4-vuotiaan valehtelu ja mahdollinen kiusaaminen tarhassa!

Minulla on todella vilkas ja energinen, mutta samalla herkkä 4,5-vuotias tyttö joka on ollut päiväkodissa viime syksystä asti. Tarhan aloitus on sujunut tytöllä hyvin, on samassa ryhmässä pikkuveljen kanssa, sai alusta asti leikkikavereita ja on mennyt tarhaan koko ajan mielellään.

Kunnes nyt viime aikoina... Viimeiset pari viikkoa tyttö on saanut hirveät itkukohtaukset kun pitää jäädä tarhaan. Aluksi huusi että tulee ikävä, nyt on aloittanut huudon jo aamulla kotona kun tehdään lähtöä. Viime viikolla tyttö sanoi että tarhassa on poika joka kiusasi häntä. Puhuimme asiasta ryhmän opettajan kanssa ja hän sanoi, että tämä ko.poika oli vahingossa tönäissyt tyttöä ja asiasta oli tuolloin puhuttu ja poika oli pyytänyt anteeksi. En voinut kuvitella että kaikki tytön huudot johtuisivat tällaisestä tapauksesta... Ja aamuhuudot jatkuivat.

Eilen sain kesken työpäivän soiton päiväkodista että tyttö valittaa korvaansa ja itkee. Soitin nopeasti ajan terveyskeskukseen ja lähdin hakemaan lapsia tarhasta. Lääkäri ei kuitenkaan löytänyt tytön korvista mitään ja lopulta hieman hätääntynyt lapsi myönsi itse että valehteli koska halusi kotiin. Menimme siis kotiin ja illalla puhuin lapsen kanssa kahdestaan ja rauhassa. Tyttö kertoi että tarhassa on kolme kiusaajaa, jotka haukkuvat häntä "pieneksi" ja "tyhmäksi" ja että yksi isompi poika oli eilen heittänyt häntä pihalla pallolla päähän jolloin hän oli keksinyt tämän korvakipujutun koska halusi kotiin. Kuten sanoin, tyttö on herkkä ja kokee varmasti kiusaamisena sellaiset asiat, joita joku toinen lapsi ei ehkä kokisi samalla tavalla. Tuli kuitenkin kauhean paha mieli lapsen puolesta (itseäni on kiusattu tarhasta alkaen ja se oli kamalaa).

Sovimme että puhun ryhmän opettajan kanssa ja tehdään yhdessä asialle jotain. Tänään aamulla jo puhuin open kanssa ja tyttö oli itse siinä mukana. Hän vaikutti iloisemmalta ja tyytyväiseltä tilanteeseen ja opettajakin mielestäni kuunteli asiani ja vaikutti kiinnostuneelta ja motivoituneelta auttamaan tilanteessa. Sinne tuo likka jäi kuitenkin itkemään kun lähdin...

Pahoittelen romaania! Kuten sanoin, minua on pienenä tarhassa kiusattu ja kiusaaminen jatkui aina kouluun asti ja tuntui ettei kukaan oikeastaan tehnyt mitään asialle. En halua pienelle tytölleni samaa. Kertokaa mitä vielä voin tehdä??

 

Lisään vielä että minusta oli hassu juttu kun tänä aamuna puhuin tämän lastentarhanopettajan kanssa ja sanoin itse etten epäile että tämän ikäiset lapset ketään kiusaavat ilkeyttään, vaan luulen että kyse on lähinnä heidän leikistään jonka oma lapseni nyt kokee hieman eri tavalla (lukuunottamatta sitä palloa päähän), niin opettaja sanoi että näiden kyseisten lasten kohdalla on kyllä välillä kyse ilkeydestäkin... Ensinnäkään en usko että hän olisi saanut noin minulle sanoa ja toisekseen on kummalista jos tällaisia lapsia ei sitten saada paremmin pidettyä silmällä kun kerran tiedetään että he ovat vallattomia ja kovia otteissaan. Toivottavasti nyt sentään kiinnittävät tilanteeseen huomiota.

 

Eikö kenelläkään ole kokemuksia tai vinkkejä aiheeseen liittyen?

 

[QUOTE="äiti";26088187] ja toisekseen on kummalista jos tällaisia lapsia ei sitten saada paremmin pidettyä silmällä kun kerran tiedetään että he ovat vallattomia ja kovia otteissaan. Toivottavasti nyt sentään kiinnittävät tilanteeseen huomiota.[/QUOTE]

Mitähän ehdottaisit tähän sitä realiteettia vasten, että ryhmässä on 21 tenavaa ja 3 hoitajaa? "Ei sitten saada paremmin pidettyä silmällä..." :headwall: Seinällekö ne pitäisi naulita?

 

Mitähän ehdottaisit tähän sitä realiteettia vasten, että ryhmässä on 21 tenavaa ja 3 hoitajaa? "Ei sitten saada paremmin pidettyä silmällä..." :headwall: Seinällekö ne pitäisi naulita?

En yritä millään tavalla halventaa päiväkodin työntekijöiden hommia! Pidän kovasti meidän tarhasta ja meidän lasten ryhmän kaikki opet ovat tosi ihania! Tämä pallollaheittämisepisodi oli vain tapahtunut päiväkodin melko pienellä pihalla, jossa kai pitäisi olla melko helppo pitää lapsia silmällä kun on aakea, mutta kuitenkin pienehkö alue.

 

... mutta tottakai siinä vaiheessa kun tällaiseen asiaan apua kysyy, niin ainoa joka vastaa on joku joka samantien olettaa että minä olen jollain tapaa pitänyt tätä päiväkodin henkilökunnan mokana kun eivät ole jatkuvalla syötöllä vahtineet omaa pikku kultaani.... Kai minulla on vanhempana oikeus toivoa lapselleni viihtyisää päivää päiväkodissa, hän siellä kuitenkin viettää kahdeksan tuntia päivästään. En ole missään vaiheessa haukkunut tarhan hoitajien toimintaa vaan yrittänyt vaan pyytää apua kuinka voisin ITSE varmistaa ettei tällaista pääse tapahtumaan ja antaa myös lapselle itselleen keinoja ja itseluottamusta mennä jatkossa heti kertomaan näille hoitajille jos/kun näin käy.

 

[QUOTE="äiti";26088344]Tämä pallollaheittämisepisodi oli vain tapahtunut päiväkodin melko pienellä pihalla, jossa kai pitäisi olla melko helppo pitää lapsia silmällä kun on aakea, mutta kuitenkin pienehkö alue.[/QUOTE]

miten itse reagoit siinä tilanteessa kun se pallo jo irtoaa sen heittäjän kädestä ja näet että se lentää Erkki-Lyydiaa päin? dyykkaat ottamaan kopin? helppo niitä lapsia on joo katsoa siinä pienellä pihalla, mutta jos joku tahtoo heittää palloa niin sen estäminen ei välttämättä onnistu edes puolen metrin päästä.

 

Mitähän ehdottaisit tähän sitä realiteettia vasten, että ryhmässä on 21 tenavaa ja 3 hoitajaa? "Ei sitten saada paremmin pidettyä silmällä..." :headwall: Seinällekö ne pitäisi naulita?

Jokaisella hoitajalla on 7 lasta ja mitä muuta heidön täytyy tehdä kuin HOITAA ja pitää silmällä heitä? Uskon, että jos halutaan huomata kiusaaminen, se kyllä huomataan. Ja aiankin nyt kun vanhempi on asiasta maininnut.

 

[QUOTE="vieras";26088447]miten itse reagoit siinä tilanteessa kun se pallo jo irtoaa sen heittäjän kädestä ja näet että se lentää Erkki-Lyydiaa päin? dyykkaat ottamaan kopin? helppo niitä lapsia on joo katsoa siinä pienellä pihalla, mutta jos joku tahtoo heittää palloa niin sen estäminen ei välttämättä onnistu edes puolen metrin päästä.[/QUOTE]

No juututaan nyt tähän asiaan sitten. Päiväkodin hoitajat eivät olleet nähneet koko tilannetta vaikka olivat pihalla ja tyttö sekä pallon heittäjä olivat keinujen luona jonne periaatteessa on esteetön näkyvyys mistä tahansa pihalta.

Edelleen toistan, että nämä menneet tapahtumat eivät nyt ole tämän juttuni pääpiste vaan yritin nimenomaan kysyä mitä minä vanhempana voin tehdä jotta jatkossa asiat sujuisivat paremmin ja tytön olisi hyvä käydä päivähoidossa? Ilmeisesti kenelläkään ei ole kerrottavana oikeita kokemuksia vastaavanlaisista tilanteista omien lastensa kanssa, joten poistun kahvikupposeni ääreen, kiitos.

 

[QUOTE="vieras";26088447]miten itse reagoit siinä tilanteessa kun se pallo jo irtoaa sen heittäjän kädestä ja näet että se lentää Erkki-Lyydiaa päin? dyykkaat ottamaan kopin? helppo niitä lapsia on joo katsoa siinä pienellä pihalla, mutta jos joku tahtoo heittää palloa niin sen estäminen ei välttämättä onnistu edes puolen metrin päästä.[/QUOTE]

Ei sitä silloin voisikaan estää, mutta tulevaisuudessa kyllä!! Ap:n kannattaisi nyt puhua uudestaan hoitajille ja pyytää kyseisten kiusaajien vanhemmat myös keskusteluun. On se kiusaaminen sitten tahallista tai tahatonta, niin loppu siitä on tultava.

 

Kyllä päiväkodeissa on kiusaamista. Juttelin eilen oman lapseni kanssa asiasta kun sain näin aikuisena itse kuulla miten pienet päiväkotitytöt haukkuivat ulkonäköäni huutaen läskiämmää perääni. Näiden tilanteiden läpikäyminen vaan on hyvin hienovaraista ja oman lapseni kohdalla hoitaja sanoo "puhuin tälle ryhmälle yleisesti ettei näin saa tehdä. En syyttänyt ketään yksityisesti tekemisistään".

Oma lapseni sanoi eilen, että päiväkodissa haukutaan yhtä tyttöä kun se on niin lihava, eikä tajua mitään vaan möllöttää suu auki ja nauraa aivan kaikelle mille ei edes pitäisi nauraa. Oma lapseni kielsi itse kiusanneensa ja tämä toinen tyttö eri ryhmässä, joten uskon, ettei ehkä ole itse sanonut tälle mitään.

Tiedän oman lapseni tavallaan kiusanneen pari muuta, mutta ne läpi käyty päiväkodissa ja kotonakin. Nämä ei haukkumisia, lyömisiä, vaan ihan vaan mielestäni perusjekkuja jotka läpi käymällä kasvaa ettei näin saa tehdä.

 

Ikävä tilanne Minusta kirjoitat hyvin asiallisesti tyttäresi tilanteesta, mitenkään ketään syyllistämällä. Meillä on kans vähän kinkkinen tilanne 3,5 v pojan kanssa. Hänellä oli alkuun parhaana kaverina saman ikäinen tyttö. Sitten hoitoon tuli toinen saman ikäinen tyttö. Nämä tytöt ystävystyivät ja jonkin aikaa leikkivät kolmisin poikani kanssa. Nyt tämä viimeksi tullut tyttö on alkanut kovin "ottein" syrjimään poikaani leikeistä. Ei anna tämän toisenkaan tytön leikkiä poikani kanssa. Poikani monesti hoidosta hakiessa itkee, kun tämä tyttö X oli taas töninyt hänet pois leikeistä ja kieltänyt tulemasta, haukkunut ym. Hoitajat ovat yrittäneet tilanteeseen puuttua, mutta eihän ketään voi pakottaa leikkimään toisten kanssa. Toki kieltävät tyttöä tönimästä ja pyytävät puhumaan nätisti, pyytämään anteeksi jne. Mutta eihän se kokonaistilannetta muuta. Poika on joukkaantunut, eikä pääse leikkimään heidän kanssaan. Tämä tyttö x ei voi omien sanojen mukaan sietää poikia ja kiusaa sitten toista tyttöä jos tämä leikkii poikani kanssa. Eli ns. tyttöpoikabakteerit. Tässä heidän ryhmässään ei ole poikani ikäisiä poikia vaan muut pojat ovat sitten huomattavasti nuorempia eikä niistä ole leikkikaveriksi. Saman Päiväkodin toisessa ryhmässä on ikäisiään poikia ja pihalla niiden kanssa leikkiikin, mutta sisällä joutuu sitten olemaan aina yksin. Ei sitten enää haluaisi hoitoon edes mennä tämän tilanteen vuoksi. Hoitajien kanssa ollaan tosiaan juteltu, mutta ei sille oikein voi mitään. Hoitajat yrittävät antaa pojalleni tekemistä ym. ja se on tietty kiva, mutta kun se kaveri nyt puuttuu
Onneksi syksyllä siirrytään isompien puolelle niin toivottavasti sieltä löytyy sitten kaveri. Meilläkin hoitopaikka kiva, hoitajat kivat jne. Ehkä nämä on vain tilanteita joita meidän vanhempien on vain siedettävä, vaikka se sattuukin

 

Meillä 4v tyttö joutui kiusatuksi viime syksynä käytyään englanninkielistä leikkikoulua. Alkusyksystä oli kielen näyttämistä ja kerran kova läimäytys poskelle, tyttö kertoi, että korvat soi. Kun tulin hakemaan tyttöä kotiin, muuten reippaan tytön katse oli poissaoleva, hän ei meinannut huomata minua, vaikka olin hänen edessään, eli asia oli ollut hänen mielessään koko loppupäivän. Kerrottuani asian seuraavana päivänä hoitajalle, oli kommentti, että tätä tyttöä x joutuu aika usein perään katsomaan ja hän näyttää kieltä ja sanoo tyhmäksi (kuten meidänkin tyttöä). Kun ryhmän ainoa todella suomenkielentaitoinen ope oli kuukauden sairaslomalla, oli meno äitynyt sellaiseksi, että kiusaaminen oli alkanut. Siis tämä 4v kiusaaja sanoi leikkipihalla tulevansa tyttömme synttäreille ja rikkovansa kakun. "Sun hiekkakakku menee varmaan pilalle". "Sä oot ruma", mä otan susta kuvan, ja annan kaikille. Jne. Jossain vaiheessa sanottiin, että tämä tyttö voi sanoa joskus ilkeästi toisille lapsille. Ja että vanhemmat ovat sanoneet hänen olevan "kovapäinen" ja että isälle on kerrottu (jonain päivänä jonkun toisen lapsen kanssa olleesta tilanteesta). Tätä edelsi tilanne, että kerroin (kun tyttömme oli alkanut kovasti aristella lapsille puhumista, vaikka kiusaamistilanteissa yleensä aina osasi sanallisesti itseään puolustaakin) puhelimitse tilanteesta lapsen omalle hoitajalle. Yli menevä yksi kommentti oli: "kyllä tämä lapsi osaa olla myös kiva. (niin varmasti, mutta mitä se tähän kuuluu). Soitin, koska olimme hakeneet lastamme hoitopäivän jälkeen kotiin, tulimme liian aikaisin, ja jäimme autoon istumaan. autosta näki suoraan ruokapöydän luo, jossa olivat välipalalla tyttömme, kiusaaja (tuolloin häntä ei sanottu vielä kiusaajaksi) ja kolmas tyttö. Kiusaaja kuiskutteli kolmannelle tytölle jotain pitkän tovin ja nauroi sekä katsoi samalla tyttöämme. Tämä kolmaskin tyttö nauroi ja kuiskuttelu jatkui. Tilanne oli meille tyttömme kertomuksista ennestään liiankin tuttu: kiusaaja yritti ja onnistui aina ottamaan kolmannen henkilön mukaan kiusaamistilanteeseen. Silloin mielestäni kiusaamisen tunnusmerkkejä ei voi enää lakaista maton alle. Opettajille tiedoksi, että tällaiset vanhempien kertomukset on otettava vakavasti ja esim. kirjattava muistiin niin, että kun vanhempi kertoo jonkun yksittäisen kiusaamistilanteen opelle, se ei "unohdu "no tätä nyt sattuu" asenteeseen, VAAN se osataan suhteuttaa mahd. tuleviin tilanteisiin, ja nähdään ajoissa kokonaisuus - onko kyse kiusaamisesta, vai ei! Ei näitä asioita tarvitse perheille sinänsä rautalangasta vääntää, kyse on kaikkien oikeudesta perusturvalliseen arkeen (lapsen arki tapahtuu pitkälle hoitopaikassa, kyse on erittäin tärkeästä asiasta, sen varmaan kaikki allekirjoittavat). Jouluna jäimme pois paikasta ja saimme kuin ihmeen kaupalla mahtavan hötkyilemättömän ilmapiirin omaavan montessorikoulun hoitopaikan tytöllemme. On käsittämätöntä, että sama määrä lapsia, mutta kaikessa huomioitu juuri tämä turvallinen ilmapiiri. Tosin - monttessorileikkikoulussa ei edes pärjäisi tällainen "kovapäinen(?)" lapsi. Toisaalta, jos lapsi osaa ylipäätään keskittyä, hänelle annetaan paljon välineitä ja virikkeitä kehittyä omaan tahtiinsa ja hänen rajojaan kunnioitetaan monin, monin käytännön arjessa tapahtuvien pienten ja suurten tukemisten kautta. Ainakin meidän mukavassa leikkikoulussa ei oikeastaan ole edes mahdollista, etteikö todellinen kiusaamistilanne tulisi esiin.
Ok, lapset eivät ole mitenkään irrallisia tästä yhteiskunnasta, liian hienoista vaatteista voi tulla sanomista, unileluista kisaa "kummalla on hienompi" tai "mä en puhu sulle mitään" (kun toinen koetaan uhkana bestiskaveriin tutustumisyrityksen takia.
Ymmärrän, että jos lapsiryhmä on liian iso... Montsassa vain 20 ja 3 hoitajaa, jess! No englanninkielisessä sama? No, aamun aloituksen erot, tilanne kun tuot lasta: engl: joku hätäinen "morning!", ja purjehditaan ohi, ihmisiä, lapsia ja aikuisia tulee ja menee, kukaan ei varsinaisesti vastaanota lasta. Kysyttäessä aamu alkaa varsinaisesti vasta aamupiiristä (jonka aloitus vaihteli max 20 minuutilla). Toiset lapset syö vielä aamupalaa, toiset piirtelee tai pelaa hoitajan kanssa. Lapsi on melko omillaan sen aamun ennen aamupiiriä. Meidän montsan eteisessä on tuoli, joka on sitä varten, että hoitaja ottaa lapset aamulla vastaan siinä istuskellen ja lapsille ja vanhemmalle rupatellen. Aamulla ei saa 10 euron sakkomaksua, jos myöhästyt yli 10 min, vaan kunhan tuot lapsen aamupalan alkuun mennessä, ok, ei tarvi selitellä. Esim. tällä arjen valinnallaan he osaltaan mahdollistavat lapsen rauhallista aamun alkua.
Enivei - voimia ja tsemppiä reippaalle tytöllesi!