Meidän 4v.(tosin 2 kk päästä 5v.) on aikas sosiaalinen,temperamenttinen,humoristinen ja herkän luonteen omaava poika :heart:
Liikkuminen ja tasapainoilu on jo aikas täydellistä, esim.luistimilla oppi pysymään pystyssä ja menemään eteenpäin jo toisella kertaa,pulkalla tykkää menee "skeittaillen" joka on tosin uusi villitys kun alkanu ihailemaan skeittailijoita,ei muuten hyvä juttu näin äidin mielestä :/
mut toiv muuttuu kouluikään mennessä tuo villitys
Varsin myöhään muuten oppi istumaan,oisko ollu 9kk ja nouseminen vuoden vasta vuoden ikäisenä ja kävely 1,3kk.
Osaa pukea itse jo aika hyvin,napit ja vetskarit itse laittaa ja on tarkka sukkien kanssa et laittaa näin talvella kalsareitten päälle sekä talvipuvun puntit pitää olla alhaalla asti ja kumilenksut paikoillaan =) Annan myös päättää vaatteiden valinnoissa kunhan stemmaa yhteen muuten, joo pikkutarkkaa on ,tiedän
Nukkuminen tapahtui aina 2v. asti omassa sängyssä kunnes isä otti kerran viereen ja siitä sit nukkui vuoden meidän vieres ja sit siirsin pojan oman sängyn meiän makkariin ja siinä sit nukkuu vieläkin
Toiv uudessa kodissa oppisi nukkumaan omassa huoneessa.
Piirustustaito tuli muuten varsin myöhään, vasta tänä kesänä piirsi ekan hahmon ja sitä ennen ollu pelkkää sotkemista =) Leikkaaminen sujuu jo jotenkin muttei läheskää viivoja pitkin.
Laskeminen sujuu taas aika hyvin, osaa noin 20:een ja tunnistaa jo kymmenykset mm.kovasti kiinostunu bussien numeroista ja mihin menee.Tietää aika paljon mikä bussi kulkee ja missä, riippuen missä ollaa kuljettu.Kaikki metroasemat muistaa jo ulkoa, ollaan meinaa paljon liikuttu pojan kans yleisillä
Kirjaimista ollu jo kiinnostunut jonkun aikaa ja osaakin melkein kaikki.
Kuten mainitsinkin on poika aikas sosiaalinen ja varsin uteliaskin, mutta tuppaa kyl vierastaa jonnin verran aikuisia muttei lapsia.Paikkoja ei vierasta juur ollenkaan,esim kuntokeskuksen lastenhuoneeseen jäi suosiolla ekan kerran ja sinne on aina mielellää mennykkin, jopa haluaa.
Päiväkotiin viedessä varmaan kerran pari jääny itkemään perään muuten sinnekkin ihan suosiolla.Kauppoihin meno on hiukka rasittavaa pojan kans , varsinkin tuttuihin kauppoihin tuo meidän pikku herra tuppaa häviämään alta aika yksikön, tietty sinne lelu-osastolle tai jumppaväline-osastolle.
Lähtee vaan kysymättä ja ens alkuun meinasin saada monta sydäriä häntä etsiessäni kaupoista kunnes olen oppinu että ei varsinaisesti häviä mihkään vaan kulkee omia polkujaan kohti mielenkiintoisempia osastoja.Tiedän siis mistä lähteä etsimään. Yrittäny olen vaikka millä saada poikaa tottelemaan ettei lähtisi omille teilleen mutta siinä onnistumatta :/
Kerrankin taas lelu-osastolta kun hänet löysin niin en mennykkään näytille vaan seurasin et miten mahtaa reagoida kun en tulekkaan paikalle heti hänen hävittyä lelu-osastolle,
niin mitä tekeekään, leikkii aikansa jonka jälkeen lähtee muina miehinä suunnistamaan kohti ruoka-osastoa ilmeisesti minua etsimään. Pyörii siellä aikansa,ei hätäänny, ei huuda äitiä vaan kulkee ympärilleen katsoen
Siis mun piti mennä sit jo kiukkuani niellen kysymään et mihkäs taas hävisit..!
Pienestä pitäen on ollut oman tien kulkija.
Ja mitäs uhmaan tulee niin ni se varsinainen uhmis jo ohi mut itse kutsuisin omapäisyydeksi nykyistä kapinaa
Elektroniikasta (luonnollisesti) ollu kiinnostunut pienestä pitäen ja osaakin jo käyttää telkkaria,dvd:tä ja kaukosäätimiä aikas hyvin.Piirretyt laittaa itse päälle aamulla kun herää.Kännykän käytön hallitsee ainakin pelien osalta.Pleikkarin pelaamisen aloittanu,rajoitetusti =)
Näin meillä.