Heipat täältä kaikille! Jaksuja kaikille, joilla vaikea elämäntilanne. Toivoisi, että jokainen voisi keskittyä vain raskauteen, ja että miehet tulis järkiinsä. Mikä noita miehiä oikein vaivaa? Äiti paaponut aikanaan liikaa, ja nyt ovat mustiksia, kun nainen keskittyy vatsaan ja vauvaan. Vissiin.
Kirjoittelin aiemmin, että ei se täälläkään helppoa ole, kun miehellä jonkinlainen ongelma alkon kanssa. Vaikka on luvannut olla juomatta, niin epäilen aina, kun ollaan erossa tai jopa kun ei vastaa puhelimeen. Tämä siksi, että on ollut vastaamatta joskus, kun on juopotellut, etten kuulisi juomistaan. Takana myös muutama rankka riita tästä ja ikäviä fiiliksiä muutenkin. Mutta nyt taas on seesteisempää, joskaan en luota täysin ja ajatus on, että selviän vauvan kanssa ilman miestäkin, jos niikseen tulee. Olenhan jo kuitenkin 4 lapsen äiti ja selvinnyt tähänkin asti ilman lasten isää jo vuosia. Vanhemmilla lapsilla ja tulevalla siis eri isä.
:attn: Kyllä me naiset selvitään ja jaksetaan, kuulkaas!
Mäkin pääsen sokerirasituskokeeseen muutaman viikon päästä, jihuu! :kieh: Siihen kuulemma joutuu lähes kaikki yli 25-vuotiaat. Mulla vielä se, että mun lapset on painaneet syntyessään 4-5 kg. Todella, nuorimmainen painoi yli 5 kg! Samanpäiväisessä ultrassa sanoivat silloin, että tuskin neljää kiloa painaa... Eli siis tässä odotellaan 10 tunnin paastoa ja sokerilitkun juomista, hoh hoijaa.
Muuten neuvolassa, jossa tällä viikolla kävin, kaikki ok. Mitä nyt paino noussut viisi kiloa...
Iloista odotusta kaikille loppumetreillä oleville, alkupahoinvoinnista nauttiville ja sydänääniä kuunteleville, ekan odottajille ja kokeneille!