40+ odottajat vol 4 (päiv. yksärillä)

Tyydeli tsemppiä, toivottavasti saat uusinnassa helpottavampia tietoja.

Mulla palaa täällä hiha näiden sokeriseurantojen kanssa. Lääkitystä ei siis vielä ole, tulee varmuudella kylläkin ensi viikolla. Ei näissä mitään logiikkaa ole. Ilmeisesti mun kroppani ei kestä paastoa yhtään, mutta sen sijaan vaikka nappaisi suklaavanukkaan jälkkäriksi, ei tilanne ole vielä kovin paha, välttämättä. Mutta en mä jaksa valvoa myöhään illalla ja kiskoa ruisleipää yösydännä. Eka viikko loman jälkeen töissäkin. Ensi viikolla seuraava seurantaultra. Motivaatiokin on huono kun viimeksi valitettiin nimenomaan pienestä koosta ja isoa sokerivauvaa tässä pitäisi kontrolloida. Kuulin muuten, että ikä-äideillä vauvat usein on pieniä, onko perää? Meidän neidillä seurataan vielä päänkin kokoa. Kättärillä siitä sanoivat, että pieni on. No, olen itse pieni ja mieskään ei mikään pallopää ole, että en sinänsä ole huolissani, varsinkin kun yksityisellä lääkäri oli sitä mieltä, että ihan on pää vielä käyrillä kumminkin.

Esteri 20 + 6

 

No huh, Esteri, jopa taas seuraillaan? Jotenkin tekisi mieli sanoa, että eikö se nyt oo pääasia, että pää löytyy! Toki se on hyväkin, että tarkkailevat asioita, mutta joskus menee överiksi.

Mun kollega sai 39-vuotiaana lähes 5-kiloisen pojan, joten en osaa vahvistaa tällä tiedolla tuota kokoasiaa

Jopo ja Pave rv 7+4

 

Tyydelille isot tsempit, toivottavasti mittaajalla vaan heittää vähän alakanttiin lukemat! Muistaakseni mä olen kuullut, ettei alkion mittaaminen noilla viikoilla vielä ole kovin helppoa. Pidän kovasti peukkuja että kaikki hyvin!

Leikkauksesta olen vihdoin alkanut toipumaan, mtuta hitto että otti voimille! Eka viikko meni ihan painajaismaisissa kivuissa, mutta nyt pystyn jo kävelemään vähän ja pääsen jopa sängystä ylös. Vinkiksi sanon, että älkää hankkikko umpparitulehdusta raskaana!

Mulla oli just sokerirasitustesti, piti myöhentää leikkauksen takia. Meni ihan kivutta, mutta mulla on olleet sokerit koholla virtsassa, mistä oeln ihan ihmeissäni kun ei mitään elintapoihin liittyvää kohonnutta riskiä (matala paino, terveellinen ja säännöllinen ruokavalio jne). Joku sanoi että elimistön tulehdustila (leikkaukseen liittyen) nostaa sokeriarvoja, joten toivon kovasti että siitä on kyse eikä mistän radista!
Miten muuten selittyy tällainen yhtälö, että sf-mitta on kuulemma ihan yläkäyrillä mutta sikiön paino arvioitu silti -10% ultrassa (siis pari viikoa sitten)??? Mä en osaa ratkaista tuota yhtälöä, eikö se ole just se vauvan koko kun kasvattaa sf-mittaa? ETenkin kun edellisessä raskaudessa sf-mitta raahasi koko ajan alakäyrillä, eikä se kohdun asento liene siitä muuttunut, eikä myöskään ole tullut yhtään enempää painoa kuin viime raskaudessa.

Muuten olo on ihan ok, suonikohjut vaan vähän pahenee, pöh!

Meidän esikoinen on alkanut nukkua aamuisin huomattavan paljon myöhempään, jee! HEräsi ennen seiskan pintaan, eilen jouduttiin herättelemään varttia vaille kymmenen!!! Tosi outoa, päikkärit maistuu kuten ennenkin. On kyllä tosimukavaa kun koko perhe kotona, isä siis jäi kotiin mun leikkauksen myötä, kun en saa nostella mitään kiloa painavampaa lähes kuukauteen eikä tuon puolitoistavuotiaan kanssa pärjää nostelematta.

Radista vielä: jos arvot olisi nyt puhtaat, voiko se puhjeta yhtäkkiä myöhemminkin? Ja jos sellainen on, niin mitenkäs sitä hoidetaan?

Tuulis ja pikkuinen, rv 29+0 poks!

 

Tuulis, mä en oikein "usko" tuohon sf-mittaan...se riippuu niin paljon mittaajasta, vauvan asennosta, turvotuksesta ja vaikka mistä. Ja toisaalta kokoarviotkin tuntuu menevän niin metsään välillä, että itse ratkaisisin sen yhtälön = terve vauva

Toivotaan tosiaan, että se leikkaus nosti niitä sokeriarvoja! Kiva kun voit jo paremmin.

Kuulkaa, mulla on alkanu liitoskivut! Rv 7+6. Jes. Toivotaan, että vielä helpottaa, koska eihän tästä mitään tuu jos kävely sattuu jo nyt!

 

Ja eiköhän tuohon sf-mittaan vaikuta myös lapsiveden määrä, mutta eniten varmaan mittaajat ja lapsen asento jne. Ja niin paljon niitä tarinoita, missä vauvan koko on arvioitu aivan pieleen. Varmasti tutkisivat lisää, jos olisi jotain syytä.
RaDista mulla ei ole tietoa eikä kokemusta, mutta luulisi, että se voi tulla missä vaiheessa vaan. Viimeksi mulla otettiin sokerirasitus vasta viikoilla 36 tai jotain, ihan huvikseen, kun ei oltu sitä ennen otettu. Ja seuraavaa raskautta ajatellen.kaikki arvot oli kuitenkin ok.

Olo on edelleen raskaana. Mä en suostu uskomaan, ettei kaikki oo ok. Vaikka etominen on vähentynyt, rinnat aristaa ja nännipihat ovat selkeästi muuttuneet. Ja toi vatsa... Mä en kohta pysty piilottaa sitä!! Olen ihan varma että kohta joku huomauttaa siitä. Naapuri tai äitini tai joku, joka saattais tietää, että toinen olisi tervetullut.

Tyydeli ja 8+0

 

Tuulis, radia hoidetaan ensisijaisesti ruokavaliolla. Jos se ei tepsi, niinkuin ei mulla kun paastoa ei kestä kroppa yhtään, niin tulee joko tablettihoito tai insuliinipiikit kuvaan. Ymmärtääkseni insuliinin määriä voidaan hinata ylemmäs viikkojen edetessä. Ja äitiyspolilla käydään näytillä säännöllisesti, nyt tulee kaksi viikkoa ekan ja tokan käynnin välillä. Ultria tulee myös runsaasti. Viimeksi ultrasi ja nyt ultraa ensi viikolla taas. Sen sijaan perinteinen rakenneultra jäi välistä vissiin tarpeettomana.

Esteri ja tyttö 21 + 1 + radi

Ja tietty mittaat itse sokerit kotiseurannassa ja skannaat parin viikon välein näytille diabeteshoitajalle.

 

Tyydeli, se on oikein! Uskotaan, että kaikki on hyvin! Olisipa pian keskiviikko

Maha, joo-o. En oo sitä paljoa peitellyt ja uskon, että kun kerron asiasta töissä, ei tuu ainakaan kaikille yllätyksenä.

 

Ääh, äsken tuli paperiin vaaleanpunaista!! Tuleeko tästä nyt tämmönen raskaus? Kyllä mä voi mieluusti vuodellakin, kunhan saan terveen vauvan syliini...mutta onpa tyhmää!

 

Voi höh, onneks sen ei tarvitse merkitä mitään. Mutta huolestuttaahan se. Toivotaan nyt kuitenkin parasta!

 

Tällä kertaa enemmän ärsyttää kuin huolestuttaa! Eka raskaus oli kuitenkin täysin vuodoton, joten väkisinkin siihen vertaa...

"Onneksi" kuitenkin oksettaa ja heikottaa ihan kiitettävästi. Mitään ei jaksa tehdä!

 

No voi kökkö Tyydeli, sovitaan et se ultraaja ON seniili. Se on varmaan tosi vaikee mitata noin pientä, kun kyse on milleistä. Yritin tihrustaa paljon mulla oli noita millejä tosta uä-kuvasta, mut siinä ei lue sitä. Ite oon muuten ajatellu ihan samaa et on kyllä epäreilua, jos mahassa ei oo nyt kaikki hyvin kun oireita on ja mahakin on kasvanut. Mulla on ens viikolla eka neukku ja sieltä sitten lähete nt-ultraan ja siihen toivottavasti pian sitten saan ajan, jotta vois hiukan taas hengähtää. Neukkupäivänä ois menkkojen mukaan sitten 10+0. Tänään 9+3. Odottavan aika ON pitkä......

Jopootko paljon oksennellut? Miä en oo, mut kuvotus ja heikotus on mieletöntä, ihan veto pois. Ja nyt on tullu ummetuskin kehiin. Jouduin ostamaan luumuja. Onneks ne maistuu ihan hyvältä (toistaiseksi). Ruisleipä maistuu kans ja suklaa!!!

 

Vesipossu, en oo oksentanut ollenkaan...semmosta "läheltä piti" -meininkiä enemmän...

 

Oho, uskokaa tai älkää, sain äsken kahdesti vaimean, mutta nopean sykkeen kuulumaan dopplerilla!!!!!!! <3

Jopo rv 8+0

 

Söin vissiin liikaa luumuja-->ripuli tuli

 

Mullakin on nyt viimesen viikon aikana vatsantoiminta muuttunut. Alussa toimi vähän turhankin hyvin, nyt vaihtelee päivittäin. Ummetus on viheliäinen vaiva...

Sain aamulla taas sykkeet kuulumaan ja mieskin ehti ne kuulla! Aika siistiä!

Mikäs tunnelma Tyydelillä?

 

Mäkin räpelsin ton dopplerin kanssa yks päivä, mutta en ollut varma mitä sieltä kuului. Kyllä se hetken aikaa näytti 130 sykkeitä, mutta niin epävarmaa touhua se oli. Olisin juuri kokeillut uudestaan, jos mies ja tyttö olisivat menneet äsken leikkipuistoon. Mutta kun eivät menneet, niin kokeilen joskus toiste.

Fiilis on ihan ok. Mä haluan vielä uskoa, että alkio kirii kasvussaan ja keskiviikkona näyttää jo paremmalta. Eihän tässä muutakaan voi. Olo on kuitenkin edelleen raskautunut. Tota mä vähän ihmettelen, kun valkovuoto on NOIN runsasta. Mutta pysynyt kirkkaana/valkoisena edelleen. Naama alkaa olla hormooninäppyjä täynnä, mutta muuten ihan jees fiilis. Eihän se auta murehtia, ennen kun on siihen syy.

Tyydeli ja 8+2

 

Ei oo enää kauheen pitkä aika ultraan!

Mulla on karvalakkidoppler, joten oon korvan varassa, mutta kyllä kun sen sykkeen sai kuulumaan, ei oo epäilystäkään, mikä se on...

 

Eikös niin, että jos raskausoireet lisääntyy, niin silloin ei ole voinut mennä kesken, eihän? Tai siis eihän mulla muuta kuin, selkeä virtsaamisen tarve on lisääntynyt. Ja kun pissahätä tulee, niin se myös tulee. Ellei sitten ole virtsis....
No, anyway, edelleen mulla on raskautunut olo johon sitten selvyys saadaan keskiviikkona. Sinne ei tosiaankaan ole enää pitkä aika. Neuvola sitten samana päivänä. Koska musta olisi ollut pönttöä mennä neuvolaan, jos kaikki ei olekaan enää ok. KUn on muutenkin vähän tylsää mennä, kun ehdin huhtikuussakin jo käydä, niin ei varmasti ole mitään uutta.

Mutta uutta on se, että mä menen huomenna töihin!! Omaan työhöni keikalle ja torstaina ent. kollegani paikkaan perehdytysvuoroon! Tästä se keikkailu alkaa! Hui!! No, onneksi ei vielä kokopäivätyöt.

Tyydeli ja 8+3

Muoks* Hih. luettuani tuon viestini, se kuulostaa siltä, etten ole vetänyt henkeä välissä, kun olen sitä paatoksella kirjoittanut. Olen mä. Ja taas pissattaa...

 

Ja vielä lisään, että erittäin mielenkiintoista oli yrittää valita suht fiksut vaatteet huomiselle työpäivälle. Kahden ja puolen vuoden kotona olon jälkeen... ja näiden kesäkilojen jälkeen ja tällä turvotuksella!! Valita yhtäkkiä jotain muuta kuin lököverkkarit ja hupparin... Saattaa olla, että ensimmäisestä palkastani joutunee mennä vähän ostoksille....

 

Kuules Tyydeli, se on just näin! Mihin aikaan se ultra on, että osaan jännittää

Ja onnea töihinpaluuseen! Me yritetään elää nyt sen verran säästeliäästi, että voisin jäädä kotiin yli 2 vuodeksi. Esikoisen kanssa en oikeastaan edes halunnut - tajusin vasta silloin kun olin palaamassa töihin, että tätähän olis voinut vielä jatkaakin. Onneksi tyttö meni tuolloin isovanhempien luo hoitoon, että hänen puolestaan ei tullut niin paha mieli.

Löysin tänään sykkeet parissa minuutissa! Vitsi! Nyt meinaan pitää vähän taukoa doppleroinnissa (uskoo ken haluaa)! Väsymys on ehkä vähän hellittänyt, mutta öklötys jatkuu ja on oikeastaan nyt pahimmillaan. "Onneksi" ajoittuu iltaan, että jaksaa töissä olla, mutta toisaalta on tylsä, että kotona pitää potea

 

Tyydeli, komppaan Jopoa! Lippu korkealle!

Mä olin alkuviikosta RU:ssa ja ja kaikki oli hyvin! Siis vauva oli mykkyrässä, eikä kätilö saanut mitään selkeää kuvaa meille. Ensin olin vähän huolissani, kun ei kerran näe mitään, mutta sitten kätilö korjas, että hän yrittää saada meille kuvaa vauvasta!! Siis niin ihana kätilö.. Mun stressitaso laski varmaan 50%, huh... mutta sitten mies halusikin että kysytään kumpi tulee, kun selvisi, ettei meillä olekkaan enää kolmatta ultraa. Mäkin sitten tietenkin et joo tottakai..ei olisi kannattanut...koska mies on koko ajan puhunut "mein tytöstä" olen ajatellut et voikun olisi niin ihanaa saada tyttö ja nimenkin jo keksinyt.. tyhmä minä. Kätilö kyllä sanoi et älkää kysykö koska ei hän näe kunnolla, mutta sitten se jatkoi, että kyllä hänellä joku veikkaus on...eli poika. SIIS MIKÄ MUA VAIVAA??? Ensin 22 viikkoo itken ja stressaan et saadaanko vauvaa ja jos niin saadaanko tervettä vauvaa ja nyt kun kaikki on hyvin tai niin hyvin kun tässä vaiheessa voidaan olettaa, niin sitten mä olenkin jotenkin.. en nyt pettynyt, mutta hämilläni.. Inhoan itseäni, mikä ihme mulla on?? Miksi en voi nyt olla onnellinen??

Kun luen näitä juttuja täällä tuntuu, vielä itsekkäämmältä.. ihmisillä on oikeita ongelmia ja huolia ja sitten mää oon ihan hölmö. Nooh, ehkä tämä tästä..

Ihania asioita on se että löydettiin ne THE vaunut! Mies oli et käydään vauvakaupassa, ja käveltiin kauppaan sisälle ja siellä ne oli. Mies meni vaunujen luo ja kysyi et sopiihan sulle et otetaan nää?? <3

Nyt vauva liikkuu koko ajan, se tuntuu mukavalle, ihana ilmoitus että täällä mutsi mä oon =)

 

Ei löytynyt enää sykettä. :'(
Kasvua ehkä mikki pari viime viikosta, kaksi ruskuaispussia ja yksi pieni alkio. Ehkä alkanut kaksoisraskautena.

Nyt lähete kättärille ja odotan soittoa sieltä. Melkein toivoisin, että pääsisin kaavintaan, kun lääkkeet oli niin hurjat viimeksi.

En tiedä onko meillä enää yritystä. Ehkä tämän vuoden loppuun. Ehkä. En tiedä enää.

Onnea teille muille odotukseen!

Tyydeli

 

Voi ITKU Tyydeli, olen ihan kamalan pahoillani!!!!!!!!!!!!!! Jospa vuoto alkaisi itsestään, toivotaan niin.

Aivan paskaa.

 

Tyydeli pahoitteluni :hug: Toivon sydämestäni parempaa onnea jos vielä yritätte.

Itselläni oli eilen kontrolliultra. Pikkuinen on ihan ok, kaikki hyvin. Ikä vaan ei ehkä stemmaa, olisi nuorempi kuin mitä laskettu aika jopa parilla viikolla. Lokakuussa tarkistavat pitääkö laskettua aikaa muuttaa. Itse sain tablettilääkityksen radiin.

Esteri 21+6

 

Nuca, kaikki tunteet ovat sallittuja :heart: Hämmennys ja jopa "pettymys"...eihän näitä "saisi" sanoa ääneen, mutta sanonpa vaan: JOTENKIN toivoin, että meille tulisi toinen tyttö ja nyt kun tuntuukin siltä, että voisi olla poika tulossa (ts. en ole saanut samaa, vahvaa tyttötunnetta kuin ekasta), niin ei oikein tunnu vielä miltään. On tavallaan pitänyt totutella ajatukseen, että toinen lapsi olisikin poika. Se vaan tuntuu etukäteen niin vieraalta jotenkin?

TOTTA KAI omaan lapseensa rakastuu, oli se sitten tyttö tai poika, mutta musta on ihan luonnollista, että jompi kumpi tuntuisi etukäteen luonnollisemmalta ja jos on ollut vahva tunne jommasta kummasta ja sitten totuus onkin toinen, menee asian sulatteluun tovi. Onneksi sulla on tässä vielä aikaa päästä sinuiksi asian kanssa!!!!!

Voi että mua surettaa Tyydelin puolesta.

Esteri, miltä tuo lasketun ajan mahdollinen muuttaminen tuntuu? Huolestuitko?

Täällä on kaikki ok. Pari päivää oli taas housut puhtaat, mutta tänään tuli pieni tuhru. Tympii todella. Suhtaudun tähän kuitenkin yllättävän rauhallisesti...

Jopo rv 8+4