte lohduttaa myös toisianne:hug:

Jotain teille kallisarvoista ja rakasta pois jouduitte antamaan..mutta tilalle kenties saitte yhtä hyvän lahjan - toisenne löysitte taas!:heart:

Hyv yöt kaikki ihanaiset!:heart: