4-vuotias on niiiin hidas pukuja, en keksi enää mitä tekisin!

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Konstit loppu
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
meillä 5-vee neiti joka temppuilee vaatteiden kans muuten aamuisin eli ei halua ainakaan sitä eikä tota, ja kiire on. meillä toimivin tapa on että minä puen lapsen niin vältytään aamuriidalta, isompi ja pienempi pukevatkin sitten itse/autettuna.
nämä menee aina kausissa eli kyllä varmasti tuokn vaihe menee ohi.
 
[QUOTE="vieras";28228842]Minä puen oman 4,5-vuotiaan joka aamu, niin että lapsi on osittain puolunessa. Meillä on muutenkin niin aikainen herätys, että en viitsi lasta herätellä turhan aikaisin ja lapsi on muutenkin todella hidas heräämään, joten me ei ikinä ehdittäisi minnekään, jos lapsen pitäisi itse pukea.

Sisävaatteet kun on saatu päälle, niin ulkovaatteet odottaa valmiina ja siinä vaiheessa lapsi on sen verran jo herännyt, että mun ei tartte kuin hieman auttaa lasta siinä vaiheessa.[/QUOTE]

Voi ei! Juuri tuolloin on hyvä, että lapsi herää ajoissa. Että lapsi saa kunnolla heräillä ja olla aamulla. Ei kiirettä, vaan rauhallisuutta. Nukkumaanmeno sitten aikaisemmin vaan! Älkää nyt hyvät äidit mokailko ja työnnätte väsyneen lapsen hoitoon. Joka ei ole ole aamulla saanut sitä tarvitsemaansa läheisyyttä vanhemmiltaa, jotta jaksaa päivän hoidossa! Monet antavat halit ja pusut kun tuovat lastaan päiväkotiin. Mutta kuka on antanut aikaansa aamulla lapselle. Vaikka lukenut kirjan, syönyt aamupalan yhdessä jutellen tms. Sn huomaa lapsesta.

T: Näin sivusta seurannut äiti
 
Meilläkin poika 4 vuotta todella hidas pukemaan. Ovat päiväkodissakin siitä huomautelleet. Olen heillekin sen todennut, että kaikki lapset on erinlaisia ja eiköhän tuo 15 vuotiaana jo saa ne vaatteet päälle. Aamuisin ja jos on kiire puen itse lapselle päälle niin pääse kaikki vähemmällä. Meillä ei otata tuon pukemisen suhteen turhia paineita kun voisi olla paljon suurempiakin murheita.
 
[QUOTE="jooo";28228913]Meillä lapsi täyttää kesällä 4 ja on hiiiidas syömisessä, pukemisessa jne. Osaltaan kyse on siitä että suu käy koko ajan ja ei kykene keskittymään kun pitää puhua. Osaltaan siitä, että siirtymävaiheet tuntuu aiheuttavan tahallista viivyttelyä ja ovat vaikeita. Näin on ollut aina. Pyrinkin siis jo hyvissä ajoin aina kertomaan mitä tapahtuu seuraavaksi jne. että lapsi osaa varautua jo tulevaan. Neuvoja minulla ei ole antaa, meillä onneksi vielä toistaiseksi lapsi kotihoidossa, niin ei tarvitse kiirehtiä kuin kerhoaamuina.[/QUOTE]

Heh, joo no näin se on meilläkin, että lapsi haaveilee JA hölöttäää koko ajan... Jos ei ole äidille jotain asiaa niin sitten rallattelee vaikka mitä yksikseen. Ja esim. tänään lapsi aamulla pukemisen lomassa kysyi kiperän kysymyksen että "missä ne hammaspeikot asuu ennen kuin ne tulee suuhun?" ja sitten hän sitä pohti kunnes tuli jo kiire.... :) varmaan kyllä sitä tahallista viivyttelyäkin on, siirtymävaiheet on tosiaan vaikeita, se vaan tuntuu että mikään aika ei lapselle riitä. Mutta kaipa tämä tästä iän kanssa helpottaa, pitää nyt yrittää olla tekemättä tästä isompaa ongelmaa kuin se onkaan.
 
[QUOTE="vieras";28228952]Voi ei! Juuri tuolloin on hyvä, että lapsi herää ajoissa. Että lapsi saa kunnolla heräillä ja olla aamulla. Ei kiirettä, vaan rauhallisuutta. Nukkumaanmeno sitten aikaisemmin vaan! Älkää nyt hyvät äidit mokailko ja työnnätte väsyneen lapsen hoitoon. Joka ei ole ole aamulla saanut sitä tarvitsemaansa läheisyyttä vanhemmiltaa, jotta jaksaa päivän hoidossa! Monet antavat halit ja pusut kun tuovat lastaan päiväkotiin. Mutta kuka on antanut aikaansa aamulla lapselle. Vaikka lukenut kirjan, syönyt aamupalan yhdessä jutellen tms. Sn huomaa lapsesta.

T: Näin sivusta seurannut äiti[/QUOTE]

me lähdetään päiväkotiin joka aamu 6.30, lasten herätys on kuuden jälkeen. arkiaamuina meillä ei todellakaan kerkeä viettää minkäännäköistä aikaa oli se sitten laatuaikaa tai ei eli kotona käydään vessassa/vaihdetaan vaipat, puetaan ja lähdetään autoon. tuollainen aamupalan syönti/kirjan luku tai edes tv:n lastenohjelmien katselu kuuluu valitettavasti useammalla työssäkäyvällä viikonloppuun sillä lapset käyvät jo nyt nukkumaan iltaisin 7aikaan tai vähän jälkeen välillä,aina ei vaan voi aikaistaa nukkumaanmenoa. eli tervetuloa toisenkinlaiseen todellisuuteen!
 
Meillä tytön kanssa vähän sama ongelma. Olen huomannut että on paras auttaa pukemisessa heti kun lapsi herää ja vasta sitten lähteä aamupalalle. Jos jätän pukemisen tytön vastuulle ei siitä tule mitään (juuri samalla lailla sanoo joojoo, mutta ei pue silti). Jotenkin ei kiukuttele vastaan jos pukee heti kun herää.
 
[QUOTE="vieras";28229275]me lähdetään päiväkotiin joka aamu 6.30, lasten herätys on kuuden jälkeen. arkiaamuina meillä ei todellakaan kerkeä viettää minkäännäköistä aikaa oli se sitten laatuaikaa tai ei eli kotona käydään vessassa/vaihdetaan vaipat, puetaan ja lähdetään autoon. tuollainen aamupalan syönti/kirjan luku tai edes tv:n lastenohjelmien katselu kuuluu valitettavasti useammalla työssäkäyvällä viikonloppuun sillä lapset käyvät jo nyt nukkumaan iltaisin 7aikaan tai vähän jälkeen välillä,aina ei vaan voi aikaistaa nukkumaanmenoa. eli tervetuloa toisenkinlaiseen todellisuuteen![/QUOTE]

Voi kuule, niinhän meilläkin lähdetään hoitoon usein jopa vähän ennen 6. Ja silloin heräämme siis klo 5, niin on aikaa olla perheenkesken. Ja aloittaa aamu kivasti, eikä kiiirehtien! Opetat siis lapsesi kiirehtimään jo pienenä...hienoo!
 
[QUOTE="vieras";28229669]Voi kuule, niinhän meilläkin lähdetään hoitoon usein jopa vähän ennen 6. Ja silloin heräämme siis klo 5, niin on aikaa olla perheenkesken. Ja aloittaa aamu kivasti, eikä kiiirehtien! Opetat siis lapsesi kiirehtimään jo pienenä...hienoo![/QUOTE]

Moneltako teillä mennään sitten nukkumaan?

Meillä lapset valvovat kahdeksaan, koska olemme iltaihmisiä ja haluamme viettää illat kunnolla yhdessä. Muuten jäisi illalla perheen yhteistä aikaa vain alle pari tuntia, eikä siinä mitään oikein ehdi yhteisen illallisen jälkeen tehdä. Tosin aamuisin loikoillaan perheenä porukalla 10 - 15 minuuttia sängyssä.
 
Moneltako teillä mennään sitten nukkumaan?

Meillä lapset valvovat kahdeksaan, koska olemme iltaihmisiä ja haluamme viettää illat kunnolla yhdessä. Muuten jäisi illalla perheen yhteistä aikaa vain alle pari tuntia, eikä siinä mitään oikein ehdi yhteisen illallisen jälkeen tehdä. Tosin aamuisin loikoillaan perheenä porukalla 10 - 15 minuuttia sängyssä.

Nukkumaan meneminen riippuu aina aamun herätysajankohdasta. Mutta pyrin laskemaan lapselle unta joka yö 10h. Ja noina aamuina kun menemme klo 6 töihin niin tulemme kotiin jo 12-14 välillä. Lapseni on 5v jo. Mutta samoin toimimme myös silloin kun hän oli 3v. Sitä nuorempana ei tarvinnutkaan herätä niin aikaisin.
 
[QUOTE="vieras";28229795]Nukkumaan meneminen riippuu aina aamun herätysajankohdasta. Mutta pyrin laskemaan lapselle unta joka yö 10h. Ja noina aamuina kun menemme klo 6 töihin niin tulemme kotiin jo 12-14 välillä. Lapseni on 5v jo. Mutta samoin toimimme myös silloin kun hän oli 3v. Sitä nuorempana ei tarvinnutkaan herätä niin aikaisin.[/QUOTE]

Ja vielä lisätäkseni, että aina ton aikaisen aamun jälkeen seuraavana aamuna lähdemme hoitoon vasta joskus 8.30-10 aikaan.
 
[QUOTE="vieras";28229808]Ja vielä lisätäkseni, että aina ton aikaisen aamun jälkeen seuraavana aamuna lähdemme hoitoon vasta joskus 8.30-10 aikaan.[/QUOTE]

Täytyy ihailla, kuinka saatte lapsenne nukkumaan ja heräämään noin hienosti vaikka rytmi ei ole joka päivä sama. Siihen varmasti hyvänä keinona on juuri tuo kirjanluku jne.

Meillä kun menisi rytmin muuttamiseen aina useampi päivä, jos kyseessä olisi yli tunnin heitto. Tosin oma kehonikaan ei siihen kyllä taipuisi, olen testannut joskus opiskelija-aikoina vuorotöissä.

Itse en silti alkaisi herättämään OMIA lapsiani aikaisin vain sen takia, että ehtisimme seurustella kovin aamusta. Tosin emme heitä kyllä puoliunessakaan mihinkään roudaa. Taidamme siis olla siltä väliltä. Aamutoimet hoidamme joutuin, mutta kuten sanoin, loukoilemme porukalla hetken sängyssä, kun kaikki heräilemme.

AP:lle. Meidänkin 4v osaa olla välillä todella hidas. En ole kuitenkaan huolestunut. Hoidossakin sanottiin, että ikään kuuluu vilkas mielikuvitus. Hän saattaa puhua pulputtaa pitkän tovin vaikka mielikuvituskavereidensa kanssa tai seurailla kavereidensa (siis oikeiden) touhuja. ;)

Meillä tepsii tarrat ja kilpailut jossain määrin, mutta ei läheskään aina. Yhdesti olen nyt perunut erään kivan jutun, koska syöminen vei niin kauan. Se toivottavasti opetti. Tärkeää on kuitenkin itse pysyä rauhallisena ja auttaa lasta kohtaamaan pettymys. Toki töihin menoa ei voi itseltään perua, joten ehkä lähtisin sinuna liikkeelle siitä, että pukisin hänet viikolla ja viikonloppuisin treenaisin pukeutumista sitten ajan kanssa, kun itsellä ei ole kiire mihinkään. Näin pysyt rauhallisena näissä tilanteissa. Palkkionahan voi olla vaikka mäenlasku, mikä sitten peruuntuukin jos ei päästä ulos tarpeeksi reippaasti.
 

Yhteistyössä